Yli 35v. odottajia?

Eli itse olen 35 v. ja odotan kolmatta lasta toukokuuksi. Miehelleni tämä on ensimmäinen lapsi. Kovasti itseänikin jännittää ja enemmän olen hermona kuin näissä aikaisemmissa raskauksissa. Enemmän on huoli siitä, miten kaikki sujuu jne.

Olen 36 vuotias ja tulossa myös 3.lapsi. Vanhemmat lapset ovat jo 14 ja 10 vuotiaat, ja vielä nyt sitten päädyttiin kolmanteenkin.



Mulla on sen suhteen odotus mennyt paremmin kuin edelliset, että turvotuksia, noussutta verenpainetta jne. ei ole ollut juuri ollenkaan, vaikka olen nyt 38. viikolla. Ainoa ja inhottavin vaiva on ollut kokoaikainen pahoinvointi. Ei niinkään oksentelua, mutta kuvotusta, närästystä, huonoa oloa jne. Matkapahoinvointirannekkeet ja akupunktio ovat onneksi hiukan auttaneet. Lisäksi jatkuva Omeprazol -lääkitys on ollut jo maaliskuusta alkaen.



Huolta etukäteen aiheutti tieto siitä, että mulla oli laskimotukos 8 v sitten, ja sen vuoksi harkittiin estopistosten aloittamista loppuraskaudessa. Kaikki on kuitenkin menyt niin hyvin (verenpaine, ei hurjaa painonnousua, ei suonikohjuja), että sitä ei tarvinnutkaan aloittaa. Vasta sitten synnytyksestä.



Muuten on tuntunut, että nyt on paremmin aikaa ja ymmärrystä kuulostella omaa vointia ja nauttia tästä odotuksesta, vaikkakin se paha olo on vähän haitannut.

Olen 36 vuotias ja minulle ja miehelleni on tulossa ensimmäinen ja todennäköisesti ainokaiseksi jäävä lapsi. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 10 vuotta, joista 4 viimeistä naimisissa. Näin kauan se kesti ennen kuin vauvakuume iski minuun. Mies olisi ollut isäksi valmis jo aikaisemmin. Olin jotenkin ihan varma, etten niin vaan edes enää raskautuisi, mutta pari kuukautta pillereiden pois jättämisen jälkeen sitten testi näyttikin jo plussaa.



Olen nyt rv 35 ja kaikki on mennyt tähän saakka paremmin kuin uskalsin odottaakkaan. Ei ole ollut pahoinvointia eikä muitakaan ongelmia. Ainoastaan painoa on tullut 20 kg, mutta turvotusta minulla kyllä riittää. Eiköhän ne kilot sitten saa imettämällä ja vaunuttelemalla lähtemään jossain vaiheessa. En jaksa siitä nyt niin stressata.



Hyviä vointeja muille hieman vanhemmille odottajille!

Olen 37v.ja viidettä odotan,huhtikuussa 2011 LA.Ehdin täyttää tammikuussa 38 joten ei tässä enää niin kauheen nuoria olla:-))Edellinen tytteli täyttää joulukuussa 2v ja PITI olla meidän iltatähti mutta kuinkas ollakkaan...saadaan siis vielä toinen iltatähti taloon.

Täällä olisi 35 v. odottaja. La huhtikuussa, jolloin itselläni ikää lähes 36 v. Kolmatta odotan, miehelle toinen lapsi. Lapset 14- ja 1-v. Aika lungisti odotus tähän mennessä mennyt. Tosin välillä fundeerannut, että miten sitä pärjää kahden pienen kanssa etenkin jos/kun univelkaa tulee varmasti olemaan... Paha olo vaivannut alkuraskauden, mutta nyt alkanut hellittää=)

... no melkein ainakin kun ekan sarjan lapset ovat jo suurin osa aikuisia! Odotellaan siis neljättä ja ikää on 40 vuotta. Tämä tulokas on isännän eka ja erittäin hartaasti toivottu. Ihan ei ole mennyt enää kaikki niinkuin elokuvissa ja nuorempana (edelliset sain parikymppisenä), mutta onni ja autuus olotilana on kylläkin suurempi :) On tämä ihanaa aikaa...

Raskausdiabetes tuli "vaivaksi" ja tukosriskin takia saan piikittää itseäni päivittäin, kovasti supistelee ja selkä muistuttaa heti kun puuhailee enemmän. Mutta siitä huolimatta nautin joka päivästä! Meillä ehti olla kaksi keskenmenoa ennen tätä, joten sekin lisää nautintoa.

Odotan innolla tammikuuta, jolloin on laskettu aika - aika etuoikeutettua saada aloittaa vielä kaikki alusta...

Onnea meille kaikille mammaosastolaisille matkaan!!

eilen plussasin. eli 29.6.11 olisi laskettu aika, jos kaikki ok menee..ja neljäs olisi tulossa. olen siis 35v ja muut muksut jo 5,11 ja 13v..on tää niin ihanaa ja jännää nyt!

löytyy 36v kuudennen (ja viimeisen) odottaja, jonka LA on 18.6.11. Viisikko on keväällä iältään 2, 4, 6, 11 ja 12. Alussa mennään enkä neuvolaankaan vielä ole soittanut saati käynyt. Enimmäkseen pyörin Kissankulman naisissa eli suurperheellisissä. :)



Äippä ja kuutonen rv 6+0

Viime viikolla plussasin, luulen LA:n olevan joskus heinäkuun alkupuolella. Kovasti oudolta tuntuu, meillä kun on vielä 8kk vauva, vaikka ihan vasitella tämän plussan on annettu tulla.



Minä ja mies ollaan molemmat 37v. Tämä vauva olisi sitten perheen viides, mutta mun kolmas lapsi (miehellä 2 aikaisemmasta liitosta). Jännittää miten tulee menemään. Neuvolan ja ultran olen varannut, mutta tosiaan ihan epäuskoinen olo, vastahan tuo yksi syntyi. Keskenmenokin jännittää vielä näillä viikoilla, enkä siksikään uskalla riemuita.

Olen kohta 37v ja mieheni 40v, toiveissa oli vielä tehdä iltatähtönen, vanhemmat lapsemme täyttävät 7 ja 10v helmikuussa. Nyt odotamme jo tälle vuodelle syntyväksi kaksosia, eli tuleekin 3:s ja 4:skin vielä. La on vasta tammikuussa mutta oletettavasti nämä pienokaiset syntyvät jo tämän vuoden puolella, toivotaan että aikaa menisi vielä ainakin 4vkoa nyt mennään rv 32.



Onnea kaikille odottajille

Meille tulossa 3. lapsi, vanhemmat jo 12 ja 9 v eli jonkin sortin iltatähti... ja odotus alkaa olla jo loppusuoralla, la 24.12. Kaikki mennyt hyvin, tosin olen jo jäänyt pois töistä, ä-loma alkaisi virallisesti ensi viikolla.



Synnytys alkaa hieman kammottaa, muistan elävästi kun viime kerran jälkeen ajattelin että ihanaa, tätä ei tarvi enää koskaan tehdä... joopa-joo, taas se on menoa. Nyt jännitystä lisää että onko meillä tänä jouluna perinteinen joulu vai ihan erilainen, jos tuo poika (meille tulee toinen poika) sattuiskin tulla tupsahtamaan just silloin. Jouluvalmisteluilla en ainakaan aio liiemmin itseäni stressata.



Oma jaksaminen vauvan kanssa myös mietityttää, onhan tässä jo niin helpolla päästy vuosikaudet. Yövalvominen ei kamalasti houkuttele, mutta kai luonto hoitaa homman ja jostain niitä voimia saa.



Onnea ja tsemppiä odotukseen kaikille!

Eewokki rv 34+0