Miksi miehet usein valittelee kun vaimo antaa itsensä kulahtaa avioliiton ja lasten myötä

he itse kuvittelevat että kelpaavat miehelleen sellaisena kuin ovat, mutta totuus on aivan toinen....

Kotona kuljetaan molemmat verkkareissa ja jo parhaat aikansa nähneissä vaatteissa. Mieheni on ostanut mulle jopa lahjaksi täällä paljon parjattuja Nanson yöpukuja ja Sloggin alkkareita. (Eivätkä ole toimineet mitenkään miehen halua latistavasti.)



Julkisille paikoille pukeudutaan kuitenkin aina siististi enkä usko että mieheni minua häpeää.



Mulla on kieltämättä jäänyt kolmen synnytyksen jäljiltä ikävännäköisiä viiruja vatsan seudulle ja kai 12 vuotta muutenkin on jo hieman jättänyt muitakin jälkiä. Miehellä taas on päälaki kovasti harventunut, eli kyllä vuoden ovat häntäkin hieman kolhaisseet, ja on vyötärön seudulle hänellekin muutamia senttejä tullut lisää. Koskaan ei olla toisillemme näistä rupsahduksista kuittailtu tms.





Jotenkin huvittavaa taas tämä kotiäitien niputtaminen: kotiäiti= lässähtänyt, laiska, haluton jne.(Mitä tuolla nyt sitten ketjussa mainittiinkaan.) Kuitenkin tunnen asuinalueellani varmaan 20 kotiäitiä ja heti ei ainakaan tule mieleen sellaista joka olisi päästänyt itsensä kulahtamaan täysin. (Ajoittaista harmaantumista on kyllä ollut monillakin valvomisten tms. takia, myös itselläni.)



Itse nyt kotiäitinä ollessani olen kohentanut kuntoani niin etten ole 10 vuoteen ollut yhtä hyvässä fyysisessä kunnossa kuin nyt. Kevään tullen mieskin alkaa pyöräilemään työmatkat (200 km/vk) eli ei hänkään ole mihinkään rapakuntoon itseään päästänyt. Tosin entisenä kilpaurheilijana en mitään sohvaperunaa olisi itselleni miehekseni edes ottanut.

Meidän ystäväpiirissä kaikki naiset meikkaa, käyvät kampaajalla ja laittavat hiuksensa jne.

Miehetkin pukeutuvat suht hyvin.



Että mä en ainakaa ole kuullut omassa piirissäni valitusta siitä, että vaimot rupsahtaa.

Mutta en olekaan kulahtanut eikä minulla ole lapsia!

koittavat tehdä elämänvalintansa niin etti tarvitse jälkeenpäin katua?! Tai sitten kantavat vastuunsa valinnoistaan. Asia erikseen on nämä kehittymättömät miehet jotka ruikuttaa jos jotakin.



Ihmettelen kyllä myös että kuka valehtelee vai valehteleeko; kun itse olen mielestäni hyvin rapsähtäneen näköinen ja väsynyt ja mies kehuu että olen niin kaunis!? Kun ihmettelen että miten voi olla mahdollista, hän sanoo ettei minun kauneuteni katoa vaikken olisi jaksanut/ehtinyt laittautua päinvastoin hän ei voi sietää paklattuja naisia joista irtoaa maalia vaatteisiin kun halaa tms.



Joko hänen täytyy valehdella tai sitten rakkautemme toisiamme kohtaan sa hänen näkemään minut kauniina. Vai onko muita vaihtoehtoja. Ja ulkonäöstäni huolehdin ehkä hiukan myöhemmin vähän paremmin kun elämässä alkaa olla aikaa rentoutua taas yms. Itse uskon kuitenkin että suurin kauneus ja seksuaalisuus tulee sisältä ja loistaa ulospäinkin.

niinkuin se jotenkin heitä mitenkään häiritsisi....

http://www.loistopokkarit.com/index.php?trg=book&id=540

Ja turhaanpa valitan. Meillä minä kotona olijana ehdin kuntoilla ja ulkoilla päivisn vaunuja työntäen jne. Olen päivän päätteksi vielä pirteä ja minä se taas olen, joka jumpopaan tai lenkille lähtee.

Mies valittaa lähinnä omaa väsymystään ja ulkonäköään.

Täytyy todella sanoa, että en ole kenenkään miehen koskaan kuullut valittavan naisetn ulkonäöstä. Missä tällaista tapahtuu?

Oli poikaporukoissa yleinen keskustelunaihe, että naiset rupsahtaa ja lihoo. Kaikki nuoret miehet tiesivät aiheen.



Nyt mies on jo 40v, ja yhdessä ollaan oltu 16 v. En ole yli kymmeneen vuoteen kuullut hänen valittavan kenenkään rupahtamista. Eli ehkä se on vain nuorten miesten valituksenaihe? Kun ei vielä ymmärrä, että kaikki meistä vanhenevat.



Mieheni kyllä laskee tarkkaan sen, kuinka usein käyn jumpassa :-) Ei hän meikkaamisesta / meikkaamattomuudesta ole koskaan valittanut eikä selluliitistä huomauttanut, mutta urheilla hänen mielestään pitää (koska itsekin on himourheilija).

En silloinkaan meikannut joka päivä... ehkä kerran viikossa. Nykyään miestä pitää huomautella että pitää huolta edes hygieniastaan. Muistutin sitä tässä yks päivä asiasta. Sitä vain nauratti.

Mutta luulen että meikkaaminen on joillekkin itsestään selvyyn ja jos ovat meikanneet 26 vuotiaksi joka päivä niin eivät ne sitä kokonaan lopeta lasten myötä. Ja me jotka eivät koskaan ole joka päivä meikanneet emme aloita sitä lasten myötä :)

Harvassa ihmisessa oikeasti suurta muutosta tapahtuu. Tietenkin vauva-aika voi olla niin rankka että silloin tapahtuu repsahduksia, mutta kyllä se elämä normalisoituu kaikilla.

Minä olen kyllä lopettanut itsestä huolehtimisen siinä mielessä, etten enää liiku, mutta se kai on tämän keskustelun ulkopuolella.

Meissä jokaisessa tapahtuu suuria muutoksia. Se ei vain ole se lapsen tulo, vaan syy on ikä.

Vierailija:

Harvassa ihmisessa oikeasti suurta muutosta tapahtuu. Tietenkin vauva-aika voi olla niin rankka että silloin tapahtuu repsahduksia, mutta kyllä se elämä normalisoituu kaikilla.

.

Iän tuomat muutokset eivät kai olleet ne mistä nyt oli puhe? Vaan siitä että kun ei huolehdita itsestä eikä siitä miltä näytetään. Siihen ei ikä liity mitenkään.

39

kun mun taas kerran surkutellessani roikkuvia rintojani sanoi, että kyllä aikuisella naisella pitää olla aikuisen rinnat. Kun sanoin, että hän sanoo noin vain mua lohduttaakseen, sanoi hän että kyllähän sellaiset pystyt, terhakat rinnat on kivannäköiset, mutta että tässä eletään ihan realityä eikä mitään barbimaailmaa, ja että omaan ikäänsä asti hän on kyllä tajunnut että mainokset on mainoksia ja oikeat ihmiset oikeita. Että hän rakastaa mua just sellaisena kuin olen, temperamenttia voisi kyllä olla vähemmän.



Ja niinhän minäkin teen. Maailma on täynnä parempikuntoisia, komeampia ja lihaksikkaampia miehiä kuin omani, mutta silti rakastan häntä. Välillä ollaan ihan naturelleja, välillä taas kumpikin jaksaa laittautua ja huolehtia itsestään enemmän.



Mulla taitaakin olla aika ihana mies...

Ollaan kyllä onnellisia, mutta kyllä sitä on koeteltukin todella paljon ja moneen eri kertaan. Pitkäaikaisia ja hermojaraastavia sairauksia yms. jolle ei itse mahda mitään. Eivät ole onneksi onnistuneet tulemaan väliimme ja meitä erottamaan. Nostan suuresti hattua miehelleni, harva mies kestäisi sellaista mihin hän on joutunut esim. sairastumiseni takia venymään. (Onneksi jo vuosia siitä kulunut...)



27

Missä näitä juttuja kuulee?

Ts. kun nainen saa lapsia, hän lakkaa välittämästä ulkonäöstään ja vartalostaan, ja kuvittelee että mieskin lakkaa. Näinhän naiset luulevat, että kun ollaan naimisissa niin aivotkin on yhteiset.

Mutta minua hämmästyttää, miten siitä aina syytetään naisia, sen verran kun minä esim kaupoissa olen katsellut, niin kyllä ne naiset yleensä on siistimmän näköisiä kuin niiden miehet!!!!!!!!!!!

No onneksi kaikki naiset eivät kuitenkaan lakkaa..

tekee mieli kadulla jättäytyä muutama metri taaksepäin kävelemään, ettei meitä vaan kukaan osaisi yhdistää....

Harvemminpa vastaan tulee sellaista pariskuntaa, jossa mieskin olisi pitänyt itsestään huolta. Löntystelevät likaisissa vaatteissaan tai jopa työvaatteissa, vaatteet on nuhruset ja epäsopivat, kaljamaha pönöttää, naama kiiltaa, parransänki kasvaa ja tukka hapsottaa likasena miten sattuu. Että ihan turha tulla vaimoaan haukkumaan jos ei itsestäänkään jaksa huolehtia.