Pikkuisen yliaktiivinen?

Onko paha jos on tarvetta peuhata pari kertaa päivässä? Joka paikasta saa lukea sitä ikitotuutta, että seksuaalisen toiminnan tarve vaihtelee, kuusi kertaa päivässä on ihan yhtä ok kuin kerran puolessa vuodessa. Tämä ei tietysti olekaan mikään ongelma, kunhan noita kahta ei laiteta saman katon alle. Mutta mitä jos on B-luokan raameihin on laitettu A-luokan sisuskalut?

Onhan meikäläisessäkin tietysti puolensa. Kunto on kohdallaan, libido on ylikokoa ja työkalu lievästi myös. Luonne on ystävällinen kuin palveluskoiralla. Luontoäiti teki tässä kohdin vain pienen suunnitteluvirheen kun yhdisti ylikokoiset sisuskalut ja keskinkertaisen ulkokuoren, tämä testosteronitaso olisi kuulunut jollekin paljon nuoremmalle parisuhdemarkkinoiden pääpotille, olisi sitten tehnyt jälkeläisiä ympäri eurooppaa.

Parisuhteeseen pääsemiseksi pitää sutia pari vuotta, sitten siihen päästyä alkaa kyseleminen että ollaanko tässä pelkän seksin takia. Ainoa toimiva kumppani oli nymfomaani neljävitonen vaatemyyjä, joka oli vähän niin kuin varattu. Useamman naisen pitäminen ei onnistu pitemmän päälle, eikä tällä sedällä ole siihen mahiksia muutenkaan. Eli on löydettävä joku todella hoidontarpeinen kissa, ei ihan helppoa. Missä iässä voi toivoa että into vähän hiipuu? Vai pitääkö kallistaa pulloa ja hakata hanskaan?