Aika sitkeä mamma. Minä en olisi jaksanut

Ei ollut ihan kaikki kotona silläkään.

Kysymykseksi jää, kuinka paljon ehti olla vauvan kanssa?



Itse lypsin 1.5kk hiipuvalla tahdilla, koska joka 3. tunti lypsämistä vei aika paljon aikaa niin nukkumiselta kuin vauvan kanssa olemiselta.

Hanki sateenvarjo äkkiä.

on katkeraa ja ilkeämielistä. Tuo vanha " ei sitten ilmeisesti ehdi olemaan sen lapsensa kanssa" syyte on todella moukkamainen ja alhainen.

Yleensä pidän kirjoituksiasi fiksuina tai ainakin asiallisina...

Ja itseäni tämä ei koske siinä mielessä että omat lapset helposti täysimetyksessä ja osittaisimetyksellä vähintään suositusten mukaan. Sen helpompi olla lapsen kanssa kun on pakkokin kun kaikki ravinto tulee ihokontaktissa. Mutta suututtaa se ettei omaa epäonnistumista(?) voi käsitellä syyttelemättä muita.

Tempakka:

Kysymykseksi jää, kuinka paljon ehti olla vauvan kanssa?

Itse lypsin 1.5kk hiipuvalla tahdilla, koska joka 3. tunti lypsämistä vei aika paljon aikaa niin nukkumiselta kuin vauvan kanssa olemiselta.

Olisi kiinnostavaa tietää, miten ihmiset ovat käytännön elämän lypsämisen ohella hoitaneet. Kuinka kauan ovat lypsäneet kerralla, missä välissä ovat nukkuneet, missä välissä yrittäneet imettää jne.?

(ja josta T ei tietty ole vastuussa) ja sitten erään tuo T:n kysynpähän vaan ehtiikö sitten olla lapsensa kanssa.





Itse kyllä nostan hattua jos joku jaksaa ja taistelee imetyksen toimimaan. Jos vaan pystyy lopettamaan sitten jos oikeasti alkaa mennä liian raskaaksi. Mutta ei se välttämättä mene, on toki raskasta, mutta jos on hyvä tukihenkilö (puoliso kai yleensä) ja osaa jättää tarvittaessa kotityöt täysin toissijaisiksi (ne nyt totisesti ovat vähemmän tärkeitä kuin se vauva) niin kyllä arki varmasti hoituu.



Lypsämistahtikin on eri ihmisillä erilaista, Joillain sujuu suht helposti, vauva sylissä, katselee sitä ja lypsää hyvällä käsipumpulla tai sähköpumpulla. Joillain ei heru pumpulle sitten millään...

vaan ihan vilpittömästi kysymykseksi minulle jäi ehtimispuoli tuosta kertomuksesta.



On varmaan kyseinen henkilö tosissaan osannut organisoida toimintansa. Ja mainittiinhan tuossa jutussa, ettei synnytyssairaalassa nukkunut yhtään..

Tempakka:

Olisi kiinnostavaa tietää, miten ihmiset ovat käytännön elämän lypsämisen ohella hoitaneet. Kuinka kauan ovat lypsäneet kerralla, missä välissä ovat nukkuneet, missä välissä yrittäneet imettää jne.?

Itse olen ainakin lukenut muutamia, osassa siis päästäy kokonaan imetykseen, osassa ei.

Esim. siihen miten hyvin heruu pullolle ei kauheasti voi vaikuttaa. Se vaan on yksilöllistä.

Täytyykin lueskella sieltä enemmän.

Missä on ÄITImyönteisyys? Minä en moiseen rääkkiin olisi suostunut saati jaksanut ryhtyä. Esikoista imetin 4kk, vaikka kuppikoko HH ja imetys todella vaikea, nänninpäät vielä sisäänkääntyneet. Kuopus ei saanut niistä kiinni ja oltiin alusta asti pullon varassa. Esikoisella on allergioita ja astma, kuopuksella ei mitään. Minä peräänkuulutan äitimyönteisyyttä, sillä vain se, että äiti ei ole väsynyt ja voi hyvin on todellista vauvamyönteisyyttä. Itse en jaksanut kantaa syyllisyyttä ja muuta imettämättä jättämisestäni. Imettäköön ken haluaa mun puolesta. Mutta jokseenkin tekisi mieli muistuttaa, että mitään sädekehää tai mitalia ei siitä saa vaikka olisi ekan vauvan ikävuoden hereillä kokonaan ja antaisi lapsen roikkua koko ajan siinä tississä kiinni. Äidillekin kuuluu lepo, jo ihan mielenterveyden ja oman jaksamisen kannalta. Hyvinvoiva, onnellinen, levännyt äiti on sellaista, mitä joka vauva ansaitsee. Sanovat imetystuki-ihmiset mitä vain, joissain tapauksissa kannattaa vain luovuttaa sen imettämisen kanssa, naisia ei ole luotu tasavertaisiksi rinnoiltaan. Korvike on ihan hyvää vauvalle.

Ei sellaista käsitettä tunneta. Hyvä äiti tekee mitä hyvänsä voidakseen imettää; viis omista kivuista, valvomisesta, väsymisestä, henkisestä kivusta... Olet surkea paska mikäli kehtaatkin antaa lapsellesi korviketta - tuhoat lapsiparan elämän!!! Altistat hänet tuhansille allergioille, ylipainolle, sydäntaudeille - puhumattakaan psyykkisestä kehityksestä koska ei ole saanut tissiä; Ainoaa Oikeaa Läheisyyttä!

Äiti ei saa koskaan ajatella itseään. Ensin tulee lapsi (tai lapset), sitten koti ja sitten mies. Sen jälkeen äidin pitää mennä kiillottamaan imettävien äitien kruunua.



Unohtakaa äitimyönteisyys. Se on silkkaa harhaa.

Väsynyt? Hänkö ei nukkunut tai ollut vauvan kanssa?

Oletteko te kaikki jotain yhden lapsen äitejä? Miksi hemmetissä yhden vauvan äiti ei voisi lypsää kahta kuukautta?! Siis KAHTA?! Sehän on niin lyhyt aika? Asia on eri jos on muitakin lapsia hoidettavana. Tai ne äidit jolla on vaikka viisi lasta, miten ne ehtivät olemaan vauvan kanssa?!

Meillä ei imettäminen onnistuntut, joten pumppasin 3,5 kuukautta kolmen tunnin välein neidille maidot. Yleensä neiti söi ensin edellispumppauksen satsin ja sitten makasi sylissä kuutynnyllä ja nukahti moottoripumpun rauhoittavaan surinaan, eli läheisyyttä ja lepoa riitti meille molemmille...

Olisin vielä varmaan jatkanut pitemällekkin, mutta maidon tulo loppui.

Itse lypsin 2-3 tunnin välein noin 15-20 min kerrallaan. Ja lapsi voi imeä toista rintaa lypsyn aikana. Keinoja on monia, eiköhän se ajan löytyminen ole enemmänkin halusta kiinni?

Jotain on pahasti pielessä.

tavalla pystyin juttelemaan ja lukemaan esikoiselle lypsiessä kun imettäessä olisin.



Miksi en olisi lypsänyt? Itse en ole keksinyt yhtäkään syytä siihen.

Ite lypsin vajaan kuukauden ksoka lapsi ei ikinä oppinut ottamaan kunnolla rinnasta mutta koska tämä oli kolmas ja minulla oli ennestään 3,5v ja 1,5v lapsi, on yksinkertaisesti MAHDOTONTA elää vauvantahtisesti ja keskittyä vaan vauvaan ja lypsämiseen. Toivoisin, että myös muut edes joskus tulisivat ajatelleeksi tätä asiaa.

Vierailija:

Keinoja on monia, eiköhän se ajan löytyminen ole enemmänkin halusta kiinni?

Vierailija:

Ite lypsin vajaan kuukauden ksoka lapsi ei ikinä oppinut ottamaan kunnolla rinnasta mutta koska tämä oli kolmas ja minulla oli ennestään 3,5v ja 1,5v lapsi, on yksinkertaisesti MAHDOTONTA elää vauvantahtisesti ja keskittyä vaan vauvaan ja lypsämiseen. Toivoisin, että myös muut edes joskus tulisivat ajatelleeksi tätä asiaa.

Vierailija:

Keinoja on monia, eiköhän se ajan löytyminen ole enemmänkin halusta kiinni?

Vierailija:

Kyseinen äiti painoi imetyksen lopussa 44 kg...

tuo idiootti natsi sairaanhoitaja:

" hoitaja tuli huoneeseeni ja sanoi: sinä et ole tarpeeksi antanut tuolle pojalle ruokaa, joten hänet täytyy viedä teho-osastolle nenämahaletkuun tai muuten hänelle tulee aivovaurio..."



Aivan järkyttävä akka!