Ruokaa 3-vuotiaalle

meillä esikoinen alkoi tosi ärsyttävän nirsoilun 3-vuotiaana ja nyt keskimmäinen kohta 4-v harrastaa ihan samaa.



itse olen suhtautunut asiaan kohtuutiukasti, tietyissä asioissa joustan mutta en loputtomiin. esim. puuroa ei ole pakko syödä aamupalaksi mutta leivän on kelvattava ja jos ei kelpaa niin sitten on syömättä. sama myös muiden ruokien kanssa, en tee mitään erikoisuuksia enkä lasten inhokkiruokia vaan ihan tavallista kotiruokaa. mutta jos makaronilaatikko ei kelpaa niin muutakaan ei tipu.



meillä tuo syöminen on niin päivästä kiinni, yhtenä päivänä makaronilaatikko on herkkuruokaa ja seuraavana päivänä ei kelpaakaan... tästä syystä olen myös lopettanut välipalojen antamisen, jos tarjottu ruoka ei kelpaa niin kärvistelköön sitten nälissään kunnes on seuraavan kerran ruoka-aika.



esikoisella tuota nirsoilua kesti reilun 4-vuotiaaksi saakka, sitten alkoi taas pikkuhiljaa syödä paremmin ja nyt 6-vuotiaana syö jo aika kivasti.

Olen edellisen kirjoittajan kanssa yhtä mieltä monesta asiasta. Yhden päivän suosikki on toisen päivän inhokki. Välillä syödään lautasellinen tai kaksikin ja välillä taas ei mene oikein mikään alas.



Pidämme tarkasti kiinni ruokailuajoista, eikä mitään ylimääräisiä välipaloja anneta kuin poikkeustapauksessa esim. matkoilla.



Meillä maistuvat yleensä parhaiten perinteiset ruuat eli grillibroilerista valmistettu kanaviillokki, kaupan veriletut puolukkahillon ja keitinperunoiden kera, jauhemaksapihvit jne..



Aamiaisella tarjoilen vaihtelevasti puuroa (ruis, neljän viljan, manna, riisi, kaura, vispi), muroja (joissa mahdollismman paljon kuituja/vähän sokeria), leipää eri päällisillä (maksamakkaraa, leikkeleita, tomaattimakrillia jne.), viiliä, jogurttia, hedelmiä....