Lue keskustelun säännöt.
nyt se kriisi sitten tuli
09.12.2005 |
reilu vuosi aikaa lapsen syntymästä, ja huumaantuneena - varsinkin minä, ollaan vietetty perhe-elämää. eipä ole mitään kahdestaan juuri tehty, ja niinhän se on pienten lasten kanssa. nyt vaan on sitten jumissa kaikki seksielämästä keskusteluyhteyteen. ja musta tuntuu, et jos mies jotain yrittää tehdä, se tekee sen kuitenkin väärin. perkele.
olipas sekavaa, mutta sainhan purkautua..
Kommentit (15)
Mulkoiltiin kilpaa toisiamme ja oltiin ihan hirveitä.
Aika ja rakkaus tekee tehtävänsä. Ja piti sitä vähä yrittääkki että opittiin taas olemaan ihmisiä toisillemme.
Voimia ja neuvokkuutta!
t. Saman kokenut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siihen täytyy nähdä vähän vaivaakin. Puhukaa nyt aluksi oikein kunnolla, kun lapsi on pantu nukkumaan, vietätte kahdenkeskisen illan, aluksi vain vaikka juttelette perin pohjin asiat, seksistäkin.
Ei voi olettaa mitä toinen haluaa, vain puhumalla asiat selviävät. Ja jos tarpeeksi kauan ollaan puhumatta, kynnys puhumiseen vain kasvaa.
vielä eroa suunnitella. toivottavasti ainakaan! taitaa suurin vika olla itsessäni. säälittää aina tuo ukko raasu välillä..
mutta eipä kyllä ota onkeensa vihjailuista, että mikä olisi minusta mukavaa, vaikka nyt sitten sängyssä. aina pitää vääntää rautalangasta, ja monta kertaa. se ÄRSYTTÄÄ minua.. grr..
Tuntuu, ettei jaksa panostaa parisuhteeseen. Ja mies ei kyllä aloita keskuselua mistään, eli minä saisin olla taas se joka kysyy, että miten tätä hommaa voisi parantaa. En vaan jaksa... Tuntuu, että olen äiti hänellekin, jos jotain pitää hoitaa tai tehdä niin mun pitää kattoa perään, että tulee hoidetuksi... *huoh*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ihan samanikäinen lapsi, 1,5 vuotias! Onks tää joku kriisinpaikka just, kun muilla tuntuu olevan samoja ongelmia...?
Meillä tuntuu myös et kaikki on jumissa: keskusteluyhteys, yhteinen aika, seksi, hellyydestä puhumattakaan. Tunnelma kotona on sellaista tyyntä myrskyn edellä melkein koko ajan, kumman tahansa huolimattomasti heitetty juttu saattaa laukaista kauhean riidan! Tosi raskasta ja painostavaa.
Meillä on jopa puhuttu erosta, tai minä se taidan olla joka sen tuo riidan hetkellä esiin. Mies loukkaantuu verisesti, ja tyhmää se onkin, en kumminkaan tosissani halua erota. Ja puhuminen asioista on vähäistä. Ihme pattitilanne..
huomata ettei olla yksin tässä asiassa!
komppaan muuten 11:sta tuossa shift asiassa..=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on usein painostavaa, kun ei olla oltu tarpeeksi lähekkäin. aina ei kaipaa muuta kuin pyyteetöntä läheisyyttä, vaikka sohvalla sylikkäin telkkaria katsomassa...
seksi laukaisee paljon. tulee se rakastamisen tunne kun ollaan lähekkäin ja aikuisia. hellyyttä tulee niin helposti jaettua lapsille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi nyt 1v7kk, ja vihdoin tuntuu, että helpottaa. Viimeisen puolen vuoden aikana ollaan puhuttu kaikki asiat kolmekymmentä kertaa ympäri, pidetty läheisyyttä yllä vaikka välillä on tuntunut siltä, että toinen sais juosta jorpakkoon, eikä tuntuisi missään... Vieläkin on välillä hetkiä, jolloin miettii, että puhutaanko me edes samaa kieltä!? Huoh... Mutta rakkautta riittää, sen mä tiedän, ja me hullut suunnitellaan jo toista lastakin. Yritys alkaa ensi keväänä. :)
Kovasti on mennyt alamäkeen koko suhde lapsen syntymän jälkeen. Seksiosastolla menee ihan hyvin, mutta rakentava asioista keskusteleminen tökkii todella pahasti. Kaikki on pelkää huutamista ja kinaamista. Lapsen takia olen viime aikoina yrittänyt hillitä tappelemista ja sivuutan olankohautuksella asiat, jotka miehessä ottaa pattiin. Vaikeaa se on, mutta muutakaan ei voi, jotta elämä alkaisi taas sujua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös suurinpiirtein sama tilanne kuin 16:lla, " kriisiä" on piisannut mutta tuntuu että niistä päästään yli...ja toinen on myös haaveissa :-)
no voisiko nro20 sitten määritellä mikä on tilanne jota SAA kutsua kriisiksi, oisko se vasta turpiinveto vai mitä ne " totuudet" on joita täytyy kokea ennenkuin saa kriisistä puhua ;)
minusta keskusteluyhteyden ja seksielämän jumiutuminen on kriisi, ei tietenkään kaikille :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
no voisiko nro20 sitten määritellä mikä on tilanne jota SAA kutsua kriisiksi, oisko se vasta turpiinveto vai mitä ne " totuudet" on joita täytyy kokea ennenkuin saa kriisistä puhua ;)minusta keskusteluyhteyden ja seksielämän jumiutuminen on kriisi, ei tietenkään kaikille :)
Se mikä tuntuu kriisiltä nyt, ei ehkä tunnukaan 20v päästä vaikka sama tapahtuisi uudestaan. niin se elämä kouluttaa...
t. naimisissa 23v =) ja YKSI ISO KRIISI takana
tässä hyvä linkki:
http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/