Ahdistaa ongelmat niin, että haluaisin vain maata peiton alla ja sulkea silmät enkä herätä koskaan

noin huonosti asiat eivät varmastikaan ole! Nyt ylös, ulos ja lenkille. Siis kirjaimellisesti. Liikunta tekee aina hyvää ja selventää ajatuksia.



Toinen hyvä keino on kirjoittaminen. Kirjoita kaikki ajatuksesi paperille.

ihan eri kulmasta ja voi keksiä jopa uusia ratkaisuja.

ja väsyttääkin niin, ettei jaksaisi enää edes yrittää.

jäät makoilemaan niin ei ne ongelmat ainakaan korjaudu!



Ja niin kauan kun on hengissä, ehtii hyvin korjaamaan loput elämästä. Menneet on meitä, niillä ei kannata tulevaakin pilata

Onko sulla lapsia? ajattele niitä ja sitä miten ne sua tarvitsevat.

Olen itse sotkenut typerillä jutuillani lukuisia ihmissuhteita. Ja pahinta on se, etten taatusti ole edes oppinut tästä mitään.



ap

Voin kunpa voisin edes nukkua kevääseen talviunta kuten karhu. Mutta minulla on lapsia ja pakko vaan jaksaa.



Jos jaksaisin lähteä lenkille, niin kyllä se varmaa auttais, mutta kun en. Jaksan juuri sen mikä on pakko, mutta en yhtään enempää. Joskus tuntuu sekin raskaalta, että pitää keksiä tekosyitä, ettei lähde vaikka jumppaan.

tällä hetkellä roikun todella ohuessa oljenkorressa normaalitoimissa kiinni. Menee tunteja aamulla ennen kuin saan edes itseni liikkeelle. Nytkin olen ollut hereillä kahdeksasta lähtien enkä ole saanut vielä edes vaatteita päälle ja kauppaan pitäisi mennä. En vaan jaksa, yrittäminen ei auta kun asiat vaan menee pahemmaksi. Haluan vain nukkua vuoden ja herätä siihen että kaikki ongelmat on kadonneet

kun edes tajuat tehneesi väärin ja typerästi.



Olisiko hyvä aloittaa vilpittömällä anteeksi pyynnöllä???