Suosittelen lämpimästi sektiota kaikille.

Haava on pieni parannuttuaan, vartalo ei kärsi, pimppi ei kärsi... You name it... en keksi mitään negatiivista.

pahan tulehduksen, voi kestää tosi kauan parantua, saada ruman, kiristävän, tunnottoman arven. Lapsikin voi saada rumia arpia, jos veitsi käy. Maito nousee hitaammin ja ennen kaikkea lapsi ei saa sitä suojaavaa, tärkeää bakteeriryöppyä, jonka alatiesynnytyksestä saa ja joka on tosi tärkeää normaalille vastustuskyvylle.

Turhat sektiot on tosiaan turhia.

mitään avantoja mun vatsanahkaan, jos ei lapsen henki sitä vaadi! Miksi muuten kuvittelet, että pimppi automaattisesti kärsii alatiesynnytyksestä?

Päivän vaiko pari vai enemmän? Mistä tuo johtuu? Voiko maito jäädä kokonaan nousematta sektion vuoksi?

Hormoneistahan se johtuu, kun synnytyksen käynnistävät hormonit eivät pääse vaikuttamaan maitoon

joka on upein kokemus mitä naisena voi elämässään kokea. Itselläni takana yksi vaikea ja yksi helppo enkä ikinä vaihtaisi kumpaakaan pois. Salaa säälin niitä äitejä jotka ainoastaan kokeneet sektioita, ovat jääneet paitsi fantastisesta kokemuksesta!

joskin vähän hitaammin jos vauvaa ei saa heti vierihoitoon, ts. käytännössä jos et ole perhehuoneessa synnytyssairaalassa. maidonnousu riippuu istukan irtoamisesta ja vauvan imemisestä, ei synnytystavasta. terv. nimim. sektioäiti ja imettää vieläkin, lapsi 8 kk.



enkä muuten voi suositella sektiota kenellekään, ihan siitä syystä että sektioon joutuu vain synnytysopillisen syyn vuoksi.

Tosin ihan normaalisti koetin synnyttää ponnistusvaiheineen, joten en osaa sanoa miten asia esim. suunnitellussa sektiossa

että kohtu heikkenee arven kohdalta, ja todellisesta suurperheestä haaveilusta saa sektioiden myötä luopua.

nimim. kaksi sektiota takana

voin lohduttaa, että oma äitini synnytti esikoisensa sektiolla ja kolme muuta tavallisesti, vieläpä ilman puudutusta.

Miksi sitten maidon nousu hidastuu?

Itse olen kokenut esimerkiksi vauvan kanssa kokemani läheisyyden, hoivan, imetyksen ym. ihanana aikana, siitä ajasta synnytyssairaalassa kului vain murto-osa.

jos se oikealta tuntuu niin mikäs siinä. Mä en koe olevani kykenevä arvostelemaan puoleen tai toiseen sektiota sen enempää ku alatiesynnytystäkään.



Itse päädyin esikoisen kohdalla alatiesynnytykseen, yksinkertaisesti syystä että pelkäsin leikkausta ja sen mahdollisia komplikaatioita niin että ajatuskin huimasi. Tiedän, että myös alatiesynnytyksessä on riskinsä ja komplikaatiomahdollisuudet, mutta koska alatiesynnytys on se ikiaikainen ja perinteinen tapa hoitaa asia, uskoin sen olevan kuitenkin turvallisempi vaihtoehto.



Terveydenhoitaja neuvolasta tosin suositteli, että valitsisin oikopäätä sektion, koska "eihän sulla ole lantiota ollenkaan, tuosta ei kyllä mikään lapsi tule läpi". Lääkäri sen kummemmin kuin sairaalassa vastassa ollut kätilökään ei ollut samaa mieltä, ja itsekin olin sitä mieltä että lähdetään alatiesynnytyksellä, mutta mikäli tapahtuu jotakin, jonka vuoksi olisi syytä tehdä sektio, sitten se tehdään. Ei tarvinnut tehdä, tuli olemattomasta lantiosta kuudessa tunnissa läpi tyttölapsi joka oli kätilön mukaan päivän suurimpia vastasyntyneitä (4100g, 52cm), syntyessäänkin n. kolmasosan äitinsä koosta.



Raskausarpia lukuunottamatta muita arpia ei kroppaan jäänyt, raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen vei n. 2 kk (sektion kohdallahan tämä voi kestää kuulemma lähemmäs vuoden?) ja alapääkin on ihan kunnossa - itseasiassa paremmassa kuin oli ennen raskautta/synnytystä. Luultavasti syystä että ennen tuota ekaa raskautta mä en edes tiennyt että mulla on lantionpohjanlihakset, vaan nytpä tiedän :D

sektioita. Eli, suurperhettä en saa, ikävää.

Kolme sektiota takana. Lapsia saa hankkia lisää... eli ei automaatisesti kieletä kolmen jälkeen.

Mun kaverin äidille on tehty 6 sektiota. Hänellä on diabetes, vissiin kai sen takia. Mutta siis ei sen lapsimäärän tarvitse kahteen jäädä! Ja kahdenkin sektion jälkeen voi pystyä synnyttämään alakautta, se vähän riippuu kohdun kunnosta.

Päivän vaiko pari vai enemmän? Mistä tuo johtuu? Voiko maito jäädä kokonaan nousematta sektion vuoksi?

alateitse synnyttäneellä äidillä. Lauantaina kiireellinen sektio ja sunnuntaina jo pumppailin muutamia tippoja, maanantaina rinnat ihan pinkeinä maidosta.

jos se oikealta tuntuu niin mikäs siinä. Mä en koe olevani kykenevä arvostelemaan puoleen tai toiseen sektiota sen enempää ku alatiesynnytystäkään.

Itse päädyin esikoisen kohdalla alatiesynnytykseen, yksinkertaisesti syystä että pelkäsin leikkausta ja sen mahdollisia komplikaatioita niin että ajatuskin huimasi. Tiedän, että myös alatiesynnytyksessä on riskinsä ja komplikaatiomahdollisuudet, mutta koska alatiesynnytys on se ikiaikainen ja perinteinen tapa hoitaa asia, uskoin sen olevan kuitenkin turvallisempi vaihtoehto.

Terveydenhoitaja neuvolasta tosin suositteli, että valitsisin oikopäätä sektion, koska "eihän sulla ole lantiota ollenkaan, tuosta ei kyllä mikään lapsi tule läpi". Lääkäri sen kummemmin kuin sairaalassa vastassa ollut kätilökään ei ollut samaa mieltä, ja itsekin olin sitä mieltä että lähdetään alatiesynnytyksellä, mutta mikäli tapahtuu jotakin, jonka vuoksi olisi syytä tehdä sektio, sitten se tehdään. Ei tarvinnut tehdä, tuli olemattomasta lantiosta kuudessa tunnissa läpi tyttölapsi joka oli kätilön mukaan päivän suurimpia vastasyntyneitä (4100g, 52cm), syntyessäänkin n. kolmasosan äitinsä koosta.

Raskausarpia lukuunottamatta muita arpia ei kroppaan jäänyt, raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen vei n. 2 kk (sektion kohdallahan tämä voi kestää kuulemma lähemmäs vuoden?) ja alapääkin on ihan kunnossa - itseasiassa paremmassa kuin oli ennen raskautta/synnytystä. Luultavasti syystä että ennen tuota ekaa raskautta mä en edes tiennyt että mulla on lantionpohjanlihakset, vaan nytpä tiedän :D

Varmaan nopeammin toivuin kuin sinä alatiesynnytyksestä.

Päivän vaiko pari vai enemmän? Mistä tuo johtuu? Voiko maito jäädä kokonaan nousematta sektion vuoksi?

Mulla ei vaikuttanut ollenkaan. Maitoa tuli yli oman tarpeen. Mua pyydettiin jopa maidonluovuttajaksi.

Ehdin aueta viiteen senttiin -> huomattiin yllätysperätila -> päädytiin sektioon. Toki aluksi olin kipeä, mutta toivuin todella nopeasit, eikä tullut mitään komplikaatioita.

Alatiesynnytykseen olin menossa, mutta näin kävi. Mutta pääasia, että kaikki meni kumminkin hyvin. Leikkaushaavaa ei edes huomaa, jos ei osaa katsoa.