Avioero ja lapset

11.

et lapsestasi joutuisit luopumaan, nuku yösi rauhassa. :) Tämä yhteiskunta on 99,99% naisen takana huoltajuuskiistoissa, varsinkin kun kyseessä on pieni lapsi.

Eli voiko isä viedä lapsen vaikka toiseen kaupunkiin tosta vaan?



Entä jos en halua, että lapseni joutuu olemaan tiettyhen ihmisetn seurassa, niin miten voin tämän estää kun lapsi olisi isänsä kanssa viikonlopun?

Meilläkin vaati ja mesosi menevänsä oikeuteen, mutta heti eron jälkeen hyvä kun saa joten kuten joka toinen v-loppu tavattua. Voisitko soittaa Lastenvalvojalle tms., niin saisit kuulla virallisen kannan teidän tilanteesta. Minusta kuulostaa niin itsestään selvältä, että lähihuoltajuus tulee sulle. Mutta jos on jotain epäselvyyksiä, niin perheasiainsovittelija tai lastenvalvoja osaa varmasti antaa juuri teidän tilanteesta kommenttinsa.

Isä on siis tämän lapsen biologinen isä. Aviioero ehtii astua ehkä voimaan ennen syntymää, kiikun kaakun. Lohduttavaa tietää ettei isä uuden naisensa kanssa voi ottaa vauvaa esim. viikonlopuksia ja leikkiä onnellista pikku perhettä. Tiedän että sanani ovat katkeria, yritän muistaa mikä on lapsen etu, mutta se on vaikeaa.

muta epäilen, että se ex enää tapaamisviikonloppujen perään on jos useita vuosia ensin menee ennen kuin ne edes alkaisi pyörimään. Eli tuskin edes alkavat. tietysti isyys tulee selvittää ja vaadit kunnon elatusavun petturilta.

Vierailija:

Eli voiko isä viedä lapsen vaikka toiseen kaupunkiin tosta vaan?

Entä jos en halua, että lapseni joutuu olemaan tiettyhen ihmisetn seurassa, niin miten voin tämän estää kun lapsi olisi isänsä kanssa viikonlopun?

Jossain vaiheessa isän uusi kumppanikin on hyväksyttävä ja myös se että, (jollei halua lapsiltaan evätä mahdollisuutta isään) tulee olemaan osana lapsen elämää. Se ei vie äitiyden arvoasi millään tavalla vaan voi olla lapselle jopa antoisaa saada lisää turvallisia aikuisia elämäänsä. Ymmärrän että tässä vaiheessa on vaikea nähdä mitään katkeruudelta, ja senpä vuoksi suosittelen, että menet keskustelemaan tunteistasi ammattiauttajalle. Katkerilla ja kostonhaluisilla ajatuksilla teet hallaa niin lapsellesi kuin itsellesikin. Tsemppiä ja toivottavasti kaikki järjestyy lapsiesi kannalta parhain päin.

kiitos kovasti lohduttavista sanoista. Täytyypä mennä lastenvalvojan pakeille. T. 11.

Ja voi ja saa kyllä matkustaa lapsensa kanssa ulkomaillekin.

Eron jälkeenhän te elätte kumpikin omaa elämäänne, joten ei sinun miehesi kyllä tarvitse korvaansa lotkauttaa vaatimuksellesi siitä kenen seuraa et lapsillesi isänsä luona ollessaan toivo. Isän viikonloppu on isän viikonloppu, joten en oikein ymmärrä miksi sinun pitäisi siihen edes puuttua. Et varmaan haluaisi lastesten isän teidänkään elämiseen sekaantuvan?

Vierailija:

Eli voiko isä viedä lapsen vaikka toiseen kaupunkiin tosta vaan?

Entä jos en halua, että lapseni joutuu olemaan tiettyhen ihmisetn seurassa, niin miten voin tämän estää kun lapsi olisi isänsä kanssa viikonlopun?

Ei tule kuule viikonloppu tapaamisia vielä pitkään aikaan. Jos ap esim imettää pitkään niin täytyy isin vaan tavata vauvaansa äidin luona eikä sinne tarvitse tyttöystäviä mukaan kutsua. Tähän ei äidillä ole velvollisuutta. Mitä tulee ulkomaan matkoihin niin siihen tzarvitaan jopa yhteishuoltajuudessa molempien suostumus. Isä ei voi tätä järjestää kysymättä äidiltä lupaa ja toisinpäin sama. Mies joka jättää raskaana olevan vaimonsa ja pienen lapsensa on niin halveksittava. Itse en tollaiseen mieheen koskisi edes tikulla, saati hullu on nainen joka tollaiselle tekeen(uskaltaa) tehdä lapsia. Usein lapset ottaa toisen vanhemman puolen erotilateissa ja usein se on sit se jätetty. Lapsille täytyy vain yrittää kertoa et isä rakastaa vaikka ei asukkaan enää kotona. Uusilta puolisoilta vaaditaan paljon joustuo varsinkin kun avioero ei ole edes astunut voimaan ja exvaimo on raskaana. Voimia ap:lle. Miehet osaa olla sikoja mutta pahempaa kuin tämä ei voi enää käydä. Kyllä se mies vielä huomaa mitä on menettänyt. Keskity vaan lapseen ja raskauteenn ja ala elämään elämääsi. Kun mies huomaa miten onnellinen olet yksin ja että pärjäät niin siinä on se mikä osuu

En tiennytkään että voisin tuolla tavoin ' kieltää' isyyden isältä. Eli isyyden tutkimiseen vaaditaan aina äidin suostumus? No, en isyyttä isältä aio joka tapauksessa kieltää, koska luulen että se on lapsen edun mukaista. Mutta tekisi mieli vähän pelotella miestä tällä faktalla.. tiedän, lapsellista. Olen vaan niin vihainen ja en tosiaan ymmärrä miten jaksan tulevat kuukaudet. Uusiin naimisiin ei todella ole aikeita, olen saanut tarpeekseni miehistä pitkäksi aikaa. Mutta taas tämä sairas mieleni miettii, miten pahalta miehestä tuntuisi, jos lapsesta tulisikin jonkun toisen lapsi.

Esikoinen on vasta puolitoistavuotias, joten häntäkään ei siis tarvitse ihan heti päästää isälleen yöksi. Siis ennen kuin sovitaan pelisäännöt esim. sen naikkosen läsnäolon suhteen.

Harkinta-aika kestää sen verran, mutta käsittely lisää sitä aikaa. Ja jos ette yhdessä jätä erohakemusta, voi mies vitkutella siihen lisää aikaa kieltäytymällä tulemasta allekirjoittamaan paperia. Silloin vouti käy hakemassa nimen kotoa. Ja sehän saattaa kestää että saa miehen kiinni.

Ja ainakin meillä meni kolmisen viikkoa päätöksen tuloon siitä kun toinen vaihe pistettiin sisään. Sattui tietysti olemaan silloin kesäaika, joten ymmärrettävää että byrokratian rattaat pyörii hitaammin.



Minusta olisi tosi epäkypsää sinulta alkaa pelleilemään ja uhkailemaan sillä isyysjutulla.

ja niinkuin sanoin, en aio tietenkään niin tehdä. Mutta sitäkin enemmän leikittelen ajatuksella, kun en nyt muutakaan osaa tämän kaaoksen keskellä. Sinänsä minulle on ihan sama meneekö prosessissa yli vai alle puoli vuotta, mies joka tapauksessa ei kuulu enää elämääni muuten kuin lasten kautta.



ap

pätevätkö nuo ap:n saamat neuvot myös AVOerossa? Entäs miten sujuu lapsen tapaamiset, jos asutaan eri paikkakunnilla?



Mulla asiat noin ja lapsi 3-vuotias ja eron sattuessa aiotaan ehkä muuttaa (siis minä ja lapsi) takaisin kotikaupunkiini, joka sijaitsee 65 km:n päässä nykyisestä paikasta (jossa lapsen isä siis vastakin asuisi).



Avoukkoni on lisäksi uhkaillut, että aikoo vaikka käräjöimällä hakea lapsen huoltajuuden itselleen, onko mahdollista, että onnistuisi siinä?? Äijä on itse kaikkea muuta kuin mikään ihanneisukki (vaikka naapureille ja omille sukulaisilleen sellaista esittääkin), mutta milläs minä sen todistaisin. Itse olen ollut kotiäitinä koko nämä 3 vuotta ja suunnilleen kuin yksinhuoltajana hoitanut lasta ja kotia ja hyvin olen hoitanut. En myöskään ole mikään alko-ongelmainen yms, joten eikös näin ollen (lähi-)huoltajuuden pitäisi tulla minulle?



Olen korkeasti koulutettu, mutta ei ole tietoakaan vakisuisesta työstä, joten äijä yrittää silläkin pelotella, että hän (vakituisen työpaikan omaavana) voisi saada huoltajuuden... Olisi kyllä lastakin kohtaan törkeää, jos hän joutuisi moisen huithapelin SOTKUISESSA kämpässä asumaan vakituisesti, eikä esim. kunnollisesta ruoasta, hygienian hoidosta yms. olisi tietoakaan. Osaisiko joku vastata (edes arvioivasti) näihin mun kysymyksiini?

Vierailija:

En ymmärrä näistä jutuista mitään, osaisiko joku auttaa.

On siis perhe, jossa äiti, isä, pieni lapsi ja toinen tulossa puolen vuoden kuluttua. Mies kärähtää pettämisestä, vaimo haluaa eron. Miten käy lasten? Mitä tarkoittaa yhteishuoltajuus, missä lapset asuvat jos on yhteishuoltajuus?

Yhteishuoltajuus on sitä että molemmat vanhemmat päättävät lapsen asioista. Esim. passiin tarvitaan molempien allekirjoitus, molemmilla on oikeus lapsen terveystietoihin, puhevalta vaikka kouluasioissa. Lapsi asuu sen vanhemman luona, jonka päätatte olevan lähivanhempi. Jos ette pääse asiasta sopuun, oikeus päättää lapsen asumapaikan.

Onko isällä/äidillä oikeus vaatia lapsia kokonaan itselleen (äiti ja isä ovat molemmat hyviä vanhempia, jos nyt ei oteta isän pettämisen vaikutusta lapsiin)? On oikeus vaatia. Mutta nykyään suositaan yhteishuoltajuutta hyvin pitkälle. Ehdokkaan tulee olla tosi surkea vanhempi että ei myönnettäisi lasta yhteishuoltoon.

Entä onko isällä oikeus vaatia lapsia ns. puoliksi itselleen, eli asumaan puolet ajasta luokseen? Tähänkin on oikeus, mutta Suomessa ei suosita kovinkaan paljon tätä tapaa, katsotaan että se on haitaksi lapselle. Mitä pienempi lapsi, sen huonompi ratkaisu.

Mitkä ovat isän oikeudet vielä syntymättömään lapseen? Jos lapsi syntyy teidän ollessanne avioliitossa, lapsi on hänen. Ilman mitään todisteluja. Vaikka lapsen olisi siittänyt joku muu mies, aviomies merkitään isäksi, jos muuta ei ilmoiteta.

Kiitos jos osaat vastata kysymyksiin.

Usein lapset kyllä asuvat äidillään ja isällä on sit tapaamis viikonloppu joka toinen viikko ja yksi päivä viikossa. Vastasyntynyttä isän täytyy tavata vanhassa kodissaan. Äiti todennäköisesti imettää. Pienempi siirtyy viikonloppu tapaamisiin n.3-vuotiaana. Yhteishuoltajuudessa voi isä päättää yhdessä äidin kanssa esim missä tarhassa, koulussa tai kunnassa lapset asuvat. Isän oikeudet ovat aika pienet verrattuna äitiin. Varsinkin kun isä on syypää eroon.

Isä on siis tämän lapsen biologinen isä. Aviioero ehtii astua ehkä voimaan ennen syntymää, kiikun kaakun. Lohduttavaa tietää ettei isä uuden naisensa kanssa voi ottaa vauvaa esim. viikonlopuksia ja leikkiä onnellista pikku perhettä. Tiedän että sanani ovat katkeria, yritän muistaa mikä on lapsen etu, mutta se on vaikeaa.



t.ap

Voit ilmoittaa isäksi tuntematon ja ukon on aika vaikea lähteä vaatimaan isyyden selvitystä koska siihen tarvitaan sinun suostumus. Jos sinulla on syntymähetkellä uusi aviomies on tämä automaattisesti isä. Kukaan ei voi vaatia että annat vastasyntyneen viikonlopuksi. Neuvo: imetä pitkään. Muutenkin siinä on usein ikäraja yöpymiseen. Uutta naisystävää sinun ei tarvitse kotiisi päästää. Isä voi käydä sovittuina aikoina katsomassa. Minkä ikäinen on suurempi lapsi? Yli 3-vuotias voi aloittaa rauhalliset vierailut. Ensin esim. aamusta iltaan ja kun se sujuu niin sit kokeillä yövierailuja. Päästä irti katkeruudesta sillä oletko koskaan vaihtanut miestä huonompaan? Kyllä niitä riittää.