Aloin vihata vanhempiani. Katkeruus korventaa - ja inhoan sitä. Mitä tehdä??
Vanhempani kohtelevat meitä lapsiaan ja sitä kautta lastenlapsiaan helvetin eriarvoisesti. Tänä viikonloppuna mulle tuli mitta täyteen, ja olen niin vihaa täynnä, että haluaisin ilmoittaa niille paskoille etteivät enää ole vanhempiani.
En ole näinä vuosina saanut suutani auki sanoakseni, mille minusta tuntuu. Ehkä vanhemmat yhä kuvittelevat toimineensa ihan oikein, samalla lailla kaikkia kohtaan. Eivät varmaan näe mitään väärää että suosivat yhtä toiste kustannuksella....
Viha on niin helvetin kuluttavaa, että tämä olotila on nyt yhtä tuskaa. Miten alan purkaa tilannetta? Puhuminen tässä ja nyt ei onnistu, välimatkaa on. Pistänkö meiliä, jossa kerron asiat juurta jaksain? Toisaalta olen itse "suvun musta lammas", jolla ei taida hirveesti olla vakuttavuutta.
Kommentit (2)
....
En ole näinä vuosina saanut suutani auki sanoakseni, mille minusta tuntuu. Ehkä vanhemmat yhä kuvittelevat toimineensa ihan oikein, samalla lailla kaikkia kohtaan. Eivät varmaan näe mitään väärää että suosivat yhtä toiste kustannuksella....
Viha on niin helvetin kuluttavaa, että tämä olotila on nyt yhtä tuskaa. Miten alan purkaa tilannetta? Puhuminen tässä ja nyt ei onnistu, välimatkaa on. Pistänkö meiliä, jossa kerron asiat juurta jaksain? ...
Kuule ei niille vanhemmille ja sisaruksille mitään voi. Ota hajurako koko porukkaan, jos sinulla suinkin on siihen mahdollisuus.
Sukulaisten kanssa ei ole mikään pakko olla tekemisissä,
- aloita hyvällä
- sitten moite
- lopuksi taas jotain hyvää