isäinpäivä...

joissain perheissä sitä kunnioitetaan ja annetaan isän nauttia..

Toisaalla sitten taas ei mitään kunnioitusta mutta sama toimii myös äitienpäivään. Ollaankohan jo siinä pisteessä että ollaan yhdessä vaan sen vuoksi että ollaan totuttu toisiimme ja kaikki muu keskustelut ja kaikki puuttuu.. Itse joskus aikoinani pyysin vaimoltani kahdenkeskistä aikaa vastaus oli ei sitä ole ennenkuin lapset muuttavat pois kotoa.. Olen useasti sen jälkeen kertonut myös uudestaan haluavani aikaa kahdestaan ja vastaus sama.. Ei voi ainakaan sanoa etten ole yrittänyt..

Minkäs teet jos toinen ei sitä halua..

Ei mitään tietoa isäinpäivästä meillä.. Vaimo nukkuu ja ollaan lapsien kanssa syöty aamupalaa... Näin meillä...

Tähän on tultu ja parannusta ainakaan vielä tähän päivään mennessä ole tullut...

Hääpäivä lahjan ostin suurella sydämellä kaikesta huolimatta ja siihen vastaus en käytä olen allerginen enkä halua sinulta mitään.. Ihanaa oikein toimivan parisuhteen tuntua.. Suhteen jossa seksi on tabu puhuttavaksi ja sivuutetaan aina jollain.. Seksistä kun yritän puhua menee siihen että mitä minä haluaisin.. Ei koskaan mitä vaimo haluaa....

Eihän suhde toimi... Mikä ihme sitten on pystyssä pitävä voima.. Kulissiako pitää yllä pitää vai mikä se on..

Vaimo sanoo rakastavansa.. Mutta siihen se jääkin sanailun asteelle.. Kunpa oikeasti heräisi todellisuuteeen ja tajuaisi että joku kaunis päivä kaikki voi oikeasti olla ohitse silmänräpäyksessä.. Ja silloin jo liian myöhäistä..

Ssyytellään toisiamme jos jonkin näköisistä virheistä.. Kaikkihan tekevät virheitä... Olen yrittänyt kertoa jottta syyttely auta mitään vaan mennään eteenpäin ja nautitaan siitä mitä meillä on ja sitä koskaan tiedä milloin se loppuu...

Pitäisi nauttia pienistä asioista ja toisistamme.. Mutta se ei ole tullut kuuloonkaan... Ehkä se on sitten vaan niin että joko toisen naama ei miellytä... Halut yksinkertaisesti niin lopahtaneet että joka päivä ollaan naama väärinpäin ja huudetaan... Että hyvää isäinpäivää..