Olenko antanut liian "vapaat kädet" 8 vuotiaalle?

Herää omatoimisesti, pukee itse, pesee itsensä. Tulee koulusta yksin kotiin muutamaksi tunniksi. Tekee jääkaapista itselleen voileivän yms. Leikkii, kunnes tulen töistä kotiin.

tapainen tyttö. Vanhemmat ja nuoremmat sisarukset on ihan erilaisia, on iso ilo kun joku lapsista on sellainen "järkevä", toiset vaan hoitaa asiansa ilman sen enempää jahkailua, ja kätevästi käy. Onnea sinulle omatoimisesta lapsesta!

8-vuotiaani kanssa, jota saan olla vahtimassa aina aamuherätyksestä lähtien, katsoa, että ei lähde kouluun ilman sukkia (niin on käynyt useasti) ja että päällä on tarpeeksi vaatetta sään mukaisesti, että syö sen aamiaisleipänsä eikä keskity lukemaan Aku Ankkaa, että varmasti ottaa koulureppunsa mukaan ja että ne kirjat on siellä mukana jne...

Ei kai nyt väkisin kannata alkaa tekemään asioita lapsen puolesta, mutta sinuna varmistaisin, että lapseen tulee kiinnitettyä tarpeeksi huomiota; pitää myös muistuttaa, että vastuu säilyy aikuisella esim kyselemällä, että olethan tehnyt sen ja sen, tai ylipäätään osoitat huomaavasi, tekeekö hän ko. asiat ja vielä oikein. Muuten voi lapselle tulla tunne, että hän on itse vastuussa hyvinvoinnistaan, ja 8-vuotias ei todellakaan ole siihen vastuuseen valmis, vaikka niihin tekemisiin jo pystyisikin.

ja vaikka lapseni nyt on aika omatoiminen, niin se ei silti tarkoita sitä, että hänet olisi tyystin vanhempien taholta hylätty. Kyllä kyselen asioista; pukemisesta, syömisestä ja sen sellaisesta kaikesta huolimatta.

Itse olen ollut tuollainen itsenäinen lapsi. Jälkikäteen ajatellen liian itsenäinen, ja huolenpito/hellyys olisi kyllä varmasti kelvannut, mutta apu ei. Loukkaannuin kun kyseltiin, onko läksyt tehty jne. Ole iloinen, että lapsesi on noin reipas ja osaava, mutta muista välillä antaa myös hellää kohtelua, ettei lapsen tarvitse olla koko ajan pikkuaikuinen. (Ehkä olet näin tehnytkin :) )



Ihan tavallinen aikuinen minustakin tuli!

älä nyt missään nimessä vie kehitystä taaksepäin, näyttää ettei hänestä ainakaan ole tulossa uusavutonta! Meilläkin melko itsenäinen tyttö, mutta ohjailen jonkin verran: kysyy esim. mitä hän ottaa tänään aamupalaksi. Mm. lautasten korjaaminen pöydästä on meillä vielä opeteltavana eikä huone tahdo millään pysyä siistinä, siivouksesta pitää muistuttaa. Minusta tuntuu että sinulla on fiksu poika ja hän pärjää jo varhain vähäisellä ohjauksella; silloin vapaus pitää antaa ettei turhaan tunne oloaan kahlituksi.

Ja niin kuin jo kirjoitin, hän kyllä osaa tehdä nämä kaikki ja hyvin osaakin.

Tietenkin tarkistan onko hän esim. pessyt hampansa tai tehnyt läksynsä. Hän todellakin haluaa tehdä ihan itse nämä. en missään nimessä ole jättänyt häntä yksin näiden asioiden kanssa. Ja kyllä minä olen ihan läsnä hänelle jokapäiväisissä askareissa, siksi työvuoronikin ovat tuollaiset. Hän vain on tämän tyylinen lapsi.

ap

Meidän 5-v on samanlainen itsenäinen touhuaja kuin poikanne. Vanhempi 7v taas on tosi huomionhakuinen ja haluaa apua joka asiassa, vaikka pärjäisi hyvin ilmankin.

Ymmärrän ystäväsi pointin, mutta tässä tapauksessa lapsesi ei ole mielestäni heiteille jätetty. Sinähän olet kotona ja varmasti poikasi tietää, että jos hän haluaisi niin auttaisit. Olet tavallaan tukena ja seurana siinä kuitenkin. Jos alkaisit väkisin auttamaan, niin varmasti poika suuttuisi. Silloin et tavallaan hyväksyisi häntä sellaisena kun hän on.

Ei kannata kateellisten ihmisten puheista välittää...

Minusta poika on ihailtavan omatoiminen ja ihan unelmavävy-ehdokas.

Minusta sinä olet kasvattanut pojan hyvin ja sinun tulee nimenomaan antaa hänen tehdä itse nämä asiat, koska sillä osoitat luottamusta häntä kohtaan. Hyvä on varmaan muistaa kehua, että kuinka hyvin hän asiat hoitaa, mutta luulen, että näin olet tehnytkin.



Meillä 12v tyttö ja itse tekee aamupalat, ei meniaa millään herätä, vaatteiden etsiminen yhtä tuskaa, läksyjä alkanut vasta nyt tekemään oma-aloitteisesti jne.



En voi olla muuta kuin kateellinen.

oikeasti kun keskustellaan siitä että lapset joutuvat itsenäistymään liian aikaisin.

Kohtuus kaikessa, tietty jokainen lapsi yksilöllinen.

aikuisen läsnäoloa ja tukea... Ap, sulla on tosi reipas ja omatoiminen poika, josta varmasti tulee hyvä aviomies ja isä, jos et ala passaamaan häntä piloille :-)

Hienoa, onnittelut sulle. En ole kateellinen mutta muistutan vaan etä toivottavasti et kyseenalaista vaikka kaverin tms kasvatusta jos hänen lapsi ei selviydykään noin. Meillä 10v poika jos ei selviä vielä, kyseessä add-lapsi, sinänsä normaali mutta niin "laho-pää"...



Meilä myös toinen lapsi toimii hienosti ite, ikää 9v. Its varmaan miettisin mitä vikaa toinen on tehnyt jos toisen lapsi ei selviäkään, jos en tietäisi omakohtaisesti että kasvatus ei ole aina se syy..



t. väsynyt äiti

Hiukan samoilla linjoilla kuin moni muukin. On hienoa, että lapsesi on omatoiminen. Kunhan hän vain tietää, että hän voi olla lapsi ja hänellä on siihen tilaa. Että hän ei ala ajattelemaan, että hänen on itse huolehdittava kaikesta.



Monestihan lapset oppivat elämään sellaista elämää kuin heidän perheessään eletään. Jos lasta kannustaa omatoimisuuteen, niin kyllä hän sellaiseksi voi sopeutua.

musta ole mitenkään verrattavissa ap:n tilanteeseen. Ap:han on nimenomaan läsnä ja lapsen saatavilla, jos lapsi tukea tarvitsee. On ihan eri asia, jos lapsi JOUTUU tekemään pakosta tuon kaiken itse, siksi että paikalla ei ole ketään aikuista. Se on lapsen liian aikaista itsenäistymistä.

ap:n pojan toimeliaisuus kuulostaa hyvältä! Ei sitä tarvitse rajoittaa. Lapselle voi osoittaa toisellakin tavalla, että välittää ja että on apuna, jos tarvitsee.

meneekö poikasi siis minne haluaa iltaisin kunhan on ajoissa kotona?



Meillä ainakin kysytään lupaa kaikkiin menemisiin.

Murehdit suotta ystäväsi puheista (hänhän saattaa vain olla kateellinen). Hyvinhän sinä olet pojan kasvattanut, kun hän kerran osaa kaikki nuo asiat tehdä. Mitä lepsua tuossa on? Tekeekö poika koskaan mitään kiellettyä?



Omilta 11- ja 9-vuotiailtani edellytän sinun mainitsemiasi asioita, mutta kaikki ei suinkaan suju noin hyvin. Erityisen hankalia ovat 11-vuotiaan aamut! Mutta luonnekysymyksiähän nämä ovat. Ole onnellinen, kun sinulla on niin toimelias lapsi!