Miten ootte varautunet että puolisonne lapset ei pääse teidän perintöihin

käsiksi?

Kyllä oon siitä niiiiin kiitollinen, että 35-vuotiaana löytyi 31v mies, jolla ei vielä ollut lapsia. Monella tämänikäisellä ainoa vaihtoehto kun tosiaan on mies, jolla on eksä ja lapsia.

Onneksi meillä kummallakaan ei ole edellisistä avoliitoista lapsia :)

Ei tarvi noita juttuja murehtia mistä ap kirjoitti.

ja ne saakin päästä "käsiksi" perintöön, jos sellaista nyt sitten silloin enää on.

kyllä ole sinunkaan tai teidän yhteisillä lapsilla oikeutta siihen..

Meidän perheessä on minun lapsia ja meidän lapsia. Aviomieheni on kuitenkin testamentilla huolehtinut, että kaikki lapset ovat samalla viivalla.

on nimenomaan huolehtinut, että lapsi saa perintöä, jos hänelle käy jotain. Eipä olisi tullut mieleeni elämääni ja kotiani ruveta jakamaan jonkun sellaisen idiootin kanssa, joka ei täysin hyväksy lastani perheemme jäseneksi ja omaksi lapsekseen ruvetessaan liittoon kanssani!

eikä biologisesti yhteisiä lapsia enää tule.

Kun alunperin lapsettomalla osapuolella on suuri omaisuus, kenelle muullekkaan hän sen lopulta jättäisi, kuin avioliiton kautta saadulle lapselle?



Tilanne on toinen jos molemmilla on ennestään lapsia, ja sitten tulee vielä uusiakin... Lapsilla on oikeus periä omat biologiset vanhempansa riippumatta avioliiton kautta saaduista sisaruksista, ellei heitä sitten ole adoptoitu. Jos toisen lapset ovat esim. jo sen verran isoja ettei kovin läheistä sidettä ole muodostunut, niin kuka välttämättä haluaa että vaikkapa omasta firmasta menee lopulta osuuksia myös "toisen lapsille"? Sen voi tosiaan estää avioehdolla joka pätee myös leskeksi jäämisen varalta, tai testamentilla.

Joku ei ehkä ilahdu asiasta, mutta jokaisella on oikeus vaikuttaa omaisuutensa jakoon oman tahtonsa mukaan. Varsinkin siinä tapauksessa, ettei perintö olisi pelkkää rahaa vaa sillä olisi tunnearvoa. Jos on vain rahaa niin miksei antaa osan mennä luonnollisesti myös muille lapsille.

ja ovat täysin samanarvoisia meillä ollessaan. Minun perintöni en kuitenkaan heille halua, sillä pahimmassa tapauksessa sen saa loppupeleissä lasten äiti, jolle se ei todellakaan kuulu!

ja, kun mies ei peri, ei peri myöskään hänen lapsensa, vaan omat lapseni. Meillä tämä koskee vain tiettyä osuutta omaisuudesta.

hänet perii oma poikansa, jos tämä on kuollut ennen miestäni, perin minä kaiken mutta lisäehtona on että puolisoilla ei ole oikeutta, eli jos pojalta jää vaimo tai minulla on uusi av(i)omies niin hän ei saa mitään.

Miehen aiemmat lapset jää useimmiten ex-vaimolle, eikä isän uusi puoliso tule luomaan näihin niin voimakasta sidettä kun taas tilanteessa, jossa lapset asuu pääosin saman katon alla.

Tässä näkee taas eron miesten ja naisten välillä!

Meidän perheessä on minun lapsia ja meidän lapsia. Aviomieheni on kuitenkin testamentilla huolehtinut, että kaikki lapset ovat samalla viivalla.

jokainen lapsi perii OMAT vanhempansa, joten miksi erolapsen pitäisi periä esim. isä, äiti JA äitipuoli? Eihän munkaan lapset peri miehen exää.



Joskus kyseessä on myös sellaista kiinteää omaisuutta, jonka halutaan pysyvän omassa suvussa.

ettei isän vanhasta liitosta olevat lapset pääse käsiksi äitini suvun mökkiin. Se jää minulle ja (äidin puolelta) velipuolelleni.

Lisäksi tekivät niin että sisaruspuoleni isän puolelta eivät saa kuin lakiosansa. Isäni on aikanaan jättänyt heidän äidilleen omin käsin rakentamansa talon, ja aloitti yli 40v aivan alusta äitini kanssa.



Luulisi että nuo sisaruspuoleni osaisivat arvostaa sitä, mutta ei. Eipä niitä näy vanhempieni luona kovinkaan usein kyläilemässä. Joku päivä sanon vielä mitä niistä ajattelen.

Miehellä on poika edellisestä liitosta, yhteisten lasten teko vasta alullaan kun odotan esikoistamme. Meillä molemmilla on paljon omaisuutta - miehellä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin minulla. Miehellä on firma jota hänen poikansa toden. jatkaa. Minun nimissäni on puolestaan iso loma-asunto hyvällä sijainnilla, ja olen miettinyt että haluaisin testamentata sen myös siskoni lapsille. Omat lapsemme tuskin jäävät kuitenkaan tyhjin käsin. Kaikista parasta olisi, kun testamenttaisin sen kaikille lapsille tasapuolisesti: niin mieheni pojalle, tuleville lapsille, kuin siskoni lapsille. Voinko tehdä näin, vai kuuluuko tuleville lapsille tietty lakiosuus jota en voi testamentata?

Mieheni lapset perivät lakiosuuden eli 50 % omaisuudesta. Yhteistä kotiamme sekä sen irtaimistoa he eivät kuitenkaan peri vaan ne tulevat minulle.



Jos kuolen aikaisemmin, niin ieheni perii yhtä lailla kotimme ja irtaismistomme. Kun hän sitten kuolee, niin minulta perimänsä omaisuus palautuu minun perillisilleni.



En näe mitään syytä siihen, että mieheni lapset perisivät minut. Minun omaisuuteni kuuluu minun perillisilleni ja mieheni lapset eivät sitä ole.

rintaperillisiähän ei Suomen perintökaaren nojalla saa millään perinnöttömäksi, koska lakiosa on rintaperillisten turvana.



Hallintaoikeustestamentti on muutoin kätevä instrumentti.

En näe mitään syytä siihen, että mieheni lapset perisivät minut. Minun omaisuuteni kuuluu minun perillisilleni ja mieheni lapset eivät sitä ole.

Siksi haluan heille yhtä hyvää kuin omilleni.

mitään kakkosluokan painijaa en huoli

mitään kakkosluokan painijaa en huoli