Lasten parissa työskentelevät. Onko teiltä koskaan palanut totaallisesti pinna jonkun lapsen
tai lasten takia? Ja kyseisen lapsen vanhempi on nähnyt tilanteen?
Kommentit (9)
Mulla paloi tänään totaallisesti pinna ja korotin ääntäni kunnolla. Tilanne oli tämä:
Yksi 4v oli ollut koko päivän totaallisen rasittava, rasittavampi kuin yleensä ja joka ikisestä asiasta piti sanoa vähintäänkin 10 kertaa. Lapsi vaan vinkui ja kitisi ja märisi kuin mikäkin uhmis.
Loppu silaus oli se, kun oltiin lähdössä iltapäivällä ulos ja kyseinen lapsi oli kahden muun kanssa vessassa ja vessassa oli KARMEA MELU, kaikki kolme huusivat kuin hyeenat. Toinen hoitaja kävi neljä kertaa hiljentämässä noita, mutta koska tuo hoitaja on "vaan" sijainen, joka aloitti eilen, eihän nuo marakatit häntä kuunnelleet. Itse menin sitten vessaan ja sanoin kaksi kertaa nätisti, että olkaa hiljaa! Nuo kaksi muuta uskoivat, mutta tuo kolmas melusi edelleen ja näytti peppua ja lällätti jotain peppu-pippeli-pimppa juttuja.
Silloin mulla paloi totaallisesti pinna ja karjaisin: OLE HILJAA!!! Vähän aikaa tuo auttoi, mutta se sama meno jatkui sitten eteisessä..
Tuo yksi lapsi nimittäin on just tuollainen, että jokaisella aikuisella palaa hermot melkein päivittäin tuon takia. Lapsi saa kaiken periksi ja jos lasta pitäisi "rangaista", esim. laittaa toiseen huoneeseen pukemaan, märinä on kova. Tai jos lapsi häiritsee muita ruokapöydässä ja hänet pitäisi laittaa toiseen pöytään istumaan, märinä on kova jne. jne. jne.
En voisi kuvitella, että menisi missään tilanteessa. Joskus jonkun lapsen käytös suututtaa, harvemmin niinkään, mutta silloin menen tilanteeseen normaaliakin rauhallisemmin.
Omat lapset ovat sitten eri juttu. Niille palaa kyllä pinna.
Mua rasittaa kaikkein eniten sellainen turhanpäinen meluaminen, just tyyliin peppu-pippeli-kakka.... Ja kun sitä jatkuu ja jatkuu kieltämisestä huolimatta.
mikähän siinä on, että töissä pinna on pitkä kuin nälkävuosi ja kotona se paukkuu pienimmästäkin?
Näin se menee:
Lapsi hoitoon heti aamusta, hoitajat ei ehdi/jaksa/viitsi/saa tehdä muuta kuin selittää että noin ei saa puhua tai noin ei voi käyttäytyä.
Kotona vanhempien aika on ruuan laittoa, siivousta, harrastuksiin viemistä. AIkaa on iltaisin se 3-5 tuntia tehdä yhdessä jotain hyödyllistä.
Ja käytännössä kukaan vanhempi ei jaksa (varsinkaan vaativalle ja tottelemattomalle) lapselle olla koko ajan keksimässä uusia, tehokkaita, lasta alistamattomia, kekseliäitä, lapsen tasoon soveltuvia rangasituskeinoja. Aikuisenkin kapasiteetti on rajallinen.
Se on kuulkaa niin, että kunnon tuntuvat rangaistukset kehiin: Saippuapesut ym. jäähyt vähän ronskimmallakin kädellä huonosta käytöksestä, kunnon äänen korottamiset, Kunnon roti nyt siihen hommaan!!! Tuollaiset lapset eivät mene rikki komennuksesta, jos käytös on tuollaista häiriköintiä. He kärsivät auktoriteetin puutteesta, uskokaa vaan.
yhteen tai oikeastaan kahteen murkkuun kyllä paloi, toiselle suutuin niin pahasti että viha varmaan leiskui silmistä, en kuitenkaan huutanut. Toinen avautui mulle niin antaumuksella, että passitin pojan luokkaan ja jäin itse käytävään keräilemään itseäni. Molempien kanssa juteltiin kyllä jälkeenpäin tapahtuneesta. Eivätkä sen jälkeen täysin holtittomasti koetelleet pinnaani.
Näin se menee:
Lapsi hoitoon heti aamusta, hoitajat ei ehdi/jaksa/viitsi/saa tehdä muuta kuin selittää että noin ei saa puhua tai noin ei voi käyttäytyä.
Kotona vanhempien aika on ruuan laittoa, siivousta, harrastuksiin viemistä. AIkaa on iltaisin se 3-5 tuntia tehdä yhdessä jotain hyödyllistä.
Ja käytännössä kukaan vanhempi ei jaksa (varsinkaan vaativalle ja tottelemattomalle) lapselle olla koko ajan keksimässä uusia, tehokkaita, lasta alistamattomia, kekseliäitä, lapsen tasoon soveltuvia rangasituskeinoja. Aikuisenkin kapasiteetti on rajallinen.
Se on kuulkaa niin, että kunnon tuntuvat rangaistukset kehiin: Saippuapesut ym. jäähyt vähän ronskimmallakin kädellä huonosta käytöksestä, kunnon äänen korottamiset, Kunnon roti nyt siihen hommaan!!! Tuollaiset lapset eivät mene rikki komennuksesta, jos käytös on tuollaista häiriköintiä. He kärsivät auktoriteetin puutteesta, uskokaa vaan.
Kun saisikin käyttää saippuapesua ja kunnon otteita, mutta ei.... Ei lapsi tosiaan rikki mene, vaikka häntä komennetaan. En tarkoita ruumiillista kuritusta, mutta tuo saippualla suun pesu on taatusti jonkun vanhemman mielestä sellaista. MEidän ryhmässä on yksi tosi ärsyttävä lapsi, kukaan ei tunnu mahtavan tälle mitään: ei auta jäähyt, ei sanomiset, ei palkitsemiset hyvästä käytöksestä... Ollaan siis voimattomia ja niin ovat vanhemmatkin. Poika on todella röyhkeä ja naputtaa aikuisille ihan 2-0...
mutta muuten kyllä. Meillä töissä on lapsi, joka saa KAIKEN periksi, siis IHAN KAIKEN ja on muutenkin todella törkeä suusta, äpyttää aikuisille yms. Sen kanssa menee kaikila hermot päivittäin.