***MAALISMASUT JOULUKUUSSA***

Niin on tapahtunut kaikkea paskaa suoraan sanoen...

En ole nähnyt siskoni vauvaa kun sen manipulaattori/yli mustasukkainen mies on näin päättänyt etten kelpaa mennä sairaalaan kattoo OMAN siskon lasta...olkoot sitten!!!! eipä kiinosta yhteyksiä pidellä.



Sitten asuntokauppa rassaa kun alkaa olee kohta kiirus että tää saatas myytyy...V*****AA... ja kaiken kruunaa se, että olin tänään kolarissa! Mies henkilö ajoi mun perään aamusta ennen 7:00. Sitten ollaan juostu mehiläisessä ja sairaalassa ultrassa että vauvalla kaikki hyvin. Onnex kaikki oli ok ja päästiin kotiin. Itellä alaselkään ja niskaan kolottaa ajoittain :(



Mut tässä asiat lyhykäisyydessä ja nyt takaisin punkan pohjalle...



Ipanapa11 24+3

Ipanapa11: Huh, jopas onkin sattunut kaikkea ikävää. :( Onneksi oli kaikki hyvin vauvalla!



Täällä kärsitään unettomuudesta ja huonosta ruoansulatuksesta. Nytkin pitäisi syödä, mutta tuntuu, että äsken hörppäämäni vesikin vielä hölskyisi mahassa ja miettisi, mihin suuntaan mennä.



Viime yönä menin nukkumaan yhdeltätoista, nukahdin ehkä vähän puolenyön jälkeen ja heräsin klo 1:41, jonka jälkeen ei sitten tullutkaan uni millään. Kävin lopulta välillä syömässäkin, muttei sekään auttanut. Taisin nukahtaa joskus viideltä uudestaan. Onneksi ei sentään tarvitse mennä töihin, eihän tällaisesta tulisi mitään.



Tänään sitten olen miettinyt sokerirasitustestiä. Se pitäisi tehdä lähiaikoina. Mutta jos yöt menevät noin, eihän sitä pysty tekemään. Toisaalta ilman sitäkin voinee elää, mutta pitäisi jättää sokerit pois ruokavaliosta - ainoa vain, että kun syöminen on nyt jo harvempaa ja vähäisempää kuin yleensä, niin miten ihmeessä pysyisin kunnossa. :/



Toivottavasti muilla on vielä unirytmi ok eikä närästä tmv. Vähän pelottaa, kuinka pahaksi tämä vielä ehtii kolmessa kuukaudessa.



t: ivilla & aktiivinen Erkki, rv 27+2

Hiphei!

Olen ollut hiukan laiska,enkä kuukausiin ole saanut kirjoteltua tänne mitään, sivusta kylläkin seuraillut..



Mutta nyt sitten josko sitten..

Elikkäs meille viikkoja kertyny jo se 27+2, rakenneultrassa käyty ajat sitten, jossa näytti kaikki olevan hyvin ja poikaa odotamme. (Meinasivat siellä vielä viikolla aikaistaa laskettua, kun kokoa oli sen verran enemmän, mutta eivät sitten, kuns yntyy kuitenkin +-2vko).



Maha on tässä viimeisen kuukauden aikana kokenut melkoisen kasvu pyrähdyksen, tuntuu että viimeisetkin päälle mahtuneet takit alkavat kiristää ja ajoittain pelkkä liikkuminen mahan kanssa tuntuu työltä. Nyt viime viikon lääkärineuvolas sf oli jo 25cm ja painoa tullut nyt se 10kg jo lisää.. Mutta muuten öisiä vessa käyntejä ja pientä närästystä lukuunottamatta kaikki mennyt mennyt hyvin ja töissä normaalisti vielä käynyt yms..

Ensi viikolla olisi sitten se sokerirasitus johon pakottivat iän vuoksi.. lääkäri kyl sano et täl hetkel ei tarvii tän raskauden takia pelätä eikä silleen olisi oleellinen ottaa, ku kaikki hyvin, mut jatkoa ajatellen katsotaan ja tehdään se.. että tosi kiva!



Hieman meinaa stressiä tässä vaan pukkaamaan, kolme kuukautta enää synnytykseen, toisaalta tuntii tosi pitkältä ajalta, mutta kuitenki tekemistä olisi vielä paljon.. ja kun koskaan ei tiedä miten raskaus tästä vielä etenee.. Vauvavakuutus on hommattu, äitiyspaukkaus tullut yms..

Jotenkin vaan nyt kun ensimmäistä odottaa, ni ei oikein tiedä mitä tarvii ja mitä ei.. pohjosesta nyt joulun aikaan kuitenkin taas saadaan lisää tutuilta tavaraa, joten katsotaan sitten taas mitä kaikkea jo on ja mitä täytyy viel ostaa..



Mutta nyt täytynee rueta valmistautumaan firman pikkujouluihin lähtöön..



Mukavaa Joulun odotusta kanssa odottajille!



-Luanna rv 27+4

No niin, mistäpä aloittaisi kun paljon on tapahtunut viime kirjoittelun jälkeen.



Sokerirasitus tehty ja tulokset erinomaiset, ei siis mitään hätää. 4D-ultrassa oltiin esikoisen kanssa ja voi miten sekin on kehittynyt parissa vuodessa, sormet ja varpaat pystyi ihan laskemaan ja on kyllä poitsu aikas paljon siskonsa näköinen, todella ylväs leuka hänellä on :) kokoa oli 25+4 919 g,eli syntymäpainoksi arvioitiin tällä menolla n.3800 g. Tosin esikoinen oli aikoinaan 4D-ultrassa viikoilla 24 ja risat reilu 600 g ja painoi syntyessään 3970 g. Taitaa tämä tulokas olla syntymähetkellä reilusti yli 4 kg...



Väsymys on hellittänyt, mutta aamupahoinvointi palannut. Silti olen päättänyt nauttia nyt tästä eteenpäin, kun kaikki tuntuu olevan kunnossa :) joulukin tulossa, niin eiköhän siitä saa virtaa kun kevättä kohti mennään koko ajan.



Kaivoin pikkuruiset vaatteetkin tuolta säilöstä ja pesin. Onneksi ei tarvitse mitään hankkia, kaikkea on yllinkyllin. Vauvavakuutus meiltä vielä puuttuu, mutta ensi viikolla sekin on hoidettava kuntoon.



Tiistaina neuvola, painoa on tullut runsaasti, mutta olo on silti parempi kuin vielä vähän aikaa sitten. En aio ottaa siitä nyt stressiä, eiköhän niistä joskus eroon päästä :)



Jaksuja kaikille! Ja listaa päivittäville, meidän la on 12.3.



Miaea ja Jaajo 26+1

Aika menee niin nopsaan nyt ennen joulua, ettei tahdo ehtiä mukaan.



Mua potuttaa toi neuvolatädin käytös. Tuntuu, että se vie aina kaikki voimat multa kun mä käyn siellä. Se selittää kaikenkin, ohan silleen ku ois vajaaälöinen...eikä ymmärtäis.



Sokerirasitus ei ollu kivaa. Ei niin se litkun juominen, mutta kun multa ei tahdo saada sitä verta. Kolmas kerta kun piti pistää, niin se vaati 2 pistäjää, 5 reikää ja noin 25 minsaa. Ja sit kädet oli sen näköisiä kun kaikki muuttu mustelmiksi.



Eikä ne tuloksetkaan sitten ollut niin mukavia :(. Eka arvo oli 5,3 (pitää olla alle 5,3), toinen 8,8 (pitää olla alle 10) ja kolmas 4,9 (pitää olla alle 8,6). Näin maalaisjärjellä toi kuulostaa ihan suht hyvältä, mutta ei. Neuvolatäti nyt pisti kaikki rullaamaan siihen suuntaan, että mulla on nyt raskausajan diabetes. Eli ylimääräinen käynti viikolle 36 ja uusi sokerirasitus vuosi sen jälkeen, kun vauva on syntynyt ja sokerimittari kotona. Että silleen. Ja kauhee määrä ohjeita, että älä syö näin ja syö noin ja liiku enemmän.



Ja mä olen sitten miljoona kerta sanonut sille neuvolatädille, että mä en jaksa enkä ehdi liikkua enemmän. Kun on 2 työtä hoidettavana ja sitten eläimet ja kotiakin pitää joskus hoitaa.



Tässä mun stressin aiheet!



Mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille!

...vähänä kuulumisia.

Mulla on kanssa raskausdiabetes, insuliini hoidolla sekä ruokavaliota koitan myös noudattaa, liikuntaa pitäisi harrastaa mutta niin kauheat liitoskivut että en vaan pysty kävelemään kovin paljoa päivässä ja lääkärikin sanoi että teet minkä pystyt mutta älä liikaa. En siis aijo ottaa turhaa ressiä tuosta liikkumattomuudesta.

Liitoskipuja lukuunottamatta kaikki kunnossa ja eteenpäin porskutetaan.

Nyt tosin tullut sellainen pelko että vauva kasvaa kauheeta vauhtia, koska liikkeet ei tunnu enään niin "teräviltä" kuin ennen vaan sellaselta mylläykseltä... muistaakseni aivan lopussa on ollut tällästä. mutta se koko asia selviää tällä vikkolla myöhemmin kun pääsen ultraan, noiden sokereiden takia, vauvan kokoa seurataan useammin kuin "normi"raskaudessa.

Nyt takaisin linnan juhlia katsomaan.

Oikein hyviä vointeja ja hyvää joulun odotusta!

Heippa tännekin. Toivottavasti kenenkään joulumieli ei nyt mene happamaksi kun minä aion nyt puristaa sitruunaiset fiilikseni tähän!



Onko kellekään muulle tullut sellainen olo, että nyt kun on raskaana, niin on jotenkin "spitaalinen".. Illanistujaisiin ei kelpaa seuran jatkoksi, pikkujouluihin ei kutsuta. Aikaisemmin likkakaveri on järjestänyt joka vuosi pikkujoulut tietylle kaveriporukalle ja ne on olleet aina vuoden kohokohta. Olenko lapsellinen kun yli kolmekymmenvuotiaana loukkaannun siitä, ettei tänä vuonna kutsuttu? Tiedän, että kekkerit on tänään. Saa arvata kahdesti närästääkö sillä tavalla johon Rennie ei nyt auta..

Työtiimin "pikkujouluihin" pääsin osallistumaan mutta jouduin lähtemään heti ruokailun jälkeen, koska pomo tykkäsi, että minähän olen joutilas tulemaan aamuvuoroon töihin pikkujouluillan jälkeen. En siis voinut kuvitellakaan lähteväni likkojen kanssa jatkoille kaupunkiin, kun piti suoriutua nukkumaan että jaksaa aamulla olla töissä.

Muutenkin tuntuu että on melko eristyksissä kavereista ja nyt tämä raskaus näyttää vievän loputkin. Tiedän, että lapsen synnyttyä äidin oma sosiaalinen elämä on hyvin pitkälle sellaista, että sitä ei ole tai se keskittyy muiden mammojen ja vauvojen kanssa vietettyyn kirkasotsaiseen ja reipashenkiseen harrasteluun tms.

Ihan kuin en enää voisi olla mukana porukassa vaikka en nyt käytäkään alkoholia. Ihan kuin en muka enää haluaisi käydä ulkona, nähdä ihmisiä, näyttäytyä nättinä ja vaikka vähän bailata tanssilattiallakin. Olenko jotenkin arveluttava "huono äiti" kun haluan nauttia seuraelämästä ja normaaleista tämän ikäisen ihmisen kuvioista (ilman kaljankittaamista tietysti)? Pitääkö nykyään raskaana ollessa pukeutua säkkiin ja laittaa vielä paperipussikin päähän (kun meikkaaminenkin on nyt tuomittu) ja liikkuakin saa julkisilla paikoilla vain päivänvalon aikaan - silloinkin mieluiten vain liikuntamielessä lenkkeillen tai kotitöissä kauppareissulla!?



Muutenkin on herkkä mieliala, niin tämmöinen pistää kyllä suorastaan kiukuttelemaan. Enhän minä ennenkään ole porukkaan kovin hyvin kuulunut, mutta nyt se erityisesti kirvelee koska tietää, että jatkossa ei sitten senkään vertaa.



(Jos tuota listausta päivittää joku niin meillä on edelleen se L.A. 25.3.)

Oijoi, onpa muillakin ikäviä tapahtumia ja kokemuksia joulukuulle :( Ipanapan sukulaismies, Marin neuvolakiusaukset ja äM:in kaverit. Voimia ja virtuaalihalauksia teille kaikille.



Itsekin olen sellaisen tarpeessa... Pääsimme juuri muuttamaan takaisin kotiin täydellisen kylpyhuoneremontin jälkeen, jo kuukauden muiden nurkissa asustelu on hermojaraastavaa, vaikka aika tutuissa nurkissa mummon luona oltiinkin. Olen kotihiiri, koti ja perhe on minulle kaikki kaikessa ja nyt sitten: kosteusvaurio toisessa huoneessa. Ilmassa haisee kellari, pelkään hometta, terveysvaurioita jne. ja jotenkin hävettää, itkettää, ***tuttaa koko tilanne. Isomummo kuoli tällä viikolla, raha on aika tiukassa, voileipä tippuu nyt aina väärinpäin lattialle.



En ole oikein selvillä enää edes millä raskausviikolla mennään, kaikki energia ja ilo tuntuu menevän nyt tähän kosteusongelmaan. Tänään kaupan kassalla olin unohtanut lompakon kotiin ja ajattelin sen kadonneen. Se oli jotenkin vikatikki, repesin vollottamaan parkkihallissa. Muutenkin itkuinen esikoinen nappasi fiiliksen ja siellä takapenkillä, pakkasessa itkeä pillitimme sitten molemmat.



äM, tuo kutsumattomuus on tosi inhottavaa, tiedän tunteen. Olin ennen esikoista kysyttyä juhlaseuraa, mutta erityisesti työpaikalta kutsut ovat kokonaan loppuneet lapsen ja nyt raskaana taas ollessa, yllätys-yllätys, juomattomuuden myötä. Kannattaa kertoa loukkaantuneensa. Joillekin kavereille olen sanonut, että vaikken enää voi lähteä ex-tempore discoilemaan, kaipaan seuraa. Ja hyvät ystävät ovatkin sitten kysyneet mukaan menoihinsa. Silti lapsiperheiden ja lapsettomien pikkujoulukutsut tuntuvat nykyään menevän eri osoitteisiin.. Erityisesti lapsen kanssa kaipaa joskus ihan omaa aikaa, jolloin ei ole äiti, vaan edelleen myös ihminen ja nainen.



KUIVAA joulua odotellessa,

Sallimasu

http://www.rokkibeibi.com/rattikelkat-ja-vauvakelkat/164-snow-baby-drea…



Tossa ois aika näppärä peli nyt ku tota valkosta moskaa on joka puolella :D



Tänne ei mitään ihmosia..kämppä myyty ja nyt vaan pakkaamista, jeeee :)



jaksuja kaikille!



Ipis ja Minttu

Kirjottelin tuonne vauvakuumetta osioon kun vauvan "tekeminen" oli menossa. Sitten on kaiken kiireen keskellä kirjottelut jääneet.



Meidän esikoisen laskettu aika on 19.3, joka näyttää olevan vielä tyhjänä alun listalla :)



Raskaus sujunut muuten oikein loistavasti, mutta nyt oon toista viikkoa sairaslomalla. Kovien alavatsakipujen takia menin käymään lääkärissä, joka totesi niiden johtuvan liian löysästä häpyliitoksesta. Kivut oli töissä niin kovat, että itku meinas tulla. Liitos ilmeisesti venyy ja ärsyyntyy istumisesta, jota teen työssäni 8 tuntia.. Nyt kotona lepäillessä ei satu ollenkaan.. Vähän jännittää kun pitäis ens viikolla mennä kokeilee töissä olemista.



Ei kyllä vielä olis huvittanu jäädä kotiin.. Vauvan tuloonkin kun on vielä yli 3 kuukautta..



Rv 26+2



Minä 24 ja mies 28

Oon ihmetelly ku kukaan ei enää kirjottele, kunnes hoksasin tänään vasta tän joulukuun listan. on tarkkaillu vaan marraskuun listaa ;o) Kas, kuukausi on vaihtunut.



ON: Minä sain pari viikkoa sitten käskyn ottaa rauhallisesti, ei sais nostella eikä ponnistella. Aika paljo on ollu alavatsakipuja, suurin osa "kuukautiskipuja". Paikat on pehmenneet ja kohdunsuu auennut. Toissapäivänä lääkäri laitto lähetteen ultraan niin näkee onko kohdun sisäsuukin auki. Ainaki siihen asti otetaan iisisti mikä nyt on aika hankalaa ku pienempi lapsosista on reilun vuoden.



IPANAPA: Muistasitkohan seuraavaan listaan lisätä minutkin? LA 10.3. Hannele-81, 29v, Oulu, 3. lapsi.



IPANAPA: Mutta saitte kämpän myytyä, ehkä asiat järjestyy muutoinkin. Oletko nähny siskosi vauvaa?



IVILLA: Minä myös oon kärsiny unettomuudesta viikko sitten, ensin olin niin stressaantunu omasta tilanteesta (en ollu vielä käyny neuvolassa mutta aavistin että paikat kypsyy) ja sitte tuli pirun kova yskä joka valvotti yöt. Nyt taas helpottanu. On se vaan tuo nukkuminen vaikiaa loppuraskautta kohti mentäessä, viime raskaudessa mulla oli yks ylimääränen petariki sängysä, että pystyin nukkumaan ees jotenkuten. Muuten selkää särki.



äM: Mua ei normaalisti oo puotettua kutsuista pois mutta tänä vuonna kävi niin että unohtivat kutsua mut pikkujouluihin nyt ku oon kotiäitinä. Edellisen äitiysloman aikana kyllä kutsuivat vaikka kotona olinkin. Mutta en nyt siitä loukkaantunu, ku en ois varmaan jaksanu lähtä kuitenkaan (työpaikka eri paikkakunnalla).



Jaksamista ja hyviä vointeja kaikille! Mulla jäi nyt sitte joulutouhotukset väliin kun en saa siivota saati pestä saunaa jne. Olen kuitenki ommellut joululahjoja ja aattelin tehä joulutoffeeta sun muuta, eihän se oo raskasta. Jos jollaki on vastaava tilanne tai aiemmissa raskauksissa ollut, niin olis kiva kuulla kokemuksia.



HANNELE rv 27+6

Tänne ei oikeastaan kuulu mitään uutta, eilen lääkärineuvolassa saatiin "onnille" painoarvioksi 1160g, joten tästä tulee ainakin isompi kuin kuopuksesta, joka oli samoilla viikoilla 923g. Tai sitten tällä painaa vaan munat tuon erotuksen verran :D



Maha on kasvanut ihan hirveästi, nyt jo ympäryys 112cm ja ei ole pelkoa että saan enää kengännauhat itse kiinni. Onneksi on mulla ainot, ei tarvii ilman kenkiä kulkea. Painoa on nyt tullut 16kg, joten taitaa se +20kg mennä rikki tässä odotuksessa kepeästi. Turvotusta on tullut eniten käsiin, tuntuu että ne on aina puuduksissa ja ihan tönköt. Öisin pitää herätä monta kertaa, kun täytyy asentoa vaihtaa koko ajan.



Ninppa ja Onni 27+6

...ja tylsistyy päivät yksikseen kotona.

Viime viikolla kävin lääkärissä ja kohdunsuu rakoilee sekä kohdunkaula lyhentynyt"liikaa" viikkoihin nähden, joten sain tuomion ottaa rauhallisesti ja enimmäkseen makoilla mutta kun käy aika niiiiin pitkäksi niin eilen kun oli oikein hyvä olo niin aloimpa siivoomaan ja touhusin jotain pientä, mutta illalla ja tänään sen sitten on huomannu ettei olisi kannattanu, illalla ja tänä aamuna supisteli ja liitoskivut oli mitä mahtavimmat! Tänään olenkin sitten kiltisti ottanut rauhallisesti ja maannu sohvalla lähes koko päivän. Välillä vaan niin vaikeeta ottaa rauhallisesti, kun iltapäivällä meen hakeen lapsia 4v ja 3v, niitten kanssa on sitten keksittävä tekemistä, vanhempi lapsista jo viime viikolla veti herneet nenään kun en voi enään entiseen malliin leikkiä lattialla(en pääse yksin ylös=)) mutta eihän tässä nyt enään oo ku vaivaset 10vko jos vauva vaan pysyy masussa niin kauan.



hyviä vointeja kaikille, kaiken jouluhössötyksen keskellä!



Himpulat3 28+6

Sori IPANAPA oon ilmeisesti ihan sokea, nyt huomasin että olinhan minä listalla jo ;o)



HIMPULAT: Onneksi mää en oo sentään mitään vuodelepomääräystä saanu, mulla tosiaan on reilu 1-vuotias täälä hoiettavana ja isompikin (kohta 4v) on hoiossa vaan parina päivänä viikossa. Joten makoilemaan ei kerkiä, toisaalta nyt sitä vasta ymmärtää kuinka tehokas oon ollu aiemmin, ku nyt ku en jatkuvasti siivoa ja järjestele niin pienen päiväunien aikaan tuntuu ettei oo mitään tekemistä! selkäkään ei kestä kauaa yhtä mittaista koneella istumista. Mutta meillä neuvolassa puhuttiin "kriittisistä viikoista", että nyt pitää ottaa rauhallisesti että päästään näitten kriittisten viikkojen yli, että eiköhän sitä jos maltat vaan muutaman viikon ottaa rauhallisesti niin sitten kun viikkoja on 30+ niin pysty taas jotain hommailemaan, jos vaan ite jaksaa ne kivut sitten. Saitko seksikiellon? Minä en mitään totaalikieltoa, sanottiin vaan että oman voinnin mukaan ja jos se aiheuttaa jotain niin kannattas välttää nyt nää "kriittiset viikot", ja aiheuttaahan se, viimeksikki olin vuorokauden kipeenä (alamaha) sen jälkeen, mutta mies ei tunnu kauhean ymmärtäväiseltä sen suhteen... Minä sille koitan aina muistuttaa jos se käskee mun tehä jotain "raskasta" niin vastaan että "Vauva vai vihannes?". Useinhan tuntuu että liian varhain syntyvät kuolevat sitte johonki aivoverenvuotoon tmv.



PAINO-GALLUP: PAljonko nyt muille on tullu painoa? On aina kiva vertailla ;o) Mulla +9kg.



Mutta nyt telkkarin ääreen.



HANNELE

Terkut täältäkin pitkästä aikaa. Sairastupaa on tullut pidettyä eikä tänne eksyttyä kun mieskin ollut kotosalla saikun merkeissä tässä useamman päivän.. Sotkemassa mun rauhaa. ;) Viikot juoksee muutenkin niin nopsaan etten enää perässä pysy. Vointi ollut vaihteleva omalta osalta, välillä vatsa pinkeilee (enempikin tonne kylkien suuntaan, ei kyse supistuksista) ja vähän iskiaskin vaivaa vasemmassa pakarassa. Tänään tuntuisi olevan ihan miellyttävä olotila, ei ahdista, ei purista eikä kiristä. :) Typy potkii jo hurjalla voimalla (etenkin tää koneella kökkiminen tuntuu saavan mojovaa liikettä aikaan.. Niin oli noiden poikienkin kanssa aikoinaan), liikkeistä ei juuri tarvitse huolehtia kun niitä satelee alati. Hyvä niin, ehdottomasti!



Ipis, tuo rokkibeibi-linkki oli hyvä! :) Kiinnostuin välittömästi. Täytyy katsella josko tuolla alkaisi alemyynti noissa kelkoissa joulun jälkeen.. Vaikka olishan tuolle käyttöä meidän perheessä jo nyt. Poika 4.5v tykkäisi varmasti laskea (ilman tuota vauvaistuinta) tuollasella kelkalla. Matkarattaitakin näytti tuolla olevan aika mukavissa väreissä; ne me tarvitaan sitten jossain vaiheessa. Vanhat Gracot homehtuivat.. Ja voi elämä, onpa ihkun värinen lämpöpussikin tuolla sivustolla.. Ynnä nuo vaaleanpunaiset vauvabootsit. En selaa kyseisiä sivuja enempää. PISTE. :)



Unettomuus on löytänyt tiensä tänne(kin). Viime yönä sai taas valvoa.. Huoh. Kun uni ei tule, niin ei tule. Kahteen kertaan nousin ylös, vähän syömään, juomaan, käymään vessassa, selaamaan lehtiä jne. Pitäisi varmaan suosiolla hankkia joku kirja, eipä sitä muuta viitsi öiseen aikaan touhuta.



Maha se kasvaa täälläkin. Päiväkodilla juuri eilen taas hoitaja päivitteli kuinka vallattomasti se näyttääkään kasvavan. Joka viikko isompi. :) Mutta niin sen kai vähän niin kuin kuuluukin.. Ja alkaahan tässä viikot tosiaankin olla jo likempänä 30. Vaikka siihen vielä melkein kuukauksi onkin. Jotenkin välillä ei malttaisi enää odottaa vaan haluaisi että viikot olisi jo 35 paikkeilla.. Vaikka toisaalta haluaisin kotona paikkoja vielä järjestää ja sen sellaista ennen kuin vauva tänne kotiutuu. Enkä nyt tietenkään suinkaan toivo että ennen aikojaan syntyy. Vauvelin tarjonnasta ei kyllä ole oikein mitään tolkkua, ensi viikolla on lääkäri, katsotaan osaako se sanoa. Ultraa meillä ei neuvolalääkärillä ole.



PAINO-GALLUP: Painoa on tullut tähän mennessä n.6kg, en tiedä auttaisiko suurempi painonnousu siihen, ettei tyttelin mylläys niin paljon tuntuisi. Nyt se siis jo välillä tuntuu äidistä vähän kivuliaalta ja epämiellyttävältäkin.. Muttei nyt sentään onneksi jokainen liike satu.



Olikohan mulla siis mitään järkevää sanottavaa tällä kertaa.. Hankinnat on tässä lisääntyneet, eilen olin oikein liikenteessä Stadissa asti (ja ihme kyllä, pakara ei tänään säryllä ”kosta” eilistä reissua). Rintakumit löytyivät (Ainun 16mm) jo odottamaan ja jo näin hyvissä ajoin kastejuhlaan mekko joulumyyjäisistä. Ja yhdet villatossut, kun olivat niiiin suloiset. Muuten hankinnat onkin lähinnä tuolta huutonetin puolelta kestovaippaosastoa.. :) Ja Ellokselta odottaa paketti tyttövauvan vaatteita postissa. Olivat alessa, perustellaan vaikka sillä.. ;) Pitäisi käydä läpi vanhat vauvanvaatteet ja laittaa myyntiin niistä poikamaisimmat. Kelan papereita en ole vielä lähettänyt, noukin neuvolalta sen raskaustodistuksen ensi viikon lääkärikäynnin yhteydessä. Pakkausta en aio ottaa, vaikka se rahasumma aika pieni onkin.



Sellasta. Lunta täällä on hillittömästi. Poikia kuskaan pulkalla päiväkodilta kotiin iltapäivisin, istuvat samassa pulkassa hienosti yhdessä. :) Tänään ei muuten olekaan niin kylmä, jeee!!!



Rusetti ~rv26+

Heipä hei!

On taas kulunut tosi pitkä aika, kun olen kirjoitellut tänne kuulumisia. Olen kyllä käynyt lukemassa teidän juttujanne, mutta en ole saanut aikaiseksi itse kirjoitella enemmin kuin nyt. =)

Tänään oli keskiraskauden lääkärineuvola, kaikki oli hyvin. Tämä meidän poika vaan meinaa kasvaa viikkoihin nähden enemmän kuin olis näillä viikoilla mahdollista. Eli näillä näkymin laskettu aika tulee muuttumaan muutamalla viikolla aikaisemmaksi, mutta vielä ei tehty muutosta. Menen vuoden alussa uudestaan lääkäriin tarkastukseen, jossa katsotaan vähän tarkemmin ultralla vauvan kokoa yms. Samalla luultavasti taas jatketaan sairaslomaa. Eli oon nyt ollut jo miltei kuukauden saikulla ton mun selkäni takia. Se on kyllä ollut totaalinen romu tän ajan.. Toivottavasti helpotta kohta puolin tai sitten ei. Lääkärin mukaan + 30 viikoilla se saattaa vähetä tai kadota kokonaan. Mutta toivossa on hyvä elää.

Muuten mun vointi on ollut hyvä. Tietty mukaan on tullut närästystä ja hemoglobiinin laskua, jonka vuoksi rautaa joutuu naposteleen. Lisäksi mulla on alkanut rinnat tuottaa jo esimaitoa, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Et tällasta..

Joskus taannoin kirjoittelin mun ex-miehestä, joka häiriköi minua. No, se on taas suvainnut häiritä elämääni. =/ Mutta tällä kertaa en ole kommentoinut hänen yhteydenottoaan mitenkään.. Saa nähdä mitä hän siitä meinaa, mutta en jaksaisi enää murehtia hänen tekemisiään liiaksi. Soitin kyllä hänen äidilleen ja kerroin poikansa tekemisistä yms. Eikä hän ollut tietoinen niistä. Toivottavasti en törkännyt liian arkaan paikkaan.. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Perhepsykologilla olen käynyt ja nyt viime kerran jälkeen sovimme, ettei minun tarvitse enää käydä hänen puheillaan. Ellei sitten olotilassani tapahdu mitään suurempia muutoksia.. Olen kokenut että tuosta psykologilla käymisestä on ollut minulle ihan suunnattomasti apua. =) Oloni on helpottunut huomattavasti ja olen saanut uusia näkökantoja ja ideoita hoitaa tätä minun "ns. ongelmaani".

Oh hoh, tulipas taas tekstiä. Hyvää joulun odotusta teille kaikille!



Johkuliini rv 26 +4

Rusetti: tuolla Rokkibeibissä on niiiiin paljon kaikkee ihanaa,alunperin mä googlasin ku etin vaunuja..sit löysin noi sivut ja tilasin ihanat limet vaunut... ja taas yli puolet katos

kirjottelen myöhemmin,nyt ei jaksa runoilla kaikkee uusiks..että mä inhoon tätä...

Hei taas kaikille. :)



Sain vihdoin käytyä sokerirasitustestissä ja "pääsin läpi". Paastoarvo oli vain 8 h paaston jälkeen 4,5 jonka mittaamisen (kyynärtaipeesta) jälkeen jouduin odottamaan noin tunnin tulosta ja kun se oli alle rajan, sain sokerin juotavakseni. Vähän oli kova käytävän penkki sen tunnin ajan ja mahakin yritti vaatia ruokaa, mutta sokerin juomisen jälkeen olo koheni selvästi. Tulin uneliaaksi ja yhtäkkiä kova tuoli olikin ihan ok ja muutenkin olin hyvällä tuulella. :)



Tunnin arvo oli 8,7 ja kahden tunnin 3,1 eli aika nopeasti se laski. Vartti ennen vikaa mittausta alkoi tuntuakin vähän siltä, että verensokeri tulee alas, mutta ei se onneksi romahtanut liian alas - ennen kuin kotona kesken aamupalan. Olin kyllä syönyt ihan sokeria heti kokeen jälkeen ennen kotimatkaa ja sitten vielä kotonakin vähän muun aamupalan lisäksi, mutta ilmeisesti liikkuminen kulutti niin paljon, että se laski enemmän kuin olin sokeria syönyt. Onneksi se olo kesti vain joitakin minuutteja.



Hannele-81: Painoa on tullut alkuraskauden alimman lukeman jälkeen noin 6 kg. Omasta mielestäni kuulostaa ihan passelilta, vaikka enemmänkin olisi voinut tulla.



Vaivoista: Ruoansulatus on nyt mennyt selvästi raskausmoodiin ja olen joutunut jättämään pois banaanin, kalapuikot ja vehnäleivonnaiset, kun ne eivät vain meinaa sulaa kunnolla. Lisäksi iltaisin on ilmeisesti jonkinlaista närästystä, kun syömisen jälkeen on melkein aina tosi paha maku suussa eikä siihen auta mikään, paitsi vedellä purskuttelu hetkellisesti. Kipua ei kuitenkaan ole rinnassa, mutta aina aamuisin on kurkkukipua alla olleella puolella. Vähän ihmeellinen vaivakombo kyllä, mutta jotenkin liittäisin sen juuri mahahappoihin.



Masu on vieläkin kumman pieni (mielestäni), mutta ipana liikkuu ahkerasti ja keksii välillä uusia juttuja. Potkuja navan viereen, nyrkkeilyä ihan alavatsaan, itsensä tärisyttelyä ja vatsanahkaa vasten puskemista. Pikku mussukka. :)



Hyvää joulunodotusta ja joulua kaikille!



t: ivilla & Erkki, rv 29+4

Moikat



Täällä edelliseen tilanteeseen on tullu sen verran muutosta että lääkärin ottamassa näytteessä todettiin Streptokokki B. En tiiä tarkalleen mitä se tarkottaa kun neukkatäti sen puhelimessa vaan keroi, huomenna oon menossa äitipolille lääkärille ja ultraan, jossa katotaan kohdun sisäsuun tilanne. Mutta se aiheuttanee mulle supistukset, mutta sitä ei aleta hoitamaan, joten kärsinen sitten tästä tilanteesta ja "ennenaikaisen synnytyksen riskistä" lopun raskautta. Synnytyksessä pitäisi sitten mulle laittaa ab-tippa jotta vauva ei saa bakteeria synnytyskanavasta.



Huomen aamulla on tosiaan käynti äitipolille mutta en kerkiä tulla kertomaan kuulumisia kun samantien lähetään sitten joulun viettoon loppuviikoksi.



Mukavaa vointia kaikille muille! Ja ihanaa joulunalusaikaa ja rauhallista joulua!



HANNELE rv 28+5

Heipat täältä joulukiireiden keskeltä! Kaupoissa on ihan mahtava tungos ja mistään ei enää mitään löydy, höh päätin delegoida ostoksilla käynnit muille, vähän niinku lääkärin määräyksestä. Minä en aio enää yhtään stressata vaan käytän häikäilemättä kaikkia avuliaita hyväkseni kaikessa missä voi.



Kävin tänään neuvolassa ja verenpaineet on hieman tasaantunut, hb kohtalainen ja kaikki muukin niinkuin pitää. Sf-mitta oli 26cm ja painoa on tullut nyt yhteensä 17kg! Kun en yhtään liiku, enkä oikein pysty, niin en kyllä ihmettele, mutta enpä stressaa tästäkään.



Äitiyspakkauksenkin sain, hieman oli poikamaisia, mutta kyllä ne pienet vaatteet on niin suloisia. Mitään hankintoja en ole tehnyt vieläkään, odotan alennusmyyntejä ja sitä että saatais asunto ja päästäis muuttamaan. Huonolta vaan näyttää, että kohta meitä on viisi tässä kaksiossa! Enkä vieläkään stressaa...



Piti varmaan kirjoittaa monesta muustakin asiasta mutta en taas muista, se on sitä raskausdementiaa..huoh.. Yhden hyvän neuvon sain: Muistakaa hengittää!



Eli mukavaa, ihanaa, rauhallista ja stressitöntä joulua kaikille!!!



Sussi rv. 30+1