Kaksikielisen perheen/kielikylvyn ongelmat
KIELIKYLVYISTÄ JA 2-KIELISYYDESTÄ on kerrankin tarjolla avointa asiatietoa!
Kaksikielisten lasten kielenoppimisen ongelmien kanssa painiessa kiitän oheisia tahoja asiallisesta kriittisestä tiedosta, jota virallinen tiedotus ei kerro:
http://www.pakkoruotsi.net/kielikylpy.sh tml
Miksikö eivät kerro? Asia liittyy laajempaan kontekstiin:
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen _sensuuri/
Kannattaa paneutua. Näin meitä pidetään pimennossa. Valitettavasti.
Kommentit (9)
Etkö miettinyt tarkemmin, miksi sivusto on nimetty noin? Ehkäpä sillä on jotain tekemistä Googlaustulosten kanssa - siis sen, että tuon sivuston saa esille helposti ja että se tavoittaisi mahdollisimman monet.
Tekstit on aivan asiallisia, vaikka edustavat ilmeisesti eri näkemyksiä kuin omasi (nm. Auringonkukka).
Mukana on myös melko vastaansanomatonta faktaa aiheesta yleensä (tilastoja ym.), sekä professoritason kommentteja.
Sivuston nimi on siis http://www.pakkoruotsi.net (ei siis ole om-päätteinen).
Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä. Eikös tämän pitänyt olla ihan vapaa maa..? ;-)
Kiitos vaan linkistä!!
ja tässä ihan pikaisesti muutama kommentti, joiden taustaksi sen verran, että olen itse kielentutkija. Kirjoitus sisältää useita vanhentuneita, nykytutkimuksen kumoamia käsityksiä kaksikielisyydestä. Ensinnäkin tuo " puolikielisyys" . Uusi kaksikielisyystutkimus osoittaa, että tietyssä lapsen kaksikielistymisen vaiheessa kahden kielen sekoittuminen puheessa on täysin normaali ja vaaraton ilmiö, jolla ei ole mitään tekemistä puolikielisyyden, oppimisvaikeuksien tms. kanssa. Lapsi oppii normaalisti erottamaan kielet viimeistään kouluikään mennessä ja pitämään ne toisistaan erillään. Toisaalta ns. koodinvaihto eli kahden kielen vaihtelu puheessa on normaali ilmiö myös aikuisilla kaksikeilisillä eikä sitäkään nykyään pidetä ongelmana tai vammana vaan ilmaisun rikkautena.
Toisekseen puheen viivästymisestä. On jo kauan tiedetty, että yksikieliseen lapseen verrattuna kaksikielisen lapsen puheen kehitys viivästyy usein jonkin verran. Toisaalta tiedetään, että kaksikielinen lapsi ottaa yleensä yksikieliset kiinni jossain vaiheessa, usein kouluiässä niin, että hän on lopulta heihin verrattuna kielellisesti luovempi ja taitavampi. Kyseenalaista on, pitäisikö kaksikielistä lasta ylipäänsä verrata yksikieliseen: hänellähän on ikään kuin kaksikielisyys äidinkielenä, 1+1 on tässä tapauksessa jotain muuta kuin tasan 2.
Mitä taas tulee siteeratun Marika Tandefeltin kommenttiin. Ruotsin kieli on Suomessa vähemmistökieli, yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa kuin suomi. Niinpä, kun verrataan suomenkielistä ja ruotsinkielistä lasta, niin totta kai valtakieli vaikuttaa helpommin vähemmistökieleen kuin toisin päin. Vähemmistökielen oppimiseen ja rikkaana säilyttämiseen pitää panna tuplasti enemmän resursseja, kun taas valtakielen lapsi omaksuu yleensä joka tapauksessa. Niinpä on ihan loogista, ettei Tandefelt laittaisi ruotsinkielistä lastaan suomenkieliseen kouluun, mutta monet suomenkieliset vanhemmat haluavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Vähemmistökieli tulee enemmistökielen lisäksi, ekstrana, rikkautena, enemmistökieli tulee kaikille joka tapauksessa. Jos jossain Korppoon tai Närpiön perukoilla nyt on jokunen lapsi, joka ei opi sujuvaa suomea ennen kouluikäänsä, niin älkööt armaat pakkoruotsin vastustajat siitä vetäkö pultteja, ei sen pitäisi heidän kansallisidentiteettiään murentaa...
Njoammil
Noitten sivustojen tarkoitusperistä ei kellään liene epäselvyyttä
Arvoisa tutkija, alla muutama kommentti tekstiinne:
¿Ruotsin kieli on Suomessa vähemmistökieli, yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa kuin suomi. ¿
Ruotsinkieli EI ole
yhteiskunnallisesti
huonommassa asemassa ¿ päinvastoin: Ruotsinkieltä tekohengitetään politiikalla, jossa 5% vähemmistöllä on 50% painoarvo (vrt. Suomenkielisen tulee osata ruotsia ja ruotsinkielisen suomea¿) - tämä on suomenruotsalainen käsitys
tasa-arvosta
.
Suomenkieliselle enemmistölle on opetettava pakolla ruotsia (tehtävä heistä ¿kaksikielisiä¿) jotta he voisivat palvella 5% vähemmistöä yksikielisesti. Suomenruotsalaiselle näkökulmalle on annettu kielipolitiikassa käytännässä liki 20-kertainen painoarvo. Ei ihme, että Suomen harjoittamaa kielipolitiikkaa ei EU:ssa oikein ymmärretäkään.
Se, että maassamme on n. 5% ruotsinkieliseksi rekisteröityä kansalaista (Ahvenanmaa mukaanlukien), joista n. 1%:n suomenkielentaito on huono tai olematon, on toinen juttu. Toistaiseksi tuo vähemmistö ja sitä edustavat piirit omaavat vallan, jonka vuoksi heidän kohdallaan on syytä puhua enemminkin ns.
suhteellisesta enemmistöstä
(määrällinen vähemmistö, jolla on enemmistön oikeudet).
¿Niinpä, kun verrataan suomenkielistä ja ruotsinkielistä lasta, niin totta kai valtakieli vaikuttaa helpommin vähemmistökieleen kuin toisin päin. Vähemmistökielen oppimiseen ja rikkaana säilyttämiseen pitää panna tuplasti enemmän resursseja, kun taas valtakielen lapsi omaksuu yleensä joka tapauksessa.¿
Tällä hetkellä resursseja pannaan rutkasti enemmän, ja niistä suuri osa vieläpä lentää käytännössä ikkunasta ulos. Ja - kuten noilta esimerkkinä olleilta nettisaiteilta käy ilmi, [b]olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista kysyä enemmistöltä, millaista kielipolitiikkaa ja millä resursseilla maassa halutaan harjoittaa. [/b] Esim. pakollinen ruotsi koulusta yliopistoon ja julkisiin sekä yksityisiin ostopalveluvirkoihin on [b]puhtaasti poliittinen päätös.[/b] Tällaisten tueksi demokraattisessa maassa kysytään yleensä enemmistön mielipidettä. Vaan ei meillä.
[b]Nykyinen kielipolitiikka maksaa yhteiskunnalle laskutavasta riippuen 500 miljoonaa ¿ pari miljardia euroa vuodessa. Sillä voisi tehdä jotain muutakin.[/b]
¿Niinpä on ihan loogista, ettei Tandefelt laittaisi ruotsinkielistä lastaan suomenkieliseen kouluun, mutta monet suomenkieliset vanhemmat haluavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun.¿
- Luitko lainauksen hieman huonosti? Siinä nimettiin suoraan eräs kielikylvetyksen mahdollinen haitta: ¿...On riski että lapsi kadottaakeskeiset osat sanavarastostaan.¿ Professorin lausunnot ovat kovin ristiriitaisia sen mukaan, onko lapsi suomen- vai ruotsinkielinen.
¿Jos jossain Korppoon tai Närpiön perukoilla nyt on jokunen lapsi, joka ei opi sujuvaa suomea ennen kouluikäänsä, niin älkööt armaat pakkoruotsin vastustajat siitä vetäkö pultteja, ei sen pitäisi heidän kansallisidentiteettiään murentaa... ¿
Tästä ei missään nimessä ole kysymys. Tällainen kommentti on tuota iänikuista keskustelun leimaamista ja kliseeosastoa, josta en nyt tässä jaksa antaa mitään kielikeskustelun abc-luentoa.
Kielikysymyksestä kiinnostuneet, keskustelua (joskin suodatettua sellaista) käydään mm. Helsingin Sanomien verkkosivuilla osastossa Kestoaiheet (niin, HS:n mielestä kyseessä ei ole avoin kotimaan asia), osite on http://www.hs.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=41
Ja Googlatkaa ym.
Hyvää päivänjatkoa.
PS. Loppuun muutama lainaus:
Äidinkielen hallinnan merkityksestä:
¿Äidinkieli on monin tavoin kulttuurin perusta, merkitysten ensisijainen kantaja ja välittäjä. Oppiminen ja henkinen kasvu perustuvat ratkaisevasti äidinkielen hallintaan. Äidinkielestä riippuu pitkälti se, miten ihminen kykenee tietojen hankintaan, analysointiin ja käsittelyyn ja miten hän pystyy ilmaisemaan, argumentoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoja. Äidinkieli on myös se perusta, jolle rakentuu ihmisen identiteetti kulttuurisena toimijana. Ellei tämä ole kunnossa, on turha olettaa, että vieraiden kielten ja kulttuurien ymmärtäminen ja omaksuminen onnistuisi täysipainoisesti. Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden arvoperusta on riippuvainen siitä, ymmärtääkö ihminen oman asemansa oman kielensä käyttäjänä ja toimijana omassa kulttuurissaan.
Siinä, mitä edellä on sanottu, on riittävästi syytä siihen, että on aihetta olla huolissaan äidinkielen heikoista oppimistuloksista peruskoulun kuuden ensimmäisen vuoden aikana (Lappalainen 2003) ja erityisesti ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tulosten ratkaisevan suuresta heikkenemisestä (Leino 2002).¿
Lähde: KIELIVALINNAT JA KIELTEN OPISKELU / Kari Sajavaara
Professor Emeritus of Applied Language Studies, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä, (ilmestyy JY:n Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen julkaisemassa kirjassa syksyllä -05).
(Lisää Sajavaaran tekstiä: http://www.pakkoruotsi.net/kielten_opiskelu.shtml)
¿Kielikylvyn tulee toimia vähemmistön ehdoin, julistaa Hbl 16.8.02 ja RKP/Folktinget onkin kampanjoinut suomenkielisten lasten saamiseksi ruotsinkielisiin kouluihin ja pakollisen kielikylvyn puolesta päiväkodeissa ja esikoulussa. Suomenkielisten lasten tulee siten käydä koulua ruotsinkielisten ehdoilla eli pakkoruotsia kovennettuna.¿
Ote kirjoituksesta valtionhallinon Otakantaa.fi -foorumilla http://www.otakantaa.fi/
¿Foorumi, jossa kansalaiset voivat ottaa kantaa valtionhallinnon kysymyksiin. ¿
Foorumi tosin suljettiin, kun sinne liikaa virallista kielipolitiikkaa kritisoivia kirjoituksia.
Http://www.pakkoruotsi.net
-Kielilaki ja joku viranhaltijoilta vaadittava ruotsinkurssi EI tee ruotsista tasa-arvoista suomen kanssa eikä takaa ruotsinkieliselle kansalaiselle kielellisiä ihmisoikeuksia. Ne ovat symbolisia eleitä, jotka eivät poista ruotsin vähemmistöasemaa. Mikä ihmeen 50% painoarvo??? Väitätkö oikein vakavissasi, että ruotsinkielisellä on käytännön elämässä yhtä hyvät mahdollisuudet saada palveluita omalla äidinkielellään kuin suomenkielisellä? Maailmassa ei niin hyviä kielilakeja olekaan, että ne tekisivät vähemmistökielistä tasa-arvoisia enemmistökielten kanssa.
-Tandefelt-sitaatista: Suomenkielinen koulutus ruotsinkieliselle lapselle Suomessa on riski tämän kielelliselle kehitykselle, koska suomi on vahvempi valtakieli, joka painaa vähemmistökieltä kaikkialta. Ruotsinkielinen koulutus suomenkieliselle lapselle Suomessa ei ole tämän kielelliselle kehitykselle riski, koska suomen kieli tulee joka tapauksessa opittua valtakielenä, kaveripiirin ja median yms. kielenä. Se, että vähemmistökielinen lapsi oppii esim. tietyn sanaston vain enemmistökielellä, on hyvin todennäköistä, jos häntä opetetaan enemmistökielellä. Se, että enemmistökielinen lapsi ei oppisi tätä samaa sanastoa omalla äidinkielellään, on varsin epätodennäköistä, koska hän kuulee äidinkieltään joka paikassa muutenkin kuin koulussa. Miten tämä vielä pitäisi vääntää? SIKSI Tandefelt ei laittaisi ruotsinkielistä lasta suomenkieliseen kouluun, mutta toisaalta suomenkielisen lapsen ruotsinkielinen opetus ei vaaranna kenenkään kielitaitoa.
-Kun kirjoitin vähemmistökieleen panostamisesta, tarkoitin myös konkreettisesti yksittäisiä ihmisiä ja perheitä. Jos perheessä halutaan lapsen oppivan vähemmistökieli, niin siihen pitää panostaa paljon enemmän kuin enemmistökielen oppimiseen, koska enemmistökieli tulee joka tapauksessa. Heikompaan on aina panostettava tuplasti.
-Epäselväksi minulle jäi, miksi tässä hyökätään nimenomaan kielikylpyä vastaan. Kielikylvyn valinta perustuu vanhempien vapaaehtoisuuteen ja yleensä varsin hyvään kaksikielisyyden tuntemukseen. Käyttäkää kaikin mokomin energianne sen PAKKOruotsin vastustukseen ja antakaa valistuneiden, kaksikielisyyttä arvostavien vanhempien kaksikielistää lapsensa rauhassa. Ymmärrän, että koulujen pakollinen ruotsinopetus tai viranomaisilta vaadittava ruotsintaito ottaa monia meistä aivoon, mutta että toisten perheiden vapaaehtoiset valinnat...?
Toisesta ketjusta tai osastosta taisi löytyä syy lähteä kritissoimaan kielikylpyjä:
" Mietittävää kielikylvyistä
Kielikylpyjen kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
- Kielikylpymetodeja ajetaan Suomessa läpi pitkälti Suomen erikoislaatuisen kielipoliittisen tilanteen ylläpitämiseksi. Yhteyksiä ja aasinsiltoja vedetään mm. Kanadan ranskankieliselle suppealle alueelle, vaikka yhtäältä kieliryhmien määräsuhteet (vrt. kielen kuuleminen ja käyttö elinynpäristösssä) sekä toisaalta englannin ja ranskan erot kielinä eivät ole verrannollisia Suomen tilanteeseen. Kielikylpyopetus on myös painottunut ruotsiin, vaikka maassamme on pulaa eurooppalaisten valtakielien taitajista. Kun yhteiskunnan pitkälti keinotekoisia ruotsintaitovaatimuksia joudutaan ajan mittaan sopeuttamaan maan väestöllisiin realiteetteihin, eurooppalaisten kielten painoarvo edelleen kasvaa.
Suomenkieliset lapset ja heidän vanhempansa toimivat kielikylpyasiassa käytännössä myös poliittisten päämäärien välineenä. Tämän poliittisen aspektin mukanaolo on aivan terveellistä tiedostaa.
- Vanhemmille syötetään usein ylioptimistista ¿tietoa¿, joka perustuu suppeisiin intressiväritteisiin tutkimustuloksiin (monia tehty Vaasanseudulla ruotsinkielisten tahojen toimesta liian pienillä tutkimusotoksilla liian lyhyessä ajassa). Kriittiset ja kielikylvyn kannalta haasteita esiintuovat näkemykset puuttuvat tiedotuksesta. Kielikylvyn tutkimiseen liittyy varmasti myös aikaperspektiivin ongelmia ¿ monet äidinkielen hallinnan puutteet saattavat tulla esille vasta myöhemmässä kouluiässä, kun pitäisi oppia monimutkaisempia käsitteellisiä asioita.
- Kielikylpyopetuksen taso ja metodit vaihtelevat. Tulokset yhdestä metodista eivät ole suoraan yleistettävissä toiseen. Tässä on muistettava myös, että esim. Suomen ruotsinkielisiin päiväkoteihin ei enää riitä äidinkielenään ruotsia puhuvia. Miten mahtaa olla kielikylpylaitosten laita? Erittäin kyseenaisena yksityiskohtana pitäisin myös oman äidinkielen (suomen) opettamista lapsille ruotsiksi kielikylpykoulussa.
- Kielikylpy tarkoittaa usein lapsen ruotsinkielistämistä. Vanhemmat ovat taipuvaisia tähän mm. lapsen varmemman opiskelupaikan toivossa (vrt. kielikiintiöt: esim. Suomen ekonomeista liki 20% on ruotsinkielisiä, eli he ovat väestöosuuteensa nähden selvästi yliedustettuna kaupallisilla akateemisilla aloilla).
Kielikylvyt ovat paitsi kielenopetusta, myös politiikkaa. Näitä opetusmenetelmiä on voitava tarkastelta eri kanteilta, ja niistä on tarjottava enemmän riippumatonta tietoa. "
Pilttihirmu:
Mukana on myös melko vastaansanomatonta faktaa aiheesta yleensä (tilastoja ym.), sekä professoritason kommentteja.
Vastaansanomatonta faktaa - niin missä kohtaa? " Tilastoja ym." ei minusta ihan vielä tee mielipiteistä ja propagandasta faktaa.
" Professoritason kommenteista" sitten. Tandefeltin kommentti on otettu tuohon ilmeisesti ihan kirjoittajan omaa hölmöyttä. On kuvitellut perustelevansa sillä omaa kantaansa, vaikka perusteleekin sitä vastaan. Jos ei ymmärrä eroa vähemmistö- ja enemmistökielen välillä, niin sitten ei ymmärrä. Sajavaaran (ei kielentutkijapiireissä mikään varsinainen Nimi) teksteistä on leikelty joitakin pakkoruotsin vastustukseen sopivia paloja - kielikylvetystä vastaan ei näissäkään kommenteissa ole mitään asetta, mutta ainahan kannattaa yrittää, vai mitä?
Pilttihirmu:
Mukana on myös melko vastaansanomatonta faktaa aiheesta yleensä (tilastoja ym.), sekä professoritason kommentteja.
njoammil:
Vastaansanomatonta faktaa - niin missä kohtaa? " Tilastoja ym." ei minusta ihan vielä tee mielipiteistä ja propagandasta faktaa.
Viittasin kyllä tuohon koko sivustoon http://www.pakkoruotsi.net, enkä pelkkään yhteen kielikylpyä koskevaan artikkeliin. Sivustollahan on etupäässä ihan muuta asiaa.
Kielikylpyjä koskevissa kommenteissa, niihin palatakseni, otti kylläkin silmään tuo mahdollinen kotimaisten tutkimusaineistojen rajallisuus (mm. suppea, valikoitunut otanta ja lyhyen aikavälin seurantatulokset). Tutkimuselämässä ei myöskään ole tavatonta, että tutkimusten tilaajan tai suorittajan intressit voisivat vaikuttaa tutkimusten lopputulokseen.
Kanadan tutkimuksista vielä sen verran, että heidän kieliympäristönsä poikkeaa melkoisesti suomalaisesta, Quebecissä ranska on joka paikassa kuuluva kieli, sillä sitä puhuu 82% sikäläisistä. Vastaavaa asetelmaa ei meiltä löydy kuin pienistä rannikkokunnista. Kun siihen ynnätään vielä se, että osa kielikylvettäjistä ei välttämättä ole itse alunperin ruotsinkielisiä (vrt. puute mm. ruotsinkielisistä päiväkotihenkilöstöstä), niin aika erilaista tämä Suomen kielikylvetys. Se siitä autenttisesta kielimallista.
siellä enemmän juttua vastaavassa ketjussa.
Vähän lähdekriittisyyttä, please. Jos jo nettisivuston nimi on ' pakkoruotsi.com' , niin tuskinpa siellä ihan objektiivista tietoa on tarjolla! Älä nyt ihmeessä aliarvioi muita palstalaisia!
Lievästi ärsyyntyneenä,
Auringonkukka :-/