Kertokaa mulle miten voitte turhautua kotona alle 1-vuotiaan kanssa?!

viestejä jonka tarkoituksena on nostattaa kiukkua. Rakastan lapsiani yli kaiken. Menin töihin kuopuksen ollessa 4kk. En vain jaksanut olla kotona. Vihaan kotihommia.

Voisitko sitten ystävällisesti kertoa, ketkä saavat hankkia lapsia? Aloitus viestissä oli ihan asiallinen, mutta piti sitten mennä lisäämään se mantra sinne loppuun.

Ei kukaan.



Mä myönnän kyllä, että mä turhauduin. Huomasin kaipaavani paljon enemmän haasteita ja " oikeaa työtä" , siis palkkatyötäni ja opiskelua. Kotona ei ollut riittävästi haasteita eikä tekemistä. Päivät pyörivät vain vauvan hoidon ympärillä. Vaikka oma lapsi tietenkin on maailman ihanin, on kai silti oikeus pitkästyä kotona, kun elämä on pelkkää vauvan hoitoa. En mä siitä ainakaan osannut mitään iloa repiä, musta se oli alkuhuuman jälkeen aika pitkästyttävää ja tylsää hommaa. Nyt kun typy on reilun vuoden, on jo muutaman kuukauden ajan ollut tosi kivaa olla typyn kanssa kotona. Osaa jo leikkiä ja kommunikoida monella eri tapaa, oppii joka päivä uutta ja voidaan tuon ikäisen kanssa käydä jo kerhoissa paremmin ym.



Monilla voisi olla syynä sekin, että vauva on ns. vähän vaativampaa sorttia, joka ei nuku eikä syö kunnolla, kitisee ja on usein tyytymätön, haluaisi olla paljon sylissä eikä äiti saa edes kotihommia tehtyä. Näitäkin on nähty...

minusta oli ainakin ihanaa aikaa tuo kotiäidin homma(hoidin lapseni 3-vuotiaaksi kotona9 eikä siinä turhautumaan päässy.Tekemistä oli, ja kun sen ajattelikin että tämä on nyt mun työtä, se tulikin tehtyä hyvin.Mutta kuten sanottu, meitä on moneksi ja uupumus on mahtava voima..

kotona ei ole tarpeeksi haastavaa.Millaiseksi he kuvittelivat lapsen kanssa olemisen?! Pitääkö koko ajan suorittaa? Äitiyslomalllakin? ap

Mä ainakin aloin haaveilemaan töihinpaluusta lapsen ollessa 6 kk ja motivaatio sitten palatessa olikin tosi kova. Kyllä tämä työn ja pienen lapsen yhdistäminen on raskasta, mutta en enää voisi olla kotona. Ehdottomasti parempi näin ja sitä paitsi tilipäivänä on kivaa.



Voisin tehdä puolipäivätyötä, jos olisi oikeasti mahdollista. Ideaalitilanteessa olisin töissä 4-5 tuntia/pv!

Minulla oli mielestäni ihan realistinen mielikuva ns. vauva-arjesta, mutta silti minut yllätti se " tylsyys" . Samaa rataa päivästä toiseen, kämppä kiiltää ja vauva nukkuu. Eikä mitään tekemistä.

Silti rakastan lastani yli kaiken. Olisiko minun kuitenkin pitänyt jättää hänet " tekemättä" , koska en rakasta kotonaoloa? Ei kai sentään. Vähiin jäisivät lapset, jos lapsia " tekisivät" vain ne, jotka haluavat ehdottomasti olla kotona lasten kouluikään saakka. Sillä miksi viedä hoitoon 3-vuotiastakaan?

Vierailija:

kotona ei ole tarpeeksi haastavaa.Millaiseksi he kuvittelivat lapsen kanssa olemisen?! Pitääkö koko ajan suorittaa? Äitiyslomalllakin? ap

Reissasimme,kävimme kerhoissa jne.Itsestä se on kiinni miten ne päivät saa kulumaan.ap

Vaikka kuinka koitan keksiä tekemistä,ei koko aikaa voi siivota / leipoa / pyykätä / olla puistossa / reissata yms. Ja kun mies tekee välillä tosi pitkää päivää,ollaan paljon pojan kanssa kaksin kotona. Ei autoa käytössä joten reissaaminenkin on aika hankalaa. Jos vauva ei olisi ilmoitellut tulostaan, olisin mennyt itse töihin ja vain siksi että kotona on tylsää. Nyt koitan nauttia rauhallisista päivistä ennen vauvan syntymää. Mutta olen hyvin tyytyväinen siihen että vauva tulee ja taas on tekemistä!

suht samat kuviot joka päivä...tylsistyttää nytkin.

Menin töihin kuin lapsi täytti 9 kk. Meidän poika oli vaan niin kiltti. Se nukkui yli 12 tuntia yössä ja mulla ei ollut mitään tekemistä. Nyt on kiva nähdä muitakin ihmisiä ja olla erillään lapsesta vähän aikaa joka päivä. Tosin taidan olla pienesti hölmö, koska olen jälleen raskaana. No, toivottavasti saan lapset sitten samaan hoitopaikkaan.

kun täältä AV:lta löytyy jopa sellaisia äitejä, jotka ottavat itselleen oikeuden sanoa, kuka lapsia voi hankkia ja kuka taas ei.



Hassua, miten erilaisia mielipiteitä meillä onkaan! Minun mielestäni kun pienen lapsen äidin työssäkäynti ei ole se mittari, jolla hyvä äitiys mitataan. Minusta hyvän äidin tuntomerkit ovat jotain ihan muuta...

Jos teille riittää muutama tunti päivässä lasten kanssa,onko se hyvää

vanhemmuutta?Minun mielestäni ei. ap

kyvyttömyyttä ymmärtää ihmisten erilaisuutta ja heidän erilaisia elämäntilanteitaan sekä kannustaa heitä huomauttelemaan epäkohteliaasti näistä asioista kyseisille henkilöille?

että hänet on hankittu vain siksi, että äiti pääsee pian takas töihin. Tää on tätä nykyajan meininkiä, mulle kaikki heti tässä nyt eli halutaan lapsi mutta sitten halutaan siitä myös mahdollisimman nopeasti eroon. Ei anneta olla lapsien lapsia .

Vierailija:

että hänet on hankittu vain siksi, että äiti pääsee pian takas töihin.

Mitä ihmettä tarkoitat :O

yhtä aikaa.ap (jolla on pikkumies sylissä,siksi näpyttely on hieman

vaikeaa ;)

on " viettämässä aikaa lapsen kanssa" tuntitolkulla ja arvostelee työssäkäyviä. Jatka samaa rataa :-)

Olet todellista keskustelija-ainesta! XD



Siis jos äiti haluaa vain tehdä työtä, niin ei kai lasta siksi hankita, että pääsee pian takaisin sinne duuniin? Käsittämätön ajatus. Jos työ on kaikki kaikessa, niin ei kai siitä raski olla erossa äitiysloman(kaan) vertaa? Kyllä lasten " hankintaan" on varmasti pikkasen eri syyt ;)

kaipaa elämäänsä varmasti myös muuta,kuin lapsenhoitoa. Ei se,että menee töihin tarkoita,ettei rakasta tai halua olla lapsen tai lasten kanssa. Joillekkin sopii se,että on kotona,toisille taas työ ja lapset ovat sopiva kuvio. Kumpikin on hyvä, jos kaikki on tyytyväisiä. Ja pitäähän se perhe elättää, jos sellaisen on tehnyt.