Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voiko ihminen olla oikeasti uupunut ja masentunut, jos viilettää paikasta toiseen?

Vierailija
24.10.2008 |

Jos jaksaa reissata, kyläillä, ravata kaupoissa ja tapahtumissa ja puuhata kaikkea kivaa, niin onko tällainen ihminen oikeasti uupunut ja voimiensa äärirajoilla?



Eli kaikkea muuta jaksaa tehdä ja koko ajan, mutta töissä ei jaksa olla?



Ihmettelen vain näitä vuoden, parin sairaslomia, jolloin vietetään sosiaalisesti ja muutenkin erittäin vilkasta elämää. Tältä pohjaltako se paluu työelämään sitten tuosta vaan onnistuu, kun on saanut pitkän ajan potea masennusta matkustelemalla ja shoppailemalla?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
25.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse ainakin olin ihan tööt ja muistan ammatinvalintapsykologin sanoneen minulle, että otan päivän kerrallaan, täytän lomakkeen, kun jaksan, vaikka se veisi viikon. Minulla se vei.



Mutta minun "ihmeparantuminen" eli duracel-vaihde alkoi viikon sisällä siitä, kun lääkitys alkoi. Sen jälkeen, kun lääkitys alkoi, en ole ollut edes sairauslomalla.

Vierailija
2/3 |
25.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuollaiseen koheltamiseen - hän ei kestä olla hetkeäkään paikallaan kuuntelemassa, mitä itselle todella kuuluu ja miltä tuntuu. KAikki tyhjä tila, mitä ihminen tarvitsee päästäkseen yhteyteen sisimpänsä kanssa, täytetään hälyllä ja toiminnalla.



Tosin masentunut voi toimia toisinkin, olla täysin toimintakyvytön.



Ja terve ihminen voi koheltaa myös paikasta toiseen...

Joten en osaa sanoa, onko tarkoittamasi ihminen terve vai ei ja onko tarvetta sairaslomalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
25.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni kun on masennus ollut pahimmillaan, kävin kyllä kaupassa, tein jonkin verran töitäkin, olin aina huolitellun näköinen, meikit kohdallaan jne., hymyilin tekohymyä ihmisille jne. Mutta kotona ja sisällä vallitsi täysi kaaos. Kotona ei ollut voimia tehdä yhtään mitään, ja kaikki nuo edellämainitut asiat tein vain siksi, etten halunnut että kukaan näkee, kuinka romahtanut oikeasti olen.



Masennuslääkityksellä nyt ja vuosi takana terapiaa, alkaa jo elämä voittaa.