Huhtikuisten perjantai höpötykset

Ei se tipu täälläkään vielä ulos ole halunnut yrittääkään. Päivä kerrallaan, ja katsoo mitä huominen tuo tullessaan(LA). Meinaa siis tulla meillekin kohta kiire, jos lasketussa ajassa meinaa pieni ulos tulla.

Ei tosin jaksa siihen enää oma usko riittää.

Yö meni yllättävän hyvin; vain kolme vessareissua, ja nukuin ainakin kaksi täyttä kahden tunnin pätkää yhtä soittoa, aamulla olisi uni maistunut pitempääkin, muttei ukko viitsinyt hakea esikoista pois loikkimasta ja riehumasta makkarista, vaikka ite ollu jo hyvän aikaa hereillä. Kun poika sitte sai seitsemän jälkeen minut viimein nousemaan, kysyi isäntä fiksuna että mitäs sie turhaa jo nyt nousit, oisit nyt nukkunu, kun niin väsyneeltä näytät-... hetken teki mieli tuhlata hyvä kahvi, ja kaataa se ukon päähän.

Miehen logiikkaa... miten nyt voisin herätäkään siihen, että 2,5vuotias tulee hyppimään sänkyyn, ja mun päälle, kääntää tv:n täysille kun tulee piirrettyjä, repii peiton ja tyynyt lattialle, ja puree vielä varmistaakseen, että se äiti nyt nousee varmasti ylös.



No, ukko kusi omaa kuppii, saapa nähdä että minäkin osaan heittäytyä tyhmäksi, kun hän seuraavan kerran haluaisi nukkua iltavuoron jälkee vähä pitempään. Jos ei muuta niin vietävän paha siivouskärpänen puuree juuri aamuviiden aikaan, ja on ihan pakko alkaa imuroimaan.=)

Tulipahan tilitettyä.:)

Tsemppiä teille muillekin, kyllä tässä vielä ehditään. Maanantaina sitten nähdään, kuinka monen huhtikuisesta tuli toukokuisia.



asukki 39+6

no onneksi täällä on vielä joku muukin mun lisäkseni. Mulla erittäin huonosti nukuttu yö takana. Ei mahavauvasta johtuen, vaan kun 3 v poika on valvottanut jo useamman viikon öisin, niin en enää osaa nukkua.



Mahaan ei sen kummempia, eli ei merkkiäkään vielä. joten täällä ollaan.

Eilen ilta meni itkiessä. Itketti jo pelkästään se, että ei saa sohvalla kunnolla käännyttyä tai noustua ja jos hetken on paikallaan, niin jumittuu ihan täysin. Eli jos hetken on pitkällään tai istuu, niin kävely aloitetaan hyvin hiljaa, kun jalka ei yksikertaisesti mene toisen eteen (luulen, että johtuu enemmänkin selän kankeudesta)

Olen niin totaalisen kypsä. Päivisin olen yrittänyt touhuta kaikkea, josko se vaikka auttaisi pääsemään aidan toiselle puolelle, mutta ei siinä saa kuin itsensä huonoon kuntoon, nivelet paukkuu ja nesteet kertyy. Sitten kokeiltiin illansuussa sitä viimeistä ässää, joka sai taas aikaan ahkerat supparit, jotka vaan uuvuttavat ja sotkevat yöunet, mutta eivät muutu tarpeeksi koviksi! Kämppä on hujan hajan, vaikka sitä yrittää siivota, mutta ei millään ehdi samaa vauhtia nyt perässä. Henkinen kärsivällisyys on totaalilopussa. Olo on todella ärtynyt ja levoton. Sen takia se unikin varmaan on sellaista koiranunta. Ei pysty enää rentoutumaan. Vessareissut tiheentyvät taas ja sekin ottaa päähän. Olin eilen illan kokonaan juomatta niin, että oli oikeen jano, mutta silti elimistö tuottaa tavaraa niin, että parin tunnin päästä rakko on täynnä. Olenkin ajatellut, että johtuu tosta nesteestä eli imee sitä sitten kehosta yön aikana. Sormusta sovitin eilen ja jäi nivelen yläpuolelle. En ollut ajatellutkaan koittaa sen enempää, ettei jää siihen jumiin loppuajaksi. Särkeekö muilla nivelet ja kudokset niin, että ovat ikään kuin levottomat ja niitä tekee mieli painaa ja puristella? Mies ei vaan kovin paljon ehdi hieromaan, kun yrittää siivota ja juosta esikoisen perässä.



Eli nyt on se aika, kun tämä lyyli ottaa toiset konstit apuun eli laittaa jalat ylös (saiskin kokonaan kohti kattoa, mutta kun ei voi olla hetkeäkään selällään), mutta siis niin ylös kuin saa, ottaa lukemista, ehkä käsityön ja keskittyy siihen sekä huilailee vaan. Silmät taidan laittaa myös välillä kiinni, kun uni ei yöllä millään riitä. Sais taas väliin yhden hyvin nukutun yön, niin jaksaisi henkisestikin paremmin. No, onneksi alkaa viikonloppu, niin mies on sähläämässä esikoisen kanssa aamusta.



Eikun lepäilemään! Tänään ei taida ulkonakaan niin hirveesti paistaa...



Touhis, jolla todellinen la tänään, neuvolantädin " varman päälle" aika huomenna eli 39+6

Tänään olis sit laskettuaika ja neuvolassa kun kävin niin kaikki hyvin ja tädin mukaan masu taas alempana kuin viimeksi.



Vähän epäilyttää ettei tää vauva taida ymmärtää, et vuokrasopimus menee tänään vanhaksi ... :)



Nyt olis vuorossa sit ensin verhojen ym. ompelemisia ja sit pitäis varmaan siivota täällä... ja jos toi aurinko jää paistelemaan ilman pilvien seuraa niin sit menen kyl ottamaan vähän aurinkoa näille kalpeille kasvoille :D



Jaksamisia muille myöhäisille!



Iluvatar-76 RV 40 (TASAN)

Kaik yhes koos vieläkin, heitin jo toivon menemään kun eilen oli la ja alavatsan kipu on poissa, selkävaivaa edelleen ettei paljoa viitti kyykistellä ja mahanahka on niin tiukilla että raskausarvet senkun lisääntyy, nyt niitä on jo kyljessä kun vetää reppu nekin nahkat pingotuksille, taitaa tyttö tulla kun ei esikoiselta tullut mitään arpeja ja sentään oli isompi maha, eikä viivaakaan ole tullut vatsaan mikä tuli esikoispojalle. Pitkoja leipasin ristiäisiin valmiiksi et saa laittaa pakkaseen, eikä tarvi sitten rueta leipoon ku täytekakku ja voileipäkakku.

heidim 40+1

niin ajattelin vihjaista että minähän siis otin risiinöljyä sinä päivänä kun synnyts alkoi..eli otin 17.00 10 ml risiiniöljyä, tyhjeni suoli ja sitten 1.30 alkoi yöllä , ensin meni limatulppa sitten veet ja heti perään alkoi kivuliaat supparit. en tiiä oliko sattumaa vai oliko risiinistä oikeasti apua



peetu ja yökyöpeli 6vrk

Täällä sit yks jo hiukan enemmän yliaikainen...huomenna rv:t tasan 41...eikä mitään merkkiä alkavasta synnytyksestä. Esikoinen nyt 2v meni 2viikkoa yli, käynnistettiin ja käynnistys päättyi sektioon kun ei tilanne edistynyt 26 tunnin kuluessa mihinkään (kohdunsuu aukesi peräti 4cm ja jäi siihen).



Ja samalle näyttää nytkin...kipeitä suppareita on niin paljon et oisin niillä synnyttänyt jo 2 lasta mut kontrollissa Kättärillä viime tiistaina sain taas kuulla ettei mitään ollut tapahtunut...siis yhtään mitään! Kohdunkaulaa 3cm jäljellä ja kiinni....itkuhan siinä tuli, olin varma että nyt ois tilanne edistynyt.. siispä sovittiin lääkärin kanssa että viikon annan luonnolle vielä armon aikaa ja jos ei ens ti 2.5 kontrollissa ole mitään tapahtunut niin joka tapauksessa jään osastolle ja alkavat käynnistelemään...saas nähdä tuleeko taas sektio.



Touhikselle " lohdutukseksi" et täällä on aivan prikulleen samat tunnelmat...yöllä saan rampata veskissä vähintään sen 10 krt, tunnin välein olen kellosta katsonut..viime yönä oli saldo jo 5 klo 3 mennessä. Ja näin on ollut jo pitkään... Turvotukset ovat kauheat, käytössä on kaverin 42 kengät vaikka oma numero olis 39...ja ne muut kivut...sohvalta en pääse ilman apua ylös jos oon liian kauan istunut.



Itku on herkässä koko ajan mut onneks mies on ollut ihana ja esikoinen erityisen hyvällä tuulella ja kiltti...valitukseksi meni siis täälläkin mutta hiukan helpottaa tieto et viimeistään tiistaina sit tapahtuu, tavalla tai toisella.



Koitetaan kaikki nauttia Vapusta!! Hauskaa Viikonloppua myös!





mammeli ja rv 40+6

Eipä tunnu tämäkään masuvauva haluavan ulos... Olen yrittänyt lopettaa odottamisen ja ajatella, että hän tulee sitten kun on valmis. Viime sunnuntaina oli la ja silloin aloin olla jo kärsimätön. Alkuviikosta makasin pari päivää prenalla, kun lääkärit arpoivat, että onko lapsivettä vielä riittävästi. No, määrä mitattiin ke ja normaalin rajoissa vielä vaikka selvästi vähentynyt. Sen reissun jälkeen olin ihan tyytyväinen, että pääsin vielä kotiin. On meinaan kotona aikas paljon mukavampi odotella...

Kohdunkaulan tilanne vielä sen verran epäkypsä, että eivät halunneet käynnistellä. 3 cm, hieman pahmentynyt ja sormelle auki... Ensi tiistaiksi kontrolli ja sitten viimeistään alkaa jotain tapahtua.

Nyt saattais ehkä jotain toivoa olla, kun eilen alkoi tulla limatulppaa ja on jatkunu tänä aamuna. Viime yönä oli puoli tuntia kipeitä suppareita. Olisko saanu lääkärin ai niin kipeä sisätutkimus ja kalvojen irrottelu jotain vauhtia aikaiseksi...





Maudie 40+5

Maanantaina 24.4 klo 00.50 meille syntyi tyttö-vauva!=)

Painoa 4020g ja pituutta 51cm.



Lyhyesti synnytyksestä: Synnytys oli nopea, 6 tuntia. Sairaalaan mentäessä olin jo 5cm auki ja siitä pari tuntia eteenpäin, niin sain luvan alkaa ponnistelemaan.

Synnytys oli rankka, mutta sen arvoinenkin!

Epiduraalipuudutusta ei ehditty entamaan, vaan sain spinaalinpuudutuksen ja ilokaasua.

Verta menetin aika paljon, nyt hb on vain 92, mutta eiköhän se tästä ala nousemaan kun nyt noita rautatabletteja syön ahkerasti.

Vointi on muuten mainio, eilen kotiuduttiin!=)

Hyvin on alkanut arki pienokaisen kanssa sujumaan.

Kolmen tunnin pätkiä nukkuu, jonka jälkeen syödään ja sen jälkeen seurustellaan.



Mutta nyt riennettävä syöttöpuuhiin!=)

Kaunista päivän jatkoa kaikille huhtikuisille ja voimia vielä loppuodotukseen äideille, jotka eivät ole vielä synnyttäneet!



-Peron ja vauva 4vrk-

Porukka alkaa olla ilmeisen kypsää... No, sama täällä, toverit! Viime yönä tuli kipeää tovin, mutta eipä siitä kummemmaksi homma kehittynyt.



Ahdistaa, jos tämä menee oikeasti pari viikkoa yli. Eikä ainoastaan siksi, että itse olen luultavati aika mentaalitilassa ja huolestunut. Lisäksi miehen isyysloma alkaa maanantaina, ja parin viikon ylitys tarkoittaa, että puolet lomasta menee tavallaan ihan hukkaan. Vuorotyöläinen ei voi ruveta noita lomia niin vain siirtelemään. Aikaisemmaksi olisi helpommin onnistunut, mutta vuorot on jo tuleviksi viikoiksi heillä tehty eli myöhäistäminen melkein mahdotonta. Ja vaikka voisi jotain sijaisen hommia tullakin, niin aika nihkeää, kun voi aina olla mahdollista, että vauva syntyykin seuraavana hetkenä. Voi itku!



Ja nyt kaksi seuraavaa yötä mies yövuorossa! Nokkela listan laatija oli pistänyt ukolle yövuorot ennen iskäloman alkua! Huom! Miespuolinen listan tekijä... Epätoivolla mietin tulevia öitä. Vaikka synnytys ei käynnistyisikään, on kuitenkin monina öinä ollut vaellusoloja ja kipeitä suppareita. Esikoinen tulee joka yö viereen, taatusti herää, kun ähisen ja sitten häntä yritettävä nukuttaa tuskissaan. No, ei ole ylitepääsemättömiä ongelmia, mutta semmoisia hitusen ärsyttäviä. Ja nyt ärsyttää suht helposti kaikki...



Mutta eipä muuta kuin pirteää mieltä :) ! itsekin täytyy yrittää...



Tilp. 40+1

Ainakin fyysisesti, henkisesti alkaa olla aika tukalaa. Tänä aamunakin itkin hysteerisesti, kun ei vieläkään ollut yöllä tapahtunut mitään. Vaikka vointi on ihan siedettävä ja yötkin selviän yleensä parilla heräämisellä, niin tämä odottelu käy vaan niin hitosti hermon päälle. Varsinkin kun ainakin 3 kertaa oon ollu jo ihan varma että nyt. Kipeitä supisteluja tullut useitakin tunteja 10-15 min välein mutta sitten aina lakanneet.



No, ei kai tässä surkuttelu auta. Ruetaan sitten munkin syöntiin ja siirretään katse toukokuulle.



Cl@ra 40+5

Äsken soittelin kättärille kun vihdoin taisi vedet multakin mennä:) Jee! Parin tunnin sisällä ilman kiirettä pitää lähteä kun supistuksista ei vielä ole tietoakaan. Ihanaa! Ehkä tää vihdoin voisi syntyä ja ehtiä vielä Huhtikuiseksi:)

Huomenna olisin siis mennyt käynnistykseen ja olin jo varma että tämä vauva syntyy vasta toukokuussa.

Mies alkoi heti kämppää siivoamaan kun kuuli ettei ole kiirettä lähteä. Tämä siis jos tarvitsee koiralle hoitaja pyytää asustelemaan.



Mutta siis, ehkä tässä vihdoin pääsisi tositoimiin ja saisi sen oman nyytin kainaloon:)



Myy 41+6

Kävi kai aika perinteisesti eli edellisenä iltana käynnistyksestä lähteekin tulemaan. Naapuri just kertoi, miten hänelle kävi näin ja niin täällä monella muullakin.

Mielelläni kyllä tilaisin tänne jo noita vesien menoja jo täksi viikonlopuksi :)

Kohta avaan kirjan ja uppoudun siihen ja sitten telkkarista alkaakin tänään se Pioni. Taitaa se kuitenkin lisätä turhautumista, kun ei pääse itse vielä kukkaostoksille ja upottamaan antaumuksella pers pystyssä sormiaan multaan.



Touhis edelleen lasketussa ajassa

täällä vieläkin..tänään oli neuvola ja sain lähetteen ensi perjantaiksi äitipolille, jos ei synny sitä ennen...ihan hullua kun esikoinen syntyi ajallaan ja tää on oikein juuttunut tänne ;)

ei auta pyöräretket, pihahommat (tänäänkin haravoin kun hullu, perkasin yrttimaan, istutin 2 isoa pionin juurakkoa eri paikkaan..laitoin tomaatin taimet multaan ja touhusin esikoisen kanssa, käytiin kävelyllä ja ostettiin jäätelöä),

supistelee, mutta ei tee kipeetä..

verenpaineet ja hemoglobiini oli ihan reilassa, eikä muutenkaan ollut mitään ihmeellistä..

tosin sf-mitta on palannut 35 cm (oli siellä 3 viikkoa sitten sen jälkeen 33, 32 ja nyt siis ton 35 taas)..pää on kyllä edelleen kiinnittyneenä..

onnea vaan Myylle, vesien menoa tai supistuksia täälläkin odotellaan :)

vaan taitaapa tämä syntyä vasta toukokuussa ?

jaksamista kaikille vielä jakautumattomille

ja onnea nyyttinsä saaneille

t. erittäin kärsimätön 40+4

Kuulostaa niin tutulta voivottelu ylipäivillä - lohdutukseksi että minäkin lähdin sitten käynnistystä edeltävänä yönä synnyttämään... aivan kuin vauva olisi aavistanut, että nyt on tultava jos aikoo hyvällä tulla! Limatulppaa tuli myöskin 3-4 päivää. Kyllä ne vauvat sieltä tulevat viimein, uskokaa pois!!! Kaikki höpötykset lasten samanpituisista raskauksista saa unohtaa, meillä tämä kakkonen viihtyi 4 viikkoa pitempään kuin esikoinen mahassa joten se siitäkin teorista ;)



Ja vielä kun voitte: NUKKUKAA VARASTOON!!! Sitä en voi liikaa painottaa. Meidän typy 10 pv kävi jo eka kerran vyöhyketerapeutilla keskiviikkona valvottuaan 3 yötä putkeen. Onneksi tuntui olevan tehoa jo eka kerrasta. Olin aika poikki kun vauva rupesi nukkumaan eka kerran vasta klo 07 aamulla oltuaan tissillä koko yön ja tilliteltyään hereillä väliajat tyytymättömästi muristen kun äiti ei olisi millään jaksanut seurustella keskellä yötä . . .



Mutta pikapuoliin saadaan alkaa laittaa pinoja tuonne vauvapuolelle - ellei siellä vielä ole meikäläisille, on nimittäin tämä netissä roikkuminen vähentynyt 95% synnytyksen jälkeen :P



Tsemppiä loppurutistukseen ja onnea tasapuolisesti vauvansa noutaneille!



eikkuli ja typy 10 vrk

Ilmottelen näin pikaisesti pienen prinsessan syntymästä :))



Eli tyttö syntyi maanantaina 24.4 kello 18.44 strategiset mitat 3730g ja 49 cm, pipo 36 cm ja rv oli 40+5.



Synnytys sujui hyvin ja nopeasti, kaikki voimme erinomaisesti :)



Palailen kirjoittelemaan kertomusta myöhemmin, kotiuduttiin vasta tänään.



Jaksamisia masuille ja onnea kaikille jotka ovat nyyttinsä jo hakeneet!!



Sybilla rv 0