Parempi erota vaieten?

Onko parempi erota miehen kanssa vaieten perheasioista.

Siitä että lapsia on kohdeltu lievästi kurittaen.

Lapset jäisivät äidille, yhteishuoltajuus.

Asioista ei koskaan puhuttaisi, mutta olisi helpompaa ja tasapainoisempaa

lapsilla arjessa, eikä kukaan kurittaisi fyysisesti. Joka toinen viikonloppu isällään, joka jaksaisi ehkä tsempata. Molemmat vanhemmat voisi käydä normaalisti töissä ja mitään lääkitystä ei ehkä edes tarvittaisi kummallekaan vanhemmista, sillä ei tarvitse murehtia mistään eikä kestää toisen raivonpuuskia tai ei tulisi riitaa kotitöiden jakamisesta.



Vai myönnetään että on vaikeaa, että kuritetaan fyysisesti lievästi, ja haetaan apua, että voitaisi pysyä yhdessä. Kaikki käyvät terapiaa monta vuotta, asioita pengotaan, syyllistetään ja tarkkaillaan. Saadaan sakkoja tukkapöllyjen antamisesta, lapsia uhkaillaan viedä huostaan, tai väliaikaissijoitukseen? Lapset kärsii pompottelusta, riitelystä ja asioiden läpikäynnistä. Psyyken lääkettä työnnetään.



Nykyinen lastensuojelulaki-järjestelmähän ajaa tähän. Turha pyytää apua, kun vastaus ja vastaanotto on tämä. Parempi vaan erota ja niellä karvas kiukku siitä, että ilman lapsia tämäkin parisuhde olisi voinut jatkua? Ja etsiä parempi isä lapsille.