Joululahja-ahdistus iskee...

Vietetään sukujoulu miehen veljen ja isovanhempien perheen kanssa. Heillä on tapana ostaa lahjat aikuisillekin. Minä ja mies ei haluttaisi ostaa aikuisille lahjoja, koska lasten juttuihin menee jo aika iso summa ja rahasta on hieman tiukkaa. Miehen kanssa ostamme yhteisiä joulukarkkeja, siinä meidän lahja toisillemme ja se on ollut ihan riittävä ilostuttaja.



Mulla on varmasti jokin asenneongelma, myönnän. Tuntuu vaan typerältä ostaa lahja toiselle "mä haluun Härkösen uusimman kirjan"-toiveen perusteella, kun tämä lahjan toivoja voisi vaan mennä ja ostaa itselleen sen kirjan. Lahjan toivoja siis nimeää tarkkaan, minkä lahjan hän keneltäkin haluaa, ei siinä tarvitse toki itseään paljon vaivata, että mitähän hommaisi. Miehen veli vaimoineen on hyvätuloisia ja kulutuskäyttätymisiltään ihan erilaisia kuin me. Ostaisin mielellään jotain tarpeellista, mutta tuntuu pahalta kun mikään muu kuin "lahjalistan" toive ei kelpaa.



Kerran ehdotimme vain lasten muistamista ja siihen veljen vaimo napautti ettei lahjoja ole Pakko hankkia, mutta he ainakin ostaa aikuisillekin. Vietiin joulukukka-asetelma ja siitä "unohdettiin" kiittää vieraita vastaanottaessa. Joten kai se jokin lahja on ostettava..



Joo, tiedän, tämä on pieni ongelma, mutta mua ahdistaa oikeesti!