Lue keskustelun säännöt.
Mä en osaa kasvattaa lapsiani.
26.11.2008 |
Miten lapsista saa kasvatettua välittömiä, huomaavaisia, itseään ja toisiaan kunnioittavia, hyvätapaisia, oikeudenmukaisia, lojaaleja, rehellisiä, vastuuntuntoisia ja miellyttäviä aikuisia?
Mä yritän parhaani, mutta välillä tuntuu kyllä, että tehtävä on ihan mahdoton. Mä olen ihan tavallinen ihminen jolla on tavalliset lapset. Miten näiden tavallisten taitojen opettaminen lapsilleen tuntuu aika ajoin niin äärimmäisen haastavalta?
Onko teillä koskaan epätoivoinen olo? Oletteko te aina ja väsymättä omalla käytöksellänne esimerkkinä lapsillenne, johdonmukaisia, tiukkoja ja helliä kumpaakin tismalleen oikeassa suhteessa, oletteko aina tyytyväisiä omaan tapaanne olla äiti?
Miten tästä kasvatuustehtävästä voi oikeasti selviytyä puhtain paperein?
Kommentit (6)
epätoivonen, tunnen itseni todella surkeasti onnistuneeksi lasten kasvatuksessa. Ja kasvatan lapsia myös ammatikseni...
Mutta onneksi lopputulos on ihan hyvä, siis olen ihan tyytyväinen lapsiini ja heidän käytökseensä ja tekemisiinsä. Kukaan ei ole täydellinen (lapsi) eikä tarvitse ollakaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ole täydellistä.
eikä sinunkaa tarvitse olla.
turhaa koet syyllisyyttä. Me saamme olla vajavaisia. Kyllä niistä muksuista ihan fiksuja kasvaa
Olenkin päättänyt, että teen parhaani omine vikoineni ja vain toivon, että teen edes jotain oikein, ja että lapseni olisivat edes sen verran järkeviä, että osaavat suodattaa ne väärät kasvatusmetodini pois...
Hyviä niistä tulee, jos vaan rakastetaan ja välitetään. =))
Minusta olisi pelottavaa edes pyrkiä täydellisyyteen ja jonkinlaiseen maksimaaliseen lapsen etu- käyttäytymiseen. Puhtain paperein voi varmasti selvitä tavallinen ihminen tavallisine virheineen. Jos maailma vie väärään suuntaan niin se vie. Se voi viedä vaikka olisi aina tehnyt kaiken oikein.
Mä yritän parhaani, mutta välillä tuntuu kyllä, että tehtävä on ihan mahdoton. Mä olen ihan tavallinen ihminen jolla on tavalliset lapset. Miten näiden tavallisten taitojen opettaminen lapsilleen tuntuu aika ajoin niin äärimmäisen haastavalta?
Nimittäin tuossa otsikossa, että et osaa kasvattaa lapsiani. Minun mielestäni parasta tulosta syntyy, kun äiti on ihan tavallinen ihminen, jolla on ihan tavalliset lapset. Joka yrittää kasvattaa välittömiä, huomaavaisia ja itseään sekä toisiaan kunniottavia lapsia, mutta ei ole itse täydellinen eikä vaadi sitä lapsiltaankaan.
Onnea sinulle. Ihan varmasti onnistut.
Tai suoraan sanottuna en jaksa. Liian monta lasta liian nopeasti. Saapa nähdä mitä näistä tulee.. :(