Brittisukulaisten uskomaton suhtautuminen uhmakiukkuiluun -Miten muilla?
Meidän lapsi 3v. saa uhmakiukutellessaan todella outoa suhtautumista Brittisukulaisiltaan (appivanhempani). Minulle on päivänselvä asia, että uhmailu ja kiukuttelu on täysin normaali ja tarvittavakin kehitysvaihe lapselle. Kiukku tulee tuon tuostakin, pienestäkin syystä. Brittien mielestä taas puhun ihan sekoja ja kuulemma kaikki lähteet, mistä olen aiheesta lukenut, ovat ihan väärässä, kirjoittajilla ei ole voinut olla lapsia. He kyllä tietävät, kaksi lasta kasvattaneena, että kiukkuilu ei ole normaalia.
Olivat ihan ymmällään, kun lapsemme esim. alkoi kiukuttelemaan ihan mitättömästä syystä. Päätänsä puistellen päivittelivät, että asialle on tehtävä jotain, ja että lapsemme on 95% good girl, eli loput 5% on sitten "paha tyttö", kai kiukuttelujen ym takia. Vaikka hän on aivan ihana lapsi ja kiukuttelee ihan normaalisti, kuten varmaan jokainen muukin Suomalainen pieni tuossa iässä oleva! Onhan lapsillakin oikeus kiukutella ja näyttää kaikkia muitakin tunteita, kuten aikuisillakin. Heidän mielestään se on ilmeisesti vain huonoa käytöstä, joka pitäisi parantaa/poistaa.
Nyt olen sitten lueskellut lisää aiheesta ja koitan jotenkin _todella varovasti_ asiasta heitä valaista. (Herneet menee nenään aika helposti, kun miniä on eri mieltä, miniähän ei koskaan voisi olla oikeassa) Uskomatonta minusta. Ja todella paha tilanne, kun tavataan, niin nykyään tulee aina sanomista meidän kasvatustavoistamme. Vie hieman jo intoa tavatakin!
Onko tuo yleistä Briteille vai onko tätä vain meillä? Paras oli, kun viimeksi tavatessamme tuli oikein megakiukku ja kun tilannetta ei hoidettu lasta ymmärtäväisesti ja minusta "oikein", vaan tilanne pääsi mieheni vuoksi ihan käsistä, niin lapsi oksensi lopuksi. Eka ja ainut kerta. Voi että, kun olin iloinen, että juuri appivanhempien seurassa! En meinannut uskoa. Hehän kauhistelivat kovasti. Oksentelu kovan itkun vuoksi ei varmasti kovin yleistä ole, mutta emme varmaan ole ainut perhe, jossa sitäkin on tapahtunut.
Harmittaa lapsemmekin puolesta, että häntä pidetään jonain kamalana kakarana (niinkuin telkan kauhukakaraohjelmissa näkee), vaikka on tosiaan ihan täysin normaali, ihastuttava lapsi, kiukutteluineen kaikkineen! Jotenkin tämä asia on saatava selvitettyä :(
Kommentit (9)
Mielenkiintoinen oli vahan aikaa sitten julkaistu tutkimus jonka mukaan suuri osa briteista piti lapsia ja nuoria vaarallisina villielaimina (ihan tosi, en nyt liiottele yhtaan, kayttivat sanoja "feral animals"). Lasten lyominen kurinpitomielessa ("smacking") on edelleen briteissa hyvin suosittua ja laajasti kannatettua tyyliin "joka vitsaa saastaa se vihaa lastaan"..
tutkimuksessa haastateltiin? Suuri osa piti lapsia vaarallisina villielaimina, siis tah? Olisiko haastatellut asuneet vanhainkodissa? ;o)))
Taallahan on myos lastenlyontikielto. Se nyt ei varmaankaan toteudu niinkuin pitaisi (kuten ei varmaan monessa muussakaa maassa), mutta ei taalla nyt siihen yllyteta!
Asutko sina ap Briteissa vai Suomessa? Minulle tuli ihan ensimmaiseksi mieleen etta jospa isovanhemmat ovat alkaneet jo unohtaa millaisia ne heidan omat kultamussukkansa olivat pienena, aika kultaa muistot. Kylla taalla Briteissakin lapset kiukuttelevat ja uhmaavat, voi hyva luoja sentaan! Tosin heita yritetaan kasvattaa olemaan kiltteja pikku enkeleita, mutta se nyt ei toimi siina pahimmassa uhma-iassa, tai siis kaytos voi olla kaukana ideaalista. Mutta sitten kun ovat vahan jarkea saaneet paahansa, niin kylla sitten lapset ovat mielestani taalla mukavan kohteliaita.
Itse naen naita brittilapsukaisia tyonikin puolesta niin paljon, seka lapsieni ystavia, etta kylla ne small talkin perusteet ja pleaset ja thankyout tulevat niin sujuvasti. Toisin kuin omilta lapsiltani, vaikka kuinka yrittaisi, ei tule luontevasti.
Ole ap vain oma itsesi ja luota omiin lastenkasvatusteorioihisi ja maalaisjarkeen. Kylla ne isovanhemmat tietavat etta tyttosi on ihan normaali, pitaahan sita nyt aina vain vahan kauhistella, sekin kun kuuluu brittien luonteeseen...
Ja ElsaAlicelle; koko maailmahan tietaa noista kauheista tapauksista mista sina kerroit, ihan hurjia, eika olisi ikina saanut tapahtua, in the first place! Mutta eivat ne minusta nyt kuvaa ihan millaista briteissa on asua ja miten taalla lapsista valitetaan. Mina ainakin uskon etta meidan omat lapset ovat saaneet kasvaa onnellisen, turvallisen ja hyvan lapsuuden, meilla on mukava ystavapiiri, kerhot, koulut, harrastukset sun muut ovat kaikki olleet mahtavia!
Nama asiat riippuvat niin monesta asiasta, ystava-ja tuttavapiirista, asuinalueista yms. Vaikkakin tietenkin viranomaisten taytyisi olla aina valmiudessa ja kaikki lapset ovat tasa-arvoisia, jarkyttavia tapauksia tuntuu aina sattuvan. Vaikkakin jokaikinen tapaus on aina liikaa. Mutta enpa usko etta naita sattuu vain ja ainoastaan briteissa, JA hyva puoli tassa on se etta asiasta on tehty haloo, suuri kohu ja ehka se herattaa viranomaisia auttamaan vastaisuudessa ripeammin!!!
Tassa ensihataan linkki Barnardosin teettaamaa tutkimusta koskevaan uutiseen: http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/7732290.stm
On surullista luettavaa. Kannattaa katsoa myos Barnardosin kohumainos, joka perustuu sana sanalta tutkimuksen tuloksiin (on esim. youtubessa).
Kun kerkean, etsin myos linkkeja kommentteihin joissa todettiin etta lastaan lyonytta isaa ei olisi saanut rangaista, esim. Daily Mailissa taisi olla.
Totta on etta noita ikavia asioita tapahtuu muuallakin lapsille; kuitenkin briteissa monien vanhempien asenteessa ON mielestani petrattaavaa, eritysesti kun lukee julkista keskustelua jossa _todella monet_ pitavat "smackingia" luonnollisena osana lastenkasvatusta, ja erittelevat sen rangaistavasta vakivallasta lasta kohtaan (jota hekin tokin myontavat olevan). Toki tunnen itsekin hyvia brittivanhempia, en puhukaan nyt yksilotasolla vaan lahinna kulttuurisista tendensseista (ja noin yleisesti suhtaudun brittiyhteiskuntaan hyvin myonteisesti, tassa asiassa heilla on vain mielestani kulttuurinen "musta piste").
http://news.bbc.co.uk/cbbcnews/hi/newsid_7560000/newsid_7560600/7560605…
Eli uutinen jossa todetaan etta "smacking" = lapsen lyominen on edelleen sallittua Britanniassa _kunhan siita ei jaa lapseen jalkea_... Tuli itsellenikin yllatyksena. Onkohan sama ok jos se kohdistuu esim. vaimoon eli niin kauan saa lyoda jos ei jalkia jaa? :-(
Britannian entisen paaministerin Tony Blairin haastattelu jossa han sanoo etta on "smacked" omia lapsiaan, ja toteaa lopuksi etta "luulen etta kaikki tietavat sen eron mika on lapsen "smackingilla" ja lapsen pahoinpitelylla". Eli taman perusteella taytyy minusta todeta etta "smacking" hyvaksytaan ihan korkeimman poliittisen eliitin taholta Britanniassa.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/4600454.stm
Lupaan etta lopetan nyt kylla linkkien laittamisen tahan! ;-)
Enka mina kylla ihan sokeasti luottaisi median sanaan, olen aika epaileva mita kirjoitetaan, niin paljon on aina tuulesta temmattua. Vaikka uskon kylla etta tietenkin lyomista tapahtuu. Varmasti kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta eniten lapset karsivat alemmissa sosiaaliluokissa, kuten yhdessa noissa linkittamistasi artikkeleissakin sanottiin. Nama teinit tarvitsevat tukea, eivat elaimiksi kutsumista.
Siksi onkin hyva etta yhteiskunta puhuu asiasta eika sita lakaista maton alle. Hyva etta hammentavistakin asioista aletaan puhua! Viela parempi olisi etta asialle tehtaisiin jotain radikaalia!
Monissa muissa kehittyneissa maissa ei nama asiat taida olla talla hetkella uutisissa pinnalla, en kylla edes seuraa muita kuin suomen ja brittien uutisia.
Onko muissa maissa esim. EU:ssa ehdoton lastenlyontikielto? Kunpa saataisiin se tannekin. Jotta JOS joku jaisi siita kiinni, niin ainakin saataisiin tuomio. En todellakaan itse edes tiennyt ettei se ole laissa maaratty, koska minun koulutuksessani sita painotetaan EHDOTTAMANA EI:na. Niin itsestaanselvyydelta se tuntuu.
Viela sanoisin etta sellaiselle joka ei tieda briteista paljoa, ja jos nuo linkit avaa, niin ei ne nyt kylla ihan vastaa joka paivaista eloa taalla! Huh, hurjaa olisikin, kuin villissa lannessa! Kuten aikaisemmin jo mainitsin, ihan kivaa taalla on lapsiperheena asua! Ja musta tuo Tony Blair puhuttiin kylla tuossa ihan pussiin. Lyomista en halua puolustella, mutta come on hei, eiko tuossakin oltu tehty juttu vaikka vakisin. Ja saatu se tulos mita haettiinkin!
Teen itse tyota jossa median tuottama tieto ja media- ja lahdekriittisyys on aika keskeisessa asemassa, ja sanoisin etta kylla naiden uutisten lahde (BBC, brittien yleisradio) on yksi kansainvalisesti luotettavimmista uutislahteista mita tiedan, ehka jopa se kaikkein luotettavin; vertailen paljon erimaalaisten medioiden uutisia samoista aiheista saadakseni tietoa eli jonkin verran kokemuspohjaa on.
Ainakin Suomessa lasten kaikenlainen pahoinpitely, myos lyominen eli "smacking", on kylla laissa kielletty. EU (jonka kanssa olen myos tyossani laheisesti tekemisissa) ei tassa asiassa juurikaan voi tehda mitaan, koska tallaiset asiat eivat ole sen kompetenssissa vaan kansallisessa kompetenssissa (eivatka valtiolliset paattajat hevin luovuta valtaa EUlle tallaisissa kysymyksissa); siksi lainsaadanto naissa asioissa poikkeaa EU maasta toiseen.
Tony Blair puolestaan sanoo minusta tuossa haastattelussa sen minka tietaa kansalaisten haluavan kuulla: etta on olemassa "smacking", joka on kasvattavaa, ja se pitaa erottaa lasten pahoinpitelysta, joka on vastoin lakia. Minusta haastattelussa ei ollut haettu mitaan erityista tulosta, eika brittilainen lukijakunta nakisi siina mitaan kummallista.
Kuten sanottu, itse olen lammin Britannia fani, olen heille velkaa yliopistokoulutukseni (tai no, maksoin kylla siita selvaa rahaa mutta sain myos paljon vastalahjaksi) ja paljon muutakin mika on minua auttanut elamassa eteenpain. Brittilainen yhteiskunta on monessa asiassa liberaali ja avaramielinen tavalla, johon monessa muussa Euroopan maassa viela pyritaan. Mutta silti minusta tassa "smacking" kysymyksessa ja lapsiasiassa muutenkin brittien katsantokannassa on totisesti viela parantamisen varaa. Tama ei tietenkaan tarkoita etteiko muita maita, esim. Suomea tai mita muuta maata tahansa, voisi kritisoida (tosin ei ehka juuri talta akselilta). Se ei myoskaan tarkoita ettenko olisi valmis muuttamaan Britanniaan tulevaisuudessa jos tilaisuus tarjoutuisi, edes lasten kanssa.
Paatan keskustelun omalta osaltani tahan, onhan tassa tullut paasattua jo ihan tarpeeksi, ja osin ihan ap:n alkuperaisen kysymyksen vieresta. ;-)
Jos ei muusta syystä, niin siitä, että kasvatusnäkemys- ja lainsäädäntöeroista huolimatta Iso-Britannia nyt kuitenkin on monikymmenmiljoonainen kansakunta, joiden asukkaat ovat taustoiltaan hyvin erilaisia ja meidän rakas Suomemme on varsin usein huono vertailukohta vaivaisine kuusine miljoonine asukkaineen. Sori nyt vaan.
Olen myös muinoin asunut Briteissä kymmenisen vuotta sekä saanut siellä kaksi lasta. Minä itse en osaa mitenkään kyllä pitää brittejä erityisen lapsivihamielisinä, päin vastoin! Totta, että kasvatusperiaatteet monin paikoin ovat vielä hyvinkin vanhanaikaisia ja osin suomalaisesta näkökulmasta "päälleliimattujakin". Heille tuntuu usein riittävän se, että lapsi osaa sanoa please ja thank you ja teititellä opettajia, mutta kaikenlainen selän takana lällättely ym. on sitten jotenkin ok. Vähän sellaista kun meillä oli vielä 60-luvulla! ;-) Itse kyllä pidän brittejä suht lapsirakkaina ja suoraan sanoen ainakin keskiverto keskiluokkainen perhe viettää omasta mielestäni huomattavasti enemmän vapaa-aikaa *perheenä* kuin suomalaiset, enkä sitä osaa millään pitää huonona asiana. Mutta muistettava todellakin on, että kun asukkaita on kymmeniä miljoonia, niin ihmisiä on joka lähtöön ja nuo ElsaAlicen manitsemat tragediat ovat oikeasti ihan kamalia eikä niitä olsi tokikaan koskaan saanut tapahtua... Mutta ne eivät silti *missään* *nimessä* edusta mitään läpileikkausta Britannian lapsiperheistä!! Ihan yhtä lailla kuin eivät muutkaan Briteissä tapahtuvat rikokset edusta yleistä mielipidettä tai arkea. Kaikesta huolimatta... En voi myöskään olla hämmästelemättä ElsaAlicen tapaa tehdä "yleistävää journalismia", etenkin jos hän on lehdistön kanssa tekemisissä työkseen. Totta, että BBC on omastakin mielestäni brittilähteitä luotettavimmasta päästä, eivätkä hekään millään muotoa ole kyseisiä tarinota toki keksineet. Mutta journalismi on journalismia, niin BBC:ssä kuin muuallakin... Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että on varsin hyvä, että ne (ja muutkin) kamalat tapaukset on nostettu tapetille, jotta vastaavia ei enää koskaan tapahtuisi... :-( Nuo kaksi tapausta ovat vain viime aikojen esimerkkejä - aiemmin olen lukenut monista muistakin vastaavista. Mutta unohdamme,että meillä koto-Suomessakin ovat mm. huostaanotot lisääntyneet eksponentiaalisesti eivätkä täälläkään kaikki lapset kollektiivisesti voi sen kummemmin hyvin kuin huonostikaan. Molemmissa löytyy.
Mitä lasten kurittamiseen tulee, on toki muitakin maita kuin Suomi, missä se on lailla kielletty, mutta enemmän maailmassa on vielä maita, joissa kurittamista pidetään "normaaliin" kasvatukseen kuuluvana, ja niitä maita löytyy myös Euroopasta, saati muilta mantereilta. Olkoonkin vanhanaikaista eikä varmastikaan hyväksyttävää, mikä on toisen keskustelun aihe, mutta satunnainen "smacking" ei sinällään omassa maailmassani tee Isosta-Britanniasta vielä mitään takapajulaa...
Mutta mitä taas ap:n dilemmaan tulee, niin pidä ihmeessä pintasi! Sinä ET ole britti vaan suomalainen ja siinä, missä heidän kasvatusperiaatteensa ovat "ainoat oikeat", ovat sinun omasi samanarvoiset!!! Been there, done that... ;) Heidän poikansa on SINUN kanssasi naimisissa, eikä naapurin Tracyn, ja heidän nyt vain on nieltävä se tosiseikka ja osattava kunnioittaa sinunkin periaatteitasi. Totta kyllä, että sama pätee tietty puolisoosi, eli kompromisseja täytyy monikansallisissa avioliitoissa löytää ehkä keskimääräistä enemmän. Mutta molemmille näkemyksille ON oltava tilaa, ei hommasta tule muuten mitään... Mutta samahan se on yleensä kaksikielisyyden kanssa: olen monelta kullut, miten kaksikielisen lapsen puheen aloituksen viivästyessä yleensä Britti-isän SUKU on se, joka kehottaa lopettamaan nimenomaan SUOMEN puhumisen, jottei lapsiparka mene ihan sekaisin -- tai jopa ehdottelevat, ettei lapsi olekaan ihan "normaali". Nämä on näitä monikansallisten avioliittojen auvoja... ;-) (Toki niissä on hyvin paljon myös positiivista!!) Puhumattakaan siitä, että eivätköhän ne sukset täällä ihan suomalaistenkin appivanhempien kanssa monesti mene kasvatuskysymyksissä ristiin... Siellä suomalaisäidillä (useimmiten äiti) on toki haastavampaa, kun lähipuistoissa ei välttämättä ole ihan kohtalotovereita, joiden "ear to bend".;-) Ei muuta kuin tsemppiä paljon ja itseensä uskomista! SINÄ olet lapsen äiti eikä esim. isäsi äiti... :-) Toisaalta itse Brittivuosinani opin myös vetoomaan ulkomaalaisuuteeni -- monasti sanoin pilke silmäkulmassa, että juu, minä teen näin, mutta olenhan vain "flippin' foreigner" ;-P
Hyvää joulunodotusta kaikille!
...mulla on sellainen kasitys etta britit monesti uskoo lasten olevan "pahoja". Tulee ehka jostain ihan "perisynti" ajattelusta; no jok tap brittiyhteiskunta on kaikkea muuta kuin armollinen lapsille (helpompaa olla koira tai kissa siella, niista pidetaan vain hiukan karjistaen parempaa huolta kuin lapsista). Mielenkiintoinen oli vahan aikaa sitten julkaistu tutkimus jonka mukaan suuri osa briteista piti lapsia ja nuoria vaarallisina villielaimina (ihan tosi, en nyt liiottele yhtaan, kayttivat sanoja "feral animals"). Lasten lyominen kurinpitomielessa ("smacking") on edelleen briteissa hyvin suosittua ja laajasti kannatettua tyyliin "joka vitsaa saastaa se vihaa lastaan". Brittimediaa seuraavana mielenkiintoista oli myos etta viimeaikojen paauutiset briteissa on koskenut lahinna aivan karmaisevia tapauksia siita miten vanhemmat on kohdelleet lapsiaan (15 kk vauva pahoinpideltiin kuoliaaksi hanen aitinsa ja aidin poikaystavan ja heidan vuokralaisensa taholta, kukaan ei puuttunut asiaan vaikka vauvalla oli pahoja vammoja ja han oli useasti niiden takia laakarissa ja sosiaaliviranomaisten valvonnassa; ilmeisesti mielisairas aiti tappoi pienen lapsensa ja 4 kk vauvan, oli myos sosiaaliviranomaisten valvonnassa mutta taaskin valvonta petti; aiti jarjesti muistaakseni 8 v tyttonsa kidnappauksen ja vankina pidon median tarjoamien lunnasrahojen toiveessa; media paivitteli kuinka vaarin oli etta mies joka oli lyonyt lastaan jalkaan kurinpitomielessa vangittiin pahoinpitelysta...nama siis ihan viimeisen viikon uutisista). En siis ottaisi brittien ajatuksia lastenkasvatuksesta kovin tosissani. ;-) En toisaalta myoskaan usko etta pystyt muuttamaan heidan ajatuksiaan tasta asiasta, niin kulttuurisidonnainen juttu se on. Ei varmaan auta kuin tehda niinkuin itse parhaaksi lapsellesi naet, noin yleensakin ajattelen etta aiti ja isa ovat lastenkasvatuksen auktoriteetit, eika appi(ta iso)vanhempien horinoista tarvitse niin valittaa, hehan ovat oman lapsenkasvatuksensa jo tehneet.