Ostin eilen pyörätuolin Tshetsheniaan vammaisten lasten erityispäiväkotiin. Nyt on hyvä mieli! : )

ap

ap

<Etkö sä nyt helvetti tosta linkistä näe? Pyörätuoli 200¿

Ihanaa, että joku ajattelee muitakin kuin vain omaa napaansa. Pyörätuoli menee todellakin tarpeeseen, lapset pääsevät liikkumaan eikä heidän tarvitse olla makuuasennossa koko ajan.



T. äiti, jonka oma lapsi tulee viettämään koko ikänsä pyörätuolissa.

mielelläni auttaisin useitakin järjestöjä, mutta kylmä totuus iskee aina niin kovasti.

Rahaa en anna, vaatteita ja leluja lahjoitan aina kun niitä ylimääräisiksi jää. Mutta sanoipa eräs monia vuosia avustusbussia ajanut mies, että valitettavasti parhaat viedään päältä, ei ne mene oikeille avuntarvitsijoille, siis tässä tapauksessa lapsille.

Tai menee hetkeksi, mutta heti kun avustusjärjestö on hävinnyt paikalta, häviää myös vaatteet, usein työntekijöiden koteihin...surullista.

Ja ottakaapa selvää, kuinka suuri osa esim. unicefin keräyksiin annetuista varoista menee oikeasti perille, ja kuinka suuri osa jo lihaviin palkkapusseihin...vielä surullisempaa.

Ehkä, jos itsellä ei olisi tiukkaa, vosisin antaa rahaa, mutta en tällä hetkellä. Nälkä kun ei lähde hyvällä mielellä...

Kuulostaa julmalta, mutta en sitä todellakaan ole. Olen vain rehellinen...

No niin, tuomitkaa!!