Implanttilapsen koulutie Helsingissä ja muualla
Joulukuussa 7 vuotta täyttävän implanttityttömme pitäisi aloittaa koulutie ensi syksynä, mutta asiantuntijoiden mielipiteet eroavat toisistaan ja opetustoimi teki päätöksen vastoin kuulokeskuksen suositusta ja meidän vanhempien toivetta.
Nyt kysyisinkin, minkälaisia kokemuksia muilla implanttilasten vanhemmilla on koulunkäynnistä. Erityiskoulu vai lähikoulu, erityisluokka vai integraatio?
Tyttömme puheessa ja kuullunymmärtämisessä on selkeä viivästymä, mutta sitä on kiritty umpeen nyt kahden implantin voimin. Kuulokeskus suositteli häntä starttiluokalle hyvin puhuvien lasten joukkoon. Tyttö kävi entisellä kotipaikkakunnallamme esieskarin ja nyt täällä Helsingissä varsinaisen eskarin integraatioryhmässä. Hain hänelle pidennettyä oppivelvollisuutta, kun muutimme Helsinkiin vuosi sitten, mutta nyt onkin selvinnyt, että samalla tehtiin erityisopetuspäätös, josta ei enää voi valittaa ja lapsen kouluksi on määrätty kuulovammaisten koulu.
Olisimme halunneet hänet kuitenkin tarvittavilla tukitoimilla varustettuna lähikouluun, jossa hänen olisi mahdollista tutustua lähiseudun muihin samanikäisiin. Ajatus koulusta toisella puolella kaupunkia ei tunnu kovin houkuttelevalta..
Olisin kiitollinen muiden kokemuksista ja vinkeistä, miten kannattaisi toimia, alistua vai vielä yrittää taistella?
Kirjoitin keväällä ekaluokkalaisen implanttityön kouluasioista. Emme onnistuneet, lukuisista palavereista huolimatta, kumoamaan Opetusviraston päätöstä, vaan tyttömme aloitti koulunsa kuulovammaisten koulussa. Aivan väärä paikka hänelle!! Kukaan lapsista ei puhunut paremmin kuin hän, mikä olisi ollut tarpeellista puhekielen kehittymisen kannalta. Opettajat käyttivät opetuksessa viittomia koko ajan, koska osa lapsista tarvitsi niitä ja seurauksena oli, että tyttömme puhe taantui ja hän alkoi viittoa asioita, jotka hän oli osannut hoitaa puhumalla jo vuosia. Opetus oli hyvin eskarimaista, mikä tuntui hassulta, koska Opetusvirasto nimenomaan halusi lapsen tähän kouluun oppimaan akateemsia taitoja. Ei läksyjä koskaan eikä vanhemmat saaneet tietoa, missä mennään. Ja pahinta kaikessa oli se, että tällä pienellä ekaluokkalaisella meni pahimmillaan taksimatkoihin 2 ja puoli tuntia päivässä!!
Koulu on varmasti hyvä koulu sellaiselle, joka oikeasti tarvitsee viittomakieltä selviytyäkseen arjesta. Mutta lapselle, joka on selkeästi puheorientoitunut kuulovammastaan huolimatta, en koulua suosittele.
Me ratkaisimme ongelman muuttamalla pois Helsingistä. Aika radikaali ratkaisu, mutta on osoittautunut aivan oikeaksi -tyttö pääsi luokkaan, missä on ns. tavallisia oppijoita ja myös tukea tarvitsevia ja tuo tuki on järjestetty hyvin. On ihanaa nähdä, miten lapsi viihtyy koulussa ja on saanut paljon uusia ystäviä!