Kysely nuorille äideille

Huomaan ketjusta olevan jo kauan aikaa, mutta kun mä niin rakastan vastailla näihin! :)



1. Minkä ikäisenä sait lapsen? 19 -vuotiaana

2. Ensireaktiosi asiasta? Kenelle kerroit asiasta? Jes! :) Äiti oli vieressä ja miehelle soitin.

3. Miten asia vaikutti sen hetkiseen elämäntilanteeseesi? Olin ottanu töistä just lopputilin ja mietin mitä tekis seuraavaks. Eli oikein hyvään saumaan tuli.

4. Keneltä ja mistä sait tukea raskauden aikana? Oliko lapsen isä tukena? Oikeastaan kaikilta, keiden kanssa oli tekemisisissä (suku, ystävät) ja oli mies tukena.

5. Mitä palveluja käytit? Oliko niistä apua? Neuvola + normaalit ultrat ja 4D ultrat. Jouduin menneisyyden takia käymään HAL-poliklinikalla. Tottakai, neuvola oli oikein tarpeellinen ja ultrat oli ihan mahtava kokea. Poliklinikasta ei ollut mitään hyötyä, mutta ei haittaakaan - ongelmia kun ei enää ollut.

6. Oliko mielestäsi vaikeaa hakea apua tilanteeseesi? En nyt oikein osaa vastata, kun en tiedä mihin olisin apua tarvinnut.

7. Mihin olisit kaivannut enemmän apua? En mihinkään.

8. Miten sinut kohdattiin asiakkaana? Kunnioittavasti? Syyllistettiinkö sinua? Ihan tavallisena asiakkaana. Ei syyllistetty, enkä ymmärrä miksi olisi pitänyt.

9. Miten koet nuoren ikäsi vaikuttaneen lapsen kasvuun ja kehitykseen? No en mitenkään. Kuutti kasvaa tasasesti ja hyvin.

10. Keneltä ja mistä sait apua lapsen hoitoon ja kasvatukseen? Mieheltä

11. Miten hyvin lopulta pärjäsit? Mikä on tilanne nyt? Hyvin ollaan pärjätty. Tyttö vajaa 4kk.

12. Saatko vielä apua ulkopuolisilta tahoilta? En ole saanut apua ''ulkopuolisilta tahoilta''.

tulee vähän myöhässä mut senkös väliä:D!

1. 19 vuotiaana

2. ilo mutta myös pieni järkytys. kavereille kerroin kuukauden päästä ekan kerran, vanhemmille vasta viiden kuukauden päästä.

3. hyvin, koulut oli melkein käyty, oma kämppä, auto, jonkunverran rahaa(mies töissä)ei ongelmaa.

4. kavereilta, neuvolasta, perhetyöntekijöiltä, lapsen isä ei ollut tukena

5. neuvolan perhetyöntekijät, psykologi, apua oli.

6. Ei ollut.

7. En mihinkään.

8. Todella hyvin, neuvolantädit olivat todella mukavia.

9. samalla tavalla kuin vaikka nelikymppisen. riippuu ihan ihmisestä.

10. lapsen isältä, neuvolasta, vanhemmilta

11. hyvin, lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti

12. Saan.

1. 20-vuotiaana

2. Onni! Lapsi oli täysin suunniteltu, odotettu ja näin ollen myös rakastettu jo siitä päivästä lähtien. Ensimmäisenä miehen kanssa kerrottiin molempien vanhemmille.

3. No siinä vaiheessa kun jäin äitiyslomalle niin vaikuttihan se silleen, että kotona olin sitten enkä koulussa.

4. Kaikilta. Kyllä, isä oli mukana ja on edelleen.

5. En kai mitään? Netistä tietty lueskelin raskausoireista.

6. Apua? Ei minun tarvinnut hakea apua tilanteeseen kun tilanteessa ei ollut mitään ongelmaa.

7. -

8. No vastaan tähän vaikka että miten kohdeltiin neuvolassa: hyvin.

9. Koen sen niin, että olen nuori ja jaksan hyvin nyt ja tulevaisuudessa.

10. No mieheltä tietenkin.

11. Hyvin. Hyvä! Kolmistaan asutaan vauvan (kohta 7kk) ja miehen kanssa :)

12. eipä ole tarvetta.



Kysymyksistä tuli mieleen, että kuulunko nyt sittenkään aivan niin nuoriin äiteihin kuin olisit kaivannut :D

1. Minkä ikäisenä sait lapsen? 16-vuotiaana

2. Ensireaktiosi asiasta? Järkytys/Ilo

Kenelle kerroit asiasta? Vanhemmille, parhaille ystäville

3. Miten asia vaikutti sen hetkiseen elämäntilanteeseesi? Muutti sen täysin. Kun raskaus oli pidemmällä, suurin osa kavereista oli kadonnut ja olin hyvin yksin lapsen isän kanssa. 4. Keneltä ja mistä sait tukea raskauden aikana?

En juuri keneltäkään, äidiltä toisinaan.

Oliko lapsen isä tukena? Oli.

5. Mitä palveluja käytit? Palveluita? En kai mitään sitten. En edes ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan.

Oliko niistä apua? Skip.

6. Oliko mielestäsi vaikeaa hakea apua tilanteeseesi? En kokenut tarvitsevani apua.

7. Mihin olisit kaivannut enemmän apua? Kaveri jos toinenkin olisi ollut mukavaa, mutta ei muilla saman ikäisillä ollut lapsia.

8. Miten sinut kohdattiin asiakkaana? Kunnioittavasti? Syyllistettiinkö sinua? En taas tiedä minkä asiakkaana tässä oli tarkoitus olla, mutta kyllähän tuon ikäinen lapsen kanssa herättää paikassa kuin paikassa huomiota; yleensä jonkintasoista paheksuntaa ja päivittelyä.

9. Miten koet nuoren ikäsi vaikuttaneen lapsen kasvuun ja kehitykseen? Uskon olevani läheisempi ja ymmärtäväni lastani paremmin, koska olen vielä itsekin nuori ja oma lapsuus on suhteellisen hyvin muistissa.

10. Keneltä ja mistä sait apua lapsen hoitoon ja kasvatukseen? En ole saanut apua lapsen(lasten) hoitoon tai kasvatukseen,mummolassa käyvät n.2krt kuussa, mutta yleensä olen itsekin mukana.

11. Miten hyvin lopulta pärjäsit? Lopulta pärjäsin oikein hyvin ja nyt olen 3:n lapsen äiti, lapseni ovat minulle elämääkin tärkeämpiä ja olen erittäin onnellinen, että saan olla heille mahdollisimman hyvä äiti.

Mikä on tilanne nyt? Aikuisuus alkaa nyt seitsemän vuoden jälkeen (23v) hiipiä elämään, edelleen oman ikäiset usein tuntuvat elävän eri maailmassa, vaikka jotkin tutut jo ovatkin hankkimassa ensimmäistä lastaan. Ystäväpiiri edelleen suppea.

12. Saatko vielä apua ulkopuolisilta tahoilta? Olen toisinaan palkannut lastenhoitajaa katsomaan lapsia, jotta pääsen yksin esim. kauppaan tai leffaan/kahville tms.

1. Minkä ikäisenä sait lapsen? 20vuotiaana, lapsi syntyi 2viikkoa syntymäpäivieni jälkeen.



2. Ensireaktiosi asiasta? Kyllähän sitä järkytty vaikka oltiin asiasta puhuttu, ei sitä vaan uskonu todeksi. Onnellisia oltiin kuitenkin.



Kenelle kerroit asiasta? Ystäville ja vanhemmille.



3. Miten asia vaikutti sen hetkiseen elämäntilanteeseesi? Jatkoin opiskelua ja työntekoa äitiyslomaan saakka ja kyllähän ajatusmaailma muuttu.



4. Keneltä ja mistä sait tukea raskauden aikana?

Lapsen isältä,, ystäviltä ja vanhemmilta.

Oliko lapsen isä tukena? Oli.



5. Mitä palveluja käytit? Neuvolaa.

Oliko niistä apua? Saihan sieltä vastauksia askarruttaviin kysymyksiin ja nipun info lehtisiä.



6. Oliko mielestäsi vaikeaa hakea apua tilanteeseesi? Neuvola kuuluu asiaan, kyllä kerrottiin että tyttöjen talolla jotain ryhmiä kokoontuu, mutta en käyttänyt niitä palveluita.



7. Mihin olisit kaivannut enemmän apua? Sain tarvittavaa apua nyt jo.



8. Miten sinut kohdattiin asiakkaana? Kunnioittavasti? Syyllistettiinkö sinua? Mielestäni suhtauduttiin hyvin, toki huomasin joidenkin vanhempien naisten katsovan nenänvartta pitkin, mutta en välittänyt.



9. Miten koet nuoren ikäsi vaikuttaneen lapsen kasvuun ja kehitykseen? Uskon siitä olevan pelkästään hyötyä. Jaksan paremmin touhuta lapsen kanssa ja ymmärränki todennäöisesti paremmin vanhempana.



10. Keneltä ja mistä sait apua lapsen hoitoon ja kasvatukseen? Isältäni, auttaa aina kun taritsen apua.



11. Miten hyvin lopulta pärjäsit?

Mikä on tilanne nyt? pärjäsin hyvin ja pärjään edelleen, olen tyytyväinen kaikkeen elämässäni, enkä vaihtaisi siitä päivääkään pois.



12. Saatko vielä apua ulkopuolisilta tahoilta? Isäni auttaa edelleen runsaasti, kun aan apua pyydän.

1. 16

2. säikähdys ja iloisuus. Anopille ja puolisolle ihan ensiks.

3. Koulun jouduin jättää kesken

4. läheisiltä sukulaisilta ja puolisolta + vanhemmat

5. normaalit raskaus ajan palvelut. Neuvola jne. oli, paljon apua kun oli todella ymmärtäväinen neuvolatäti.

6. Ei oikeastaan toisinaan saattoi hieman olla.

7. Raskauden aikaiseen selkäkipuun.

8. Joskus aivan normaalisti joskus järkyttyneesti.

9. en mitenkään. Lapsi on terve ja onnellinen.

10. Omilta vanhemmiltani, anopilta muilta sukulaisilta tietenkin auttava puoliso.

11. Pärjäsin hyvin ja pärjään edelleen. Olemme puolisoni ja 7kk vanhan lapsemme kanssa pieni onnellinen nuori perhe.

12. Lähinnä jos pyydän muuten pärjään hyvin itse.