Onko kohtalon tovereita? Lapsi nyt 1,5v eika ole ainuttakaan yota nukkunut yhteen menoon, parhaina oina 2 heratysta, pahimpina kymmenkunta. Kuukauden paasta alkaa tyot...

Toistaiseksi jaksetaan hyvin.

Töihin/hoitoon lähdetään vasta kasilta, joten ihan turhaa noi aamutunnit, kun vielä uni maistuisi molemmille. (lapsikin selvästi vielä väsynyt, muttei nuku)



Mies hoitaa välillä, mutta hän tekee tuplasti enemmän töitä, joten vastuu lapsen nukkumisista minulle. Toki kerran-pari viikossa saan nukkua paremmin, kun mies herää/hoitaa.



Ei käy kateeksi sinua yh. Hienoa, että jaksat!

Kaksi vuotta heräiltiin joka yö, 2-6 kertaa yössä.Olin välillä niin poikki, että en jaksanut kun itkeä.

Aloitin työt ja olin varma, että tulen hulluksi unen puutteesta.

Noin viikko meni samoin kun ennen, mutta sitten se ihanuus alkoi!!Poika alkoi nukkumaan illasta aamuun!Kun oli sopeutunut päiväkotiin, oli siellä touhuttuaan niin väsynyt, että nukkui koko yön.

Ja nukkuu edelleen..

Taitaa tämä ikä vaikuttaa asiaan. Pikkuinen ei osaa vielä sanoin ilmaista tunteitaan ja päivän tapahtumat tulevat myös uniin. Ilmeisesti myös jonkinlaista uhmaiän tuloa on ilmassa, herra heräilee tosi kiukkuisena ja potkii sängynlaitoja. Olemme yrittäneet lohduttautua sillä, että vain aika auttaa. Esikoisella oli ihan vastaavanlaiset hommat tuossa iässä ja nykyisin nukkuu heräilemättä. Mutta on se raskasta, kun pitäisi jaksaa töissäkin puurtaa.

Juuri vietimme 3v päivää ja edelleen sama meno jatkuu....herätään lähes poikkeuksetta JOKA yö!

Olen yh ja opiskelin 1,5vuotta, mutta olen niin piipussa, että keskeytin opinnot. En yksinkertaisesti jaksa! Jostain on tingittävä ja jos pitää valita mielenterveyden ja lapsen kanssa jaksamisen, sekä koulun välillä, valitsen tuon ensimmäisen litanian.



Ei tässä muu auta, kuin odottaa parempia aikoja.



Lohdutukseksi voin sanoa, että jotenkin kuitenkin helpottaa, kun lapsi on isompi...nyt neiti herää, huutaa ja kun kutsun luo, tulee...ja jatketaan unia.



Pienempänä minun piti mennä luo, rauhoitella ja sitärataa.

Olen ihan poikki kun vauva 5kk heräs viideltä aamulla kiekumaan.

Nukahti kylläkin uudestaan,äiti ei.On nukkunu täydet yöt 3kk lähtien.

Meillä on kolme lasta ja kukaan ei ole heräillyt tuon ikäisenä.

Minä en jaksais...

Toivossa on hyvä elää, että joskus helpottaa meillä kohta 2v ja ei helpotusta näy vielä.

Ollut koko pienen ikänsä, ikää nyt 2v. Tällä viikolla nukkui itse asiassa ekan kerran koko yön heräämättä! Ja tämä oli siis ihan eka kerta. No, sitten toki heti seuraavana yönä heräili useaan otteeseen. Normaalisti heräilyjä on 2-3 yössä.



Meillä on valittu nukkumiseen perhepeti. En yksikertaisesti jaksa enää yöllä nousta rauhoittamaan lasta, joten hän saa nukkua vieressä. Ei heräilyt vieressä ole vähentyneet, mutta uudestaan nukahtaminen on helpompaa, kun itse ei virkoa niin kovasti kun ei tarvi nousta ylös. Vedän vain lapsen kainaloon ja jatketaan unia. Toki joskus on vaikeampaa, kun lapsi itkee ilman mitään syytä eikä häneen saa mitään kontaktia... Noita kohtauksia saa onneksi vain ehkä kerran viikossa, muuten yöheräilyt menee ohi aika nopeaa. Se on kuitenkin kaikista hankalinta, jos lapsen uni on levotonta juuri kun olen itse menossa nukkumaan... Eli jos hän tälöin heräilee vähän väliä ja kitajaa ja kysyy äitiä niin itsellä menee ns. nukkumatti ohi, eikä sitten saa piiiitkään aikaan unta, vaikka lapsi jo nukahtaisi. Aamulla pitää jo kuitenkin klo 6 herätä, joten tuollaisten yöunien jälkeen olo on, no, aika nuutunut.



Aloitin työt kun lapsi oli 1v3kk ja olen kyllä ollut ja olen edelleen tosi väsynyt. Tokihan sitä jo kaipaa 2 vuoden heräiltyjen öiden jälkeen kunnon lepoa. Mutta jotenkin sitä vaan jaksaa... Ei tässä nyt muukaan auta! Pakko on jaksaa. Minulla ei onneksi ole töihin kuin 2km ja sekin pyörällä, minä en kyllä jaksaisi ajaa aamulla tuntia töihin. Tai siis en tohtisi, nukahtaisin ihan varmasti rattiin!



Toivon, että tämä pikku hiljaa rauhottusi, vaikka ei siitä mitään merkkejä vielä ole, jos tuota yhtä nukuttua yötä ei lasketa.

Aluksi luultiin, että onpas meillä tälläkertaa helppo poika. Nukkui 3 viikon ikäisestä 12 tunnin yöunet heräämättä, mutta kun 5kk tuli ikää alkoi yöheräilyt jotka jatkuu vieläkin. Poika on nyt 1v5kk ja herää vähintään 5 kertaa yössä. Ei siinä mitään, mut mulla itelläni ollut elämässä tällaista kohta 5 vuotta...mies ei herää koskaan pojan kaa. Ja aamullakin poika herää jo viieltä. Alkaa oma univaje olla aika kaamea.:(

2-3 kitinän öinä olen onnesta ekstaasissa, 5-6 herätystä ei edes lasketa ja 10 alkaa mennä epätoivon puolelle :o( 1v9kk meillä jo menossa