Lue keskustelun säännöt.
Olipas kiva riita aamulla:(
25.11.2008 |
Oltiin molemmat väsyneitä, ja lasten aamutoimissa tuli riitaa. Ei siinä mitään muuten, mutta jäi niin kalvamaan miehen sanat, että minä vaan levitän persettäni täällä kotona eikä mun tarvii käyttää aivojani ollenkaan, senkun jätän aivot narikkaan koko päiväksi.:( Kai se tottakin on, koska hoidan 2- ja 3-vuotiaita poikiamme kotona juuri nyt. Esikoinen käy ekaa luokkaa koulua. Mieheni taas opiskelee, joten hän pääsee niitä aivojaan käyttämäänkin. On vain NIIN masentavaa kuulla tuollaisia kommentteja omalta mieheltään, vaikka ne suutuspäissä tulivatkin. Kyllä sen tietää silloinkin, että hän osittain ainakin niin ajattelee.
Kommentit (25)
Onpa tutun kuuloista. Tota sain kuulla ex-mieheni suusta kun hoidin lapsia kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmasti kuulemaan suutuspäissä heitettyjä kommentteja ja ajattelemattimi kiukunpurkauksia, jotka ovat paljon pahempi. Tuo oli vielä erittäin ystävällisestä päästä.
Usein isät ovat äitejä parempia kasvattajia. Isät pystyvät luomaan ja ylläpitämään paremmin rutiineja lapsiperheessä.
Todennäköisesti isä pärjää lasten kansas ainakin yhtä hyvinkuin äiti.
Äidin aimnutlaatuisuus tulee esiin tietysti imettämisessä ja empatiakyvyssä, jossa naiset ovat yleensä isiä parempia.
Molempia siis tarvitaan, mutta äitikään ei saisi erehtyä luulemaan että äitiä tarvitaan 24h/vrk, vaanäidin on ymmärrettävä että monissa asioissa isät ovat parempia ja isien kasvatukseen tulee suhautua joustavasti ja arvostamalla isien tapoja, mm. rakentamalla perheeseen vahvoja rutiineja, joista ei kumpikaan osapuoli lipsu toisen poissa ollessa.
Äidit, luokaa rutiineja isien kanssa yhdessä ja pitäkää niistä kiinni, älkää kuvitelko, etteikö lapset oppisi isien luomien rutiinien noudattamista, se on lasten ja isien aliarvostamista ja johtaa turhaan tappeluun. Lapsia pitää kasvattaa, se ei tapahdu tekemällä kaikkea lapsille mieliksi.
Eikä pelkästään illaksi vaan mielellään ainakin vaikka viikonlopuksi! Mónesti miehen on vaikea kuvitella että se lastenhoito ei aina ole ihan helppoa/herkkuakaan. Mies tulee kotiin suunnilleen viideltä, touhuilee siinä sitten lasten kanssa muutaman tunnin jonka aikana SINÄ silti luultavasti hoidat syöttäminen ja illalla alatkin sitten pistämään lapsia nukkumaan. Mies tulee sitten mukaan iltalaululle tai sanomaan hyvää yötä.. Ja taas oli kiva ja helppo päivä lasten kanssa =). Siis miehellä!
Meillä ainakin kummasti ääni muuttui kellossa kun mies piti vanhempainvapaan lopulla isäkuukauden ja "joutui" osallistumaan päivän duuneihin yhtälailla kuin minäkin. Ja nykyisin kun olen itsekin taas töissä olemme vuorotelleen lapsen sairaspoissaoloissa ja kyllä se mieskin on huomannut että vaatii se muutakin kuin "perseen levittelyä"..
Helppo se tosiaan on leikkia pari tuntia ja olla osallistumatta mihinkään noihin syöttämisiin tms.
Aivojen käyttäminen onkin sit jokaisen oma asia... Kyllä niitä kotona voi käyttää ihan yhtälailla kun töissäkin..
Olisiko jo aika lähteä töihin. Jos mieskin opiskelee, niin kyllähän sitä taidatte tällähetkellä yhteiskunnan elätteinä oleskella.
Kotiäitinä ei tosiaan tarvitse järjenjättiläinen olla.
Itse säikyttelin eilen th.ta kun sanoin, edttä on ikävä töihin. vanhempi lapsi on kohta 4-vuotta ja nuorempi 5kk.ta. Itse ainakin jaksan olla parempi äiti silloin, kun käyn töissä. ja jotenkin sen vanhemmasta lapsesta aistii, että todellakin kaipaisi enemmän toisten lasten seuraa. Asutaan maalla, niin muiden lapsien luo täytyy aina lähtemällä lähteä.
Juuri tuo kotona olon tylsyys on pahinta ja käy välillä melkein mielenterveyden päälle. Jos joutuisin pakolla olemaan esim. 3 vuotta kotona joutuisin varmaan pakokauhuun. Ihailen kuitenkin kotiäitejä, jotka jaksaa hoitaa ja touhuta lasten kanssa ja nauttia siitä täysin siemauksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se kun joku mulle kertoo miten pidetään ne kaks alle kaks vuotiasta ruodussa käyttämättä päätä. Kun se isompi käy pienempään käsiks ja pelkällä puheohjauksella (käsiksikäyminen on äidiltä pannassa) selvität tilanteen. Siinä saa sahajauhot sauhuta että ehtii hoitaa homman ennen kuin siellä väännetään vapaapainia. Ja tää vaan yks esimerkki.
Ne ketkä noin sanoo ei kyllä ole tainnut itse kovin monta hetkeä siellä kotona olla kokeilemassa ( ja hetkellä tarkoitan nyt kyllä vuotta tai paria.)
Kotiäitinä ei tosiaan tarvitse järjenjättiläinen olla.
niitä heti ensimmäisen tilaisuuden tullen työntämässä muualle?
En tarkoita sitä ettetkö saisi lisääntyä vaan että miksi ylipäänsä hankit lapsia.
Eikö sinulle sopisi paremmin vaikka koira. Tai vauvanukke, jonka voit työntää kaappiin ja ottaa sitten esille kun hoivaamisvietti iskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun luokittelet kaikki kotiäidit finninaamaisiksi, rasvatukkaisiksi tuulipukuäideiksi.. Ikävä että kohdistat huonon omatuntosi niihin jotka eivät heti tilaisuuden tullen ole työntämässä lapsiaan muiden kasvatettaviksi.
että sinä olet kotona?
Jos päätös on yhteinen, miehesi on törkeä. Jos taas olet itse valinnut elämäntapakotiäitiyden vastoin miehesi tahtoa, miehellä on täysi oikeus sanoa noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä pelkästään illaksi vaan mielellään ainakin vaikka viikonlopuksi! Mónesti miehen on vaikea kuvitella että se lastenhoito ei aina ole ihan helppoa/herkkuakaan. Mies tulee kotiin suunnilleen viideltä, touhuilee siinä sitten lasten kanssa muutaman tunnin jonka aikana SINÄ silti luultavasti hoidat syöttäminen ja illalla alatkin sitten pistämään lapsia nukkumaan. Mies tulee sitten mukaan iltalaululle tai sanomaan hyvää yötä.. Ja taas oli kiva ja helppo päivä lasten kanssa =). Siis miehellä!
Meillä ainakin kummasti ääni muuttui kellossa kun mies piti vanhempainvapaan lopulla isäkuukauden ja "joutui" osallistumaan päivän duuneihin yhtälailla kuin minäkin. Ja nykyisin kun olen itsekin taas töissä olemme vuorotelleen lapsen sairaspoissaoloissa ja kyllä se mieskin on huomannut että vaatii se muutakin kuin "perseen levittelyä"..
Helppo se tosiaan on leikkia pari tuntia ja olla osallistumatta mihinkään noihin syöttämisiin tms.
Aivojen käyttäminen onkin sit jokaisen oma asia... Kyllä niitä kotona voi käyttää ihan yhtälailla kun töissäkin..
...meillä homma on just noin niinkuin yllä kuvailit... Mies kuvittelee, että homma on helppoa ja minä vaan "lepään" kotona, kun hän raataa töissä. Ei millään käsitä, että itsekin haluaisin omaa aikaa ja joskus minustakin olisi kiva vaan "olla" kotona, kun hän hoitaisi lapsen. Esim. sanomalehteä en ole lapsen syntymän jälkeen pahemmin aamukahveella ehtinyt lukea - mies sen kyllä lukee joka aamu... jne. jne...
Kotona olo on kamalan puuduttavaa, samoja rutiineja ja puuron keittoa. En ikinä kehtaisi väittää, että kotona olo kahden lapsen kanssa olisi minulle "älyllisesti haastavaa" ;oD
Ilolla olen palannut töihin kun lapset ovat menneet vähän yli 1v ikäisinä hoitoon. 6h hoitopäivät olivat minulle pelastus, ja iloisestihan lapsetkin ovat hoidossa käyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta vähemmän siinä lastenkaitsinnassa tarvitsin aivoja kuin nykyisessä työssäni tutkijana (lääketietede)...
No se kun joku mulle kertoo miten pidetään ne kaks alle kaks vuotiasta ruodussa käyttämättä päätä. Kun se isompi käy pienempään käsiks ja pelkällä puheohjauksella (käsiksikäyminen on äidiltä pannassa) selvität tilanteen. Siinä saa sahajauhot sauhuta että ehtii hoitaa homman ennen kuin siellä väännetään vapaapainia. Ja tää vaan yks esimerkki.
Ne ketkä noin sanoo ei kyllä ole tainnut itse kovin monta hetkeä siellä kotona olla kokeilemassa ( ja hetkellä tarkoitan nyt kyllä vuotta tai paria.)
Kotiäitinä ei tosiaan tarvitse järjenjättiläinen olla.
vaikka tasantarkkaan tiesi,etten kotona enää olisi jossen olisi uudelleen tullut raskaaksi (esikoinen tällöin 1v.4kk)..ja yksi mikä sai mut näkemään punaista oli kommentti "mä köyn töissä,joten ei mun tarvii lasten kasvattamiseen puuttua?!)
Noh,kuopus syntyi,itse kamppailin hengestäni,liki viikko sairaalassa,tämän jälkeen sektion jälkeisessä nostelu yms.kiellossa kotona,veriarvot niin heikkoina etten mihinkään muuhun kuin vauvanhoitoon kyennyt...sen kolmen viikon jälkeen minkä isukki lasta hoitaen vietti,ovat nämä jutut kotona lonnimisesta loppuneet täysin :) Nykyään mm.hoitaa viikkosiivouksen,esikoisen iltatoimet,syöttämiset ja nukuttamiset aina työvuorojen salliessa...taisi siis pojalla silmät avautua tämän kotona olemisen ihanuuden suhteen,esikoisemme kun on kaikkea muuta kuin helppo paketti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vihasin kotonaoloa. Minulla syy oli se, ettei ollut mitään tmielekästä tekemistä. päivät yhtä hemmetin pyykkäämistä ja ruuanlaittoa. Kaipasin koko ajan aikuiskontakteja ja muutakin juttukaveria kuin lapset ja niiden nahistelu. Silti olen sitä mieltä, ettei se yötä ollut. Kyllä päiviin mahtui paljon lorveilua tietokoneella ja löhöilyä sohvalla.
Nautin olostani 4:n lapsen äitinä nyt ollessani mielekkäässä työssä. Illat perheen kanssa on vapaa-aikaa, ei työtä.
Tavallaan tarvitaan aivojakin, koska pitää osata organisoida.
On aivan eri asia hoitaa kolmea lasta, kuin yhtä lasta.
Jätä se miehesi viikonlopuksi lasten kanssa ja lähde itse vaikka äitisi luokse.
Kummasti kuule arvostus paranee. Olen nimittäin jättänyt mieheni poikien kanssa viikonlopuksi. tuli riitaa ja lähdin samantien äitini luokse. Kuule kyllä marmatus loppui.
No totta kai se lasten kanssa kotona oleminen työstä käy, mutta kyllä se ainakin minulle aikuisena on puuduttavaa. Samat rutiinit joka päivä. Toki pienten lasten kanssa oleminen vaatii järjestelytaitoa, mutta kyllä se on silti eri asia kuin ne älylliset haasteet.
Kaikissa perheerhoissakin ne jutut kulkevat yleensä samoja latujaan. Ja mikseivät kulkisi, eihän monilla ole muuta yhteistä kuin elämäntilanne.
mitä oikeasti ajattelee. Siinä on ajattelemista sinulle.
Sano miehellesi, että teet arvokasta TYÖTÄ kotona lastenne kanssa. Mitä sillä on väliä, käytätkö aivojasi vai et?
Ikävästi sanoi miehesi. En tiedä tarkoittiko hän sitä vai ei, jos tarkoitti niin on mulkero jos taas ei niin hän on varmasti jo tässä vaiheessa asiasta pahoillaan.
Mutta joka tapauksessa. Sinä ihan takuulla käytät aivojasi vaikka kuinka paljon joka päivä. Eikä tämä ole mitään lässyti lässytiä että no kyllähän nyt kaikilla tietenkin aivot toimii koko ajan vaan tarkoitan sitä että on hemmetin vaativaa hoitaa 2 ja 3 vuotiaita kotona. Pistäpä mies joskus pariksi päiväksi (mieluiten viikoksi) hoitamaan lapsia päivät jos vaan mahdollista niin katsotaan mitä mieltä hän sitten on. Esim. se organisointikyky joka sinulla on pakko olla tällä hetkellä on mitä luultavimmin aivan mahtava ja parempi kuin miehelläsi koskaan.
aivoja tarvita. Paljon vaativampaa aivoille on nykyinen työni tutkijana, tosin kotonaolo oli henkisesti rankempaa juuri sen takia että se oli niin pirun tylsää.