##JOULUNTÄHTÖSTEN la-su pino##

tuntuu että mä oon kanssa aina töissä.



Onneksi huomenna saan viettää äitienpäivää kotosalla. Esikoinen (2v) oli hoidossa istuttanut kukan ja piirtänyt ihanan kortin vaaleanpunaiselle paperille. Sain ne jo eilen, kun isi ei osannu niitä piilotella huomiseen, no ei haittaa! Me jätetäänkin mummolakierrokset väliin kun viikon päästä juhlitaan noita 2vee juhlia niin sitten nähdään mummit. Hankalaa kun toinen on 100km päässä ja toinen 170km päässä ja vielä erisuunnissa ja jos meet toiseen pitäis mennä toiseenkin, helpompaa olla kotona ja nauttia keväästä.... :) olenkohan vähän itsekäs?



oma masu: phv alkaa helpottaa, välillä huimaa mut muuten ok. Välillä tulee epätoivo ettei masussa ketään olekkaan. Mieli on herkässä, itku tulee milloin mistäkin.... tänään luin tossa Seuraa ja Uosukaisen pojan tyttären keskosena syntyminen oli " dramaattista " minulle = silmät kostui... :(



no työn pariin taas...



alisa 11+1

Enpä ole ennen pinoutunut vaikka teidän kuulumisia olenkin lueskellut.



Tosiaan kakkosta tässä odotellaan, la 11.12. Lapsen isä häippäsi kun kuuli raskaudesta joten yksin odotetaan, mutta hyvin menee näinkin :) Olo on hyvä ja silleen.



Lueskelin mielenkiinnolla, olikos se joku Jonna, joka kirjoitti että saattaapi olla raskaus pidemmällä kuin olikaan. Mitäs siellä ultrassa sanottiin? Mulla oli vähän samanlainen tilanne, mutta sitten selvisi että ihan ajallaan mennään :)

Huh, yhdet juhlat (esikoisen 3-vuotissyntymäpäivät) takana ja toiset huomenna edessä :). Sitten alkaakin ihana arki ja sokerin säännöstely, sen verran pitkin seiniä tuo kolmevuotias on koko päivän mennyt! Ja hyvää se tekisi äidillekin ;D, siis vähempi makean syönti. Tosin edelleenkin kuvottelu on sellaista, ettei makea(kaan) maistu, enemmän tekee mieli happamia makuja.



Kylläpä väsyttää, täytyy varmaankin kömpiä jo sänkyyn... Öitä!



[color=purple]Ihanaa äitienpäivää kaikille, erityisesti niille jouluntähtösille, jotka ovat ensimmäisen odotuksen myötä nyt kasvamassa äideiksi :), teilläkin on jo oikeus juhlia![/color]

perheestäni tuntuu puuttuvan osa kun osa porukkaa on äitinsä luona /olemme uusperhe) ja osa lapsista kavereilla yötä. Kuolettavan hiljaista. oma napa on turvoksisssa yhä ja tomaatteihin on tullut himo. kirsikka sellaisiin, yleensä inhoan tomaattia. Happamat maistuu mullekin ja suklaa etoo jo ajatuksenakin. Nyt myös jogurtti ei oikein istu. väsyttää ja ensimmäisen kerran tähän loppuviikkoon sain nukkua päiväunet. väsyttää silti. Äitienpäiväkakun ostin valmiina, pääsen itse helpommalla. saan aamupalan sänkyyn, joten jotain iloa siitä on! saa syödä rauhassa nousematta ylös. Olo on muuten jo aika hyvä, välillä aaltomaisesti huonompi olo ja huimaa kun nopeasti nousee. Elämä on silti ihanaa!



Hyvää äitienpäivää kaikille!



Natuli 6+6

Täällä oli aamulla ihana herätys, mies toi aamupalan sänkyyn ja 3 v. esikoinen toi itsepiirtämän kortin äidille. Toivotus meni kyllä näin " hyvää päivää äitille" , hih, mutta otettu olin :o)



Tarkotus ois kiertää mummut läpi ja kakkua siis luvassa enemmän kuin tarpeeks. Saa nähdä miten kakku maistuu...Kahvi ei enää maistu, ja sitä juomattomuutta on sitten pitänyt peitellä kyläillessä.



Etominen on onneksi suurilta osin helpottanut. Ainut mikä on nyt nostanut ilkeästi päätään, on syksyllä todettu refluksin tauti (suom. löysä mahaportti). Närästää siis ja pirusti. Onneksi oma gyne aikoi etsiä tilanteeseen helpotusta, kun apteekin rennie ei enää auta.



Rinnat edelleen kipeet ja vahvasti kasvussa :o) Maha myöskin alkaa epäilyttävästi näkyä ja housut kiristää. Kuinkahan iso siitä mahtanee tulla...



Aurinkoista äitienpäivää kaikille jouluntähtösille!!



T. StayAtHomeMom 7+0

Meillä päivä alkoi onnittelulaululla ja vuoteeseen tuoduilla lahjoilla ja aamupalalla. Lapset 5 ja 3v olivat tehneet päiväkodissa ihania lahjoja ja isikin muisti omallaan. Olin siinä määrin otettu, ettei kyyneleitä voinut peitellä. Huippu juttu olla äiti!



Oma masu ei enää mahdu kireimpiin housuihin ja iltapäivisin vaivaa jonkinmoinen paha olo, joka vaatii jokseenkin kokoaikaista napostelemista. Kahvi on jäänyt kokonaan pois. Unen tarve on valtava. Nyt ollut ihana vkl, kun saanut nukkua päiväunet molempina päivinä. Ensi viikolla lääkäriaika, toivottavasti kaikki on hyvin. Vkolla 6+ kävin ultrassa, kun oli vähän vuotoa, silloin kaikki oli ok.



Oletteko kertoneet jo raskaudestanne? Meillä lähimmät ystävät ja vanhempamme tietävät.



rv 10+

Eli rv 9+6 ja huh kun väsyttää ja yököttää. Masu kasvaa eikä housunnapit pysy kiinni. Vietin pojan 1v4kk ja miehen kanssa ihanaa äitienpäivä aamua ja nyt töissä iltavuorossa. Ensi viikon torstaina eka neuvola, ja pitäisi ultra aikaakin jo varailla. Nyt kiirettä täällä joten jää lyhyeksi tämä kirjoitus;) Mutta iloista äitienpäivää kaikille joulukuun odottajille myös minulta!



T:Marypepper rv9+6

Esikoinen vasta tulossa ja mies jo osti äitienpäivälahjan. =)

Muuten olo parantanut jo huomattavasti parin viikon takaisesta.

Väsymys on vielä kauheaa, hyvä jos illalla jaksaa yhdeksään valvoa.

Tiistaina eka neuvola, ei jaksaisi odottaa. :)



bejpi ja öttiäinen

Mulla on edelleen ympärivuorokauden etova olo. Ehkä se on hieman helpottanut, tai välissä on ollut ainakin helpompiakin päiviä, kuten tänään. Rinnat on vieläkin herkät, mutta sekin on ehkä vähän helpottanut. Mulla ei mitään kaatoväsyä ole ollutkaan, mihin on varmaan auttanut, että ei ole tarvinnut nyt herätä aikaisin aamulla. Välillä olen ottanut päivätorkkujakin :)



Me käytiin ekassa neuvolassa viime keskiviikkona ja siellähän se pieni 9mm oli ja sydän sykki :) Isukkikin alkaa jo tajuamaan, että sieltä se esikoinen on tulossa. Meidän neuvolassa on onneksi oma ultra niin pääsi heti katsomaan. Päiviä oli muutama vähemmän kuin mitä viimeisten kuukautisten alkamisesta voisi arvella. Ei yllättänyt, koska mun kierto on pitkänpuoleinen. 22.12 on nyt laskettu aika.



Välillä mua hirvittää, kun nyt on lähtenyt lumipallo vyörymään, eikä tässä ole enää hätäjarrua (siis pause nappulaa). En tätä haluaisi tietystikään perua, mutta tuleehan siitä isoja muutoksia elämään, kun esikoinen on tulossa. Onko muilla samanlaisia tuntemuksia? Eilen aamulla sitä itkinkin, että onko minusta varmasti äidiksi, osaanko hoitaa, miten muu elämä, jaksanko opiskella sivussa ym ym. Isäntää vähän huvitti, kun se piristääkseen yritti heittää huumorillekin ja mua sitten väliin nauratti ja taas sitten yhyy byääh.. Voi raukkaa :) Iloinen asiahan tämä on ja oltiin niin kauan jo yritetty, että ei sitä enää edes ajatellut ensimmäisten kuukausien malliin. Positiivinen testi yllätti siis vähän nurkan takaa :)



Semmoista tänne tälle viikonlopulle

Sassu 8+1

Hyvää äitienpäivää kaikille!



Täällä sitä voidaan pahoin edelleen. Aamupäivässä käytiin syömässä miehen vanhemmilla ja sain jopa syötyä (aamupala jäi välistä ja otin vaan pahoinvointilääkkeen joka siis alko tehoo juuri kun mentiin syömään).



Mun perheen kanssa käytiin keilaamassa, kivaa oli:) Sen jälkeen tultiin melle kahvittelee ja taas pti ottaa lääke jotta sain jotain syötyä ja nyt voin taas todella pahoin. Oksettaa koko ajan ja HUIMAA! meinaan ihan kaatua välillä.. esikoista odottaessani pyörtyilin ties milloin ja missä, esim hammaslääkärissä :D joten näköjään sama vaiva tulossa takaisin.



Viikon päästä, tai siis 8pv päästä on mulla seuraava ultra (silloin 8+3), sitä kovasti odottelen. Ennen sitä olisi vielä yksi tanssiprojekti ensi viikolla, sitten alkaakin treenitauko kesän ajaksi.



Ainiin.. eilen joudun lähtee töistä kotia kun oksensin sielä 3 kertaa ja olen siis kassalla, niin eihän siel vaan VOI olla tuossa kunnossa. Pahoinvointilääke onneksi monesti auttaa asiaa, siis ettei oksennus tule ylös asti, mutta välillä se tulee silti. ja vaikke oksennus tulisi niin ianakin hirveetä yökkimistä se on.



Onko muilla alkanut tuntua kasvukipua näillä viikoilla? Mulla vihlasee aika lailla ja välillä vieläkin pientä menkkamaista tuntemusta. Esikoista oottaessani oli kyllä kovat kivut, niin en oo näistä vihlasuista säikähtänyt.



Annine 7+2

Lapset oli tehneet päiväkodissa hienot lahjat ja kortit ja mieskin antoi lahjan :)

Päivällä käytiin anoppilassa syömässä ja muuten ihan kotosalla.

Huomenna olis np-ultra ja kieltämättä jännittää aika lailla.

Jotenkin erilaista tämä kolmosen odotus kuin aiempien, koko ajan pelkää jotain. Vaikka viime viikolla kuului sydänäänet niin nyt jo on ihan hermona että onko siellä kaikki ok.

Ja miettii sitä, että kun on jo kaksi tervettä lasta niin vieläkö ollaan oikeutettuja siihen kolmaanteenkin toivottavasti terveeseen vauvaan.

Jos vain huomenna saisi hyviä uutisia, niin pakko kai olisi pikku hiljaa rauhoittua.



vilis 10+6