KULTAINEN 60-LUKU VIIKOLLA 15

Kyläsairaala tuli taas katsotuksi täälläkin. Tosin ulkona ei ole auringonpaistetta, vaan hohhoijaa, jälleen räntäsadetta. Se ei näköjään tänä vuonna lopukaan. Taidetaan vielä juhannuksenakin rakentaa lumiukkoja. Voi rähmä!!!



Meillä toi ekaluokkalainen jäi kotiin, on vähän vilustunut. Mitenkähän keksin vaan sille tarpeeksi tekemistä päivän mittaan, kun riehua ei nyt saa, ja kavereita ei voi tulla jne.



Mulla ei varsinaisesti lonkkakipuja ole nukkuessa, mutta jalat kyllä puutuu ja särkee ja suonenvetoakin välillä on. Toi särky on kyllä välillä sitä luokkaa, ettei nukkumisesta tule mitään, vaan pitää jaloitella keskellä yötä tuolla vaappumalla edestakaisin pitkin eteiskäytävää ja olkkaria. Eilisiltana oli niin tukala olo, ettei nukkumisestakaan meinannut tulla mitään. On tää kans olotila, kun päivällä ei jaksais mitään ja yölläkään ei pysty nukkumaan! Sais niinkun alkaa jotain tapahtua, sanon vaan.

t. Bonita 38+2

Räntää täälläkin tulee, taas. Voi ähk! Saa olla pesemässä poikien ulkovaatteita joka päivä, vaikka kuinka pukis ne kuratamineisiin jne. Pyöräilykausi on avattu, ja sen kunniaksi ovat molemmat ihan mustelmilla... Viime vuonna tähän aikaan esikoinen katkaisi solisluunsa juuri pyöräilyhurjasteluissa, joten siihen nähden mustelmat on aika vaivattomia. :-) On meidän kuusivuotias aika tapaturma-altis poika, se on tasapainoltaan edelleen jotenkin huojuva sekä luonteeltaan sähäkkä ja rohkea, niin sillä lailla sitä jälkeä syntyy....



Hurjaa! Viime viikon ketjussa 58 viestiä! Hurraa kultaiset!!!!!! Jatketaan samaan malllin, ja sitä mukaa kun vauvapuolelle siirrytään niin koitetaan keritä koneelle. Mulle tää pino on ainakin tosi tervetullut henkireikä, kun oon täällä kaukana ihmisten ilmoilta.



No nyt tuli tarkistettua se automalli. Samaa mekin testattiin, kuin Tinka te, eli sitä FRV:tä. Ongelmia tulee olemaan, jos ei autoa vaihdeta, nimittäin miten mä pääsen esim. vauvan kanssa neuvolaan? Saanko sullotuksi neljä lasta tuohon corollaan? Parilta ainakin pitää varmaan turvaistuimet heivata varastoon, muuten ei oo mitään mahdollisuuksia.



Meillä kyläsairaala on miehen ja mun yhteinen iltarutiini, eli nauhoitetaan ja katotaan sitten kun poitsut on unten mailla. Tälle päivälle mua odottaa eilinen Tanssii tähtien kanssa... sitä ukkoni ei sentään suostu katsomaan.... - - - Ei se mitään, hän nauhoitteli puolestaan parin tunnin Ramones-dokkarin tuossa viime viikolla. Lupasin että saa katsoa silloin kun mä oon sairaalassa! ;o)



Eilen illalla oli tähän asti hurjimman tuntuinen olotila, eli olisin voinut luvata syödä hattuni ja vähän muutakin, ellei yöllä synnytys käynnistyisi. Mutta tässä sitä ollaan edelleen, hattuineen mahoineen! Ja neuvolassa käytiin neljään (viiteen? :) pekkaan aamulla. Tuntuu tosi turhauttavalta rampata siellä pissimässä purkkiin ja käymässä vaa' alla. Kun niitä neuvoloita on niin tiheään, niin mun on turha kuvitella saavani miestä tänne kotiin poikien vahdiksi sillä välin.



Nyt täytyy lähteä laittelemaan jotain lounaantapaista pojille. Omaan mahaan ei tunnu mahtuvan mitään, ja sekin närästää!



Jymy rv 37+3

Täälläkin tuntuu toisinaan ettei lonkka lähde ollenkaan mukaan, kun on hetken istunut paikoillaan ja sit yrittää liikkeelle. Ja toisinaan polvessa on ilkeä pistokipu. Sit taas on päiviä kuten tänään, että huitelen menemään 6 km lenkin ilman mitään vaikeuksia. Kai se näillä viikoilla (24) alkaa tuo painonlisäys ja ryhdin muutos vaikuttaa, ja hormonit on jo pehmittäneet noita niveliäkin eikä pelkästään aivoja. ;) Säärystimet pitäis kaivaa ullakolta yöksi jalkaan, ettei vaan pohjekramppi iskisi. Viime raskaudessa se iski vain kerran, mutta jalka oli sen jälkeen jumissa ja kipeä monta viikkoa.



Sukulaistyttö sai juuri vauvan ja oli kyllä niin kamala tapaus ettei mitään rajaa. Synnytystapa-arvio oli tehty, lantiokin röntgenkuvattu ja piti mahtua alateitse syntymään. Arvatkaa mahtuiko? Joo, imukupilla revittiin väkisin, vauva on elvytyksen jäljiltä teholla hengityskoneessa ja äitiä kursittiin leikkaussalissa kokoon kolme tuntia ja pidetään edelleen epiduraalissa - eri sairaalassa kuin vauvaa. Ja siis 2000-lukua eletään, on pelit ja vehkeet ja tietämystä mut vieläkin näin pääsee käymään! Oon kyllä niin vihainen ja järkyttynyt etten tiedä miten päin olisin.



Huomenna neuvola, saan varmaan papereita Kelaa varten.



Mukavaa pääsiäisviikkoa kultaisille!



hankalin 24+4

En tiiä miten nyt hormonit jyllää, mutta tän päiväsen Kättäri-reissun jälkeen on vieteri taas niin kireellä, että meidän huusholli on aika räjähdysherkkää aluetta. Menin käyrälle klo 8 ja sit pikaisesti tapasin lääkärin klo 10.30. Kaikki kunnossa ja ihme jahkailuja taas. Nyt kuulemma sit huomenna on pakko mennä käyrälle (lapsen etu) ja sit keskiviikkona käynnistetään. Viime viikolla sanottiin, että nyt on kohdunsuu niin kypsä, että voidaan puhkaista suoraan kalvot ja tänään sekin oli muuttunut niin, että tableteilla käynnistellään. Oon niin raivona koko käynnistyksestä, että tekis mieli jättää menemättä. Syy käynnistykseen on iso insuliinimäärä ja vauvan pieni koko joka huolestuttaa. Ultraa ei edes tänään tehty vaan sen reilun viikon takaisen mittauksen mukaan mennään. Muuten vauva on varmaan ihan normaalin kokoinen, mutta siinä käyrällä sen kasvu oli tehnyt melko notkahduksen eikä enää ole kasvanut samaan tahtiin kun muutama viikko sitten.



Nyt todella ärsyttää kaikki joten en viitsi mitään p*skaa sen enemmän tänne jauhakaan vaan lähden lämmittämään ruokaa joka sekin jo valmiiks ällöttää. Kirjoittelen taas kun mieliala on parempi. Sata kertaa mieluummin sais tää vauva köllötellä vaik yliaikaiseks jos vaan sais kotoa lähteä synnyttämään. Nyt en tosiaankaan löydä käynnistyksestä mitään positiivista.



Vaahtis ja pesue

koita jaksaa. Oikein tuli kyyneleet silmiin kun luin tarinaasi. Toivottavasti tosiaan keskiviikkona käyvät toimeen (jos saat raahaudutuksi sinne... en yhtään ihmettele että potuttaa...).



terveisin Jymy

On kyllä IHME vatkausta ton sun käynnistämisen kanssa! En minäkään kummastele, että sua potuttaa, kun täällä pistää jo meikäläiselläkin vihaksi! Mä olisin varmaan jo räjähtänyt siellä niille, vaikkei sekään kyllä kauheen viisasta välttämättä olisi. Hohhoijaa! Jos ne vielä ylihuomenna muuttavat mielensä, niin sitten sulla on kyllä täysi oikeus avata siellä sanainen arkkusi.



Meillä tuli typykkä huuli turvonneena kotiin. Ne oli olleet koulusta tänään uimassa, ja hän oli sukeltanut liian syvään niin että oli pamauttanut nassunsa altaan pohjaan ja hammas oli mennyt läpi huulen. Tossa se nyt onnettomana yrittää päntätä äikän pronomineja. Syöminen ja puhuminen tekee kipeetä, enkä ihmettele, sillä sisähuulessa on tosi mojova reikä.



Täällä vaan sataa ja sataa ja sataa. Otin tossa yli tunnin päivätorkut, kun yö nyt oli sitä mitä oli, ja nyt funtsailen, että leipoisko puolen litran taikinan pikkupullia.

t. Bonita

Voi kökkö Vaahtis, onpa ihme touhua. Se just näihin juttuihin liittyen on harmillista, kun helposti kokee olevansa mielivallan kohteena. Ja itse ei voi tietää mikä olisi parasta, on vaan pakko luottaa tuollaisiin arvioihin, vaikka ne tunttuisikin oudoilta. Itsekään en halunnut jäädä esikoisen kanssa Kättärille odottamaan käynnistystä, koska mitään hätää ei ollut. Kätilö psyykkas minua ihan kunnolla, tyyliin " ei sinulla siellä kotona enää ole hyvä olla ja ajattele nyt vauvaa" yms ahdistavaa. Sain kuitenkin ylilääkärin luvan odottaa vielä yhden päivän kotona ja onneksi sitten käynnistyikin itsestään Kättäriltä lähdön jälkeen. Harmistus siitä painostuksesta saattoi olla avittava tekijä...

Tsemppiä sulle hankalaan tilanteeseen!!!



Huh, pitäiskö tässä olla itsellä alan koulutus, että pystyisi arvioimaan saamansa ohjeet.



Eilen huomasin, että tässä loskaisessa huhtikuussa on se hyvä puoli, että yleensä mulla on tässä vaiheessa ollut jo ihan reippaat oireet siitepölystä (leppä) mutta nyt ei. Eli josko tästäkin pilvestä sen hopeareunan kaivaisi esiin :)



Kärsä pystyyn ja häntä tuuleen kultsut! Koitetaan jaksaa mahoinemme ja kolotuksinemme!!



äitimiia rv 31+2

Yritä jaksaa, Vaahtis!



Pitääkö sun vielä jokapäiväisestä sairaalakäynnistä pulittaa se poliklinikkamaksukin??? Ihme vetkuttamista lääkäreiltä. Ne varmaan salaa toivoo, että synnytys käynnistyisi sillä välin itsekseen, kun he miettivät, mitä pitäisi tehdä ja milloin.



Hankalin, tuo tarina on varmaan jokaisen raskaana olevan äidin pahin painajainen. Itse olen nyt kelannut tuota kokoasiaa, kun se diabetes on ilmaantunut kuvioihin. Ikävältä tuntuu äidin ja vauvan puolesta. Kummallista, että nykyteknologialla ei etukäteen pystytty synnytyskanavaa ja vauvaa arvioimaan oikein :(



Itse tulin juuri neuvolasta. Vaikka sokerit ovatkin koholla yhä, painoa oli tullut viiden viikon aikana yhteensä 800 g. Pitää vain pakottaa itsensä syömään rehuja ja liikkumaan, vaikka lantio onkin ihan löysänä liitoksistaan. Supistukset ovat hävinneet magnesiumin aloittamisen myötä miltei kokonaan. JOS tämä diabetestila häviää synnytyksen myötä, aion pitää itselleni sellaiset herkkukekkerit ettei paremmasta väliä.



Kevis

Molskis!



Huh,kuulostaa tosi kurjalta tuo Vaahtiksen touhu,lieneekö siellä joka kerta eri lääkäri,joka asioita tuumailee,kun tuntuvat olevan niin erilinjoilla. Kyllä ymmärtää että pinnaa kiristää ja savua tupruaa muualtakin kuin korvista! Tuollaisessa tilanteessa on aina kurjaa lähteä " ammattilaisia vastaan" taistelemaan...Voimia ja jaksamista, että joku järjellinen päätös asiassa saataisiin tehtyä!!



Järkyttävää luettavaa tuo hankalimman sukulaistyttären kertomus, tuollaisista tapahtumista kun lukee,oma lähestyvä synnytys alkaa tuntua aika pelottavalta tapahtumalta.



Omaa napaa..kävin tänään tyjentämässä töissä lokeroni ja pukukaapin, ihmeen haikealta tuntui, vaikka kyse ei minun kohdalla olekaan kuin vuoden poissa olosta eli jos kaikki menee synnytyksen ja vauvan kanssa ok,olen jo ensikeväänä tähän aikaa taas töitä aloittamassa- jos nyt ei sitten tule sitä lotto voittoa,joka taloudellisesti mahdollistaisi kotiin jäämisen pidemmäksi aikaa.



Neuvola käynnillä aamulla kaikki oli ok, purin viimeviikkoista äitipoli kokemusta, paprut sieltä oli tulleet neuvolaan ja olivat tekstiltään hyvin asialliset eli lääkärin ei niin asiallinen käytös oli vain minulle suusanallisesti välittynyttä. No painoa oli kuitenkin tullut taas " kiitettävästi" ja se tietää huutia taas seuraavalla äpoli käynnillä:-(((.Mutta minkäs teet, kun ruoka maistuu ja liikkuminen ei selän ja lonkkien vuoksi sanottavasti onnistu..



Tuli muuten mieleen,että onko kellekään uniongelmaiselle tarjottu neuvolassa nukahtamislääkettä?Minulta kysyttiin haluanko,mutta ajattelin nyt toistaiseksi vielä yrittää pärjäillä, vaikka yöt tahtookin mennä erilaista viriketoimtaa keksiessä kun unta ei kuulu...



Tuah rv 28+6

Olipas kaikenlaista tapahtunut yhdelle sun toiselle. Toivottavasti viikko jatkuu tästä paremmissa merkeissä kaikilla.



Kiitos Kevis vinkeistä. Tuo geelipatja jo kuulostaakin hyvältä, tosin viime yönä raahasin sänkyyn isoimman tyynyn, joka meiltä löytyy ja sen avulla sai suht hyvän asennon, mutta täytyy siirtyä noihin järeämpiin aseisiin, jos vaiva tästä pahenee.



Jännätään nyt sitten kumpi ensin pääsee tositoimiin, Jymy vai Bonita. Huhtikuu on kyllä hyvä kuukausi syntyä...ainakin omasta mielestäni, koska synttärini ovat ensi viikolla, heh.

Mä olenkin eilisen ja tämän päivän pistänyt oikein tuulemaan tämän huushollin kanssa, eli vaatekaappeja on siivottu ja tapetteja revitty sekä tänään löysin kivat uudet tapetit ja mikä parasta, sain ne halvalla.

On nimittäin hirvittäviä hintoja mokomilla paperirullilla.

Tällä viikolla meinaan saada homman valmiiksi, eli siinähän se pääsiäinen mukavasti meneekin.



Lopuksi positiivinen asia, eli ikkunasta näkyy sinistä taivasta pitkästä aikaa, ehkä huomenna näemme jopa auringon.

Jaksamisia nyt kaikille, ai joo kukas kyselikään nukahtamisesta, ihan muistelisin että minulta myös viime raskauden loppuvaiheissa kysyttiin jos tarvisin jotakin lääkettä siihen, mutta en arvannut ottaa.



Siis voitteko kuvitella.. meidän 1,5-v kävi juuri oikein lyömässä minua, kun en heti tullut neidin kanssa keittiöön. Jestas, mikä pirttihirmu siitä on kasvamassa!

Meriaani rv 26+1 kai.

morjens!

Täällä se vaan räntää tiputtaa, eikä mistään keväästä mitään tietoakaan. Huhtikuun puolivälissä ollaan just kohtsiltään, ja luonto elää helmikuuta. Hihheijaa... Minä en väsy tästä aiheesta räksyttämään, sillä olin NIIIIIIN odottanut äitiyslomalleni aurinkoisia kevätpäiviä! Joka halvatun kevät oon koulussa hikoillut ylikuumentuneissa luokkahuoneissa ja toivonut kirmaavani ulkosalla, ja nyt, kun se olis mahdollista, ulko-ovesta poistuessaan astuukin puolen metrin hankeen. Voi #£*%#!



En jaksanut eilen enää leipoa silitettyäni kasan pyykkejä, mutta jospa tänään ottais vahingon takaisin. Kyllä tässä jotain järjellistä puuhaa itelleen on yritettävä järjestää, jotta pysyis jotenkuten aivot kasassa.



Ei mitään merkkejäkään siitä, että Tama olis pyrkimässä ulospäin. Peppuansa se venyttelee kohti rintojani ja potkii kylkikaariin, vaikka kuinka yritän sanoa sille, että VÄÄRÄ SUUNTA, siellä ALHAALLA on ovi, kiitos. Olin eilisiltana taas niin väsy tähän olotilaan, että olin kuin maani myynyt. Kaipa sitä sitten vaan jaksaa kun kerta on pakko.

t. Bonita 38+3

Heti ekaksi pitää kertoa yksi juttu joka eilen unohtui. Toissaöisessä unessani vieraili Bonita! Sä näytit aivan Donatella Versacelta (sori sori sori... :-o) !! Mites on tosielämän yhdennäköisyyden kanssa?!? ;-) Enempää en saanut selvää kuin, että teidän Tama oli kyllä syntynyt jo...



Hugh, sain aamupäiväksi kaksi poikaa kavereille leikkimään, ja läksin kuopuksen kanssa (mukamas) ostoksille. On vaan tämän tädin kävelyt näköjään kävelty. Niin kova kipu (= jonkun pää) on oikealla puolella häntäluun vieressä, etten saa jalkaa liikutetuksi. Ja kun noista uusista kätevistä kauppakeskuksista ei selviä ilman useamman kilometrin lenkkeilyä... No, tulipahan urheiltua, ja katsotaan saako masu-Pertsa siitä lenkistä vauhtia. Muutan en ostanut kuin yhdet pääsiäistiput vanhojen henkensä menettäneiden tilalle, ja vähän karkkia sairaalakassiin... Jos vaikka on synnytys pitkäperjantaina ja sairaalan kanttiini kiinni!! (Kaikesta sitä huolestuukin ;-)



Mua edelleen risoo tässä harmaudessa eniten se, että nuo meidän taimet ei oikein kasva! Meillä on aika ihanteellinen taimikasvatuspaikka lasikuistilla, mutta siellä on liian kylmää, kun aurinko ei paista. Eli nyt ne on sitten yhdellä pohjoisikkunalla, ja näyttävät yhtä kalpeilta luikeroilta kuin minäkin...



Meriaaniko se kertoi, että on kaksivuotias ruvennut varsinaiseksi komentooraksi? Meidän herra 1½v on myös aika koominen näky, kun heittäytyy mahalleen raivoamaan silloin kun äiti ei tottele. Mun se ei anna syöttääkään ikinä, vaikka isänsä kyllä saa. Hänen itse pitää nimittäin hoitaa nykyään kaikki hommat; hyvä ettei vaippaansa vaihda omatoimisesti... Ja kamala jalan polkeminen on kanssa ihan hitti.... Onneksi nuo elkeet lähinnä naurattaa - kun kolmivuotiaan uhma sen sijaan ajaa mut hulluuden partaalle.



Hyvää vointia kultaisille; jospa se aurinko sieltä vihdoin alkais pilkottaa...



Jymy rv 37+4

Hih, Jymy, tunnistin kyllä Versacen nimen (on sen verran katottu Huippumallia ja luettu Himoshoppaaja-romskuja), mutta piti oikein googlettaa, että sain katsotuksi, miltä Donatella näyttää. Meillä on näköjään sen verran yhteistä, että molemmilla on nenä keskellä naamaa, kaksi silmää ja suu, ja korvatkin molemmin puolin päätä. :-D ! Unet on välillä tosi hauskoja, ei voi muuta sanoa.

t. Bonatella (?)

Pakotin itseni aamulla uimahalliin. Ajelin taas sellaiseen aikaan, että pystyin pudottamaan lukiolaisen kouluunsa (käy tuolla isossa cityssä koulua, matkaa on n. 25 km). Ans olla kun altaalle pääsin, ja huokasin helpotuksesta, etteivät eläkeläiset olleet vielä kansoittaneet koko allasta, laumoittain koululaisia ohjattiin kuntoaltaalle, vaikka sinne on periaatteessa lapsilta pääsy kielletty.



Jouduin vaihtamaan rataa useaan kertaan, kun aina vain tuli lisää koululaisia. Loppujen lopuksi uin keskiradalla ja jouduin poistumaan kävelijöiden radan kautta ja hekös siitä pahoittivat mielensä kun muutamia askelia piti ottaa väärään kiertosuuntaan, että pääsin nousuluiskalle vaappumaan! Melkein hävisi liikunnan ilo, mutta ehkäpä tuostakin olisi jonkin komediakäsikirjoituksen, tai farssin ainakin, saanut aikaiseksi. Oikeesti ei ole tuollaista koululaisten määrää ollut vielä yhtenäkään uintipäivänä liikkeellä.



Kävin etsiskelemässä jälleen kerran itselleni imetysliivejä. Muuan liivimyyjä totesi, ettei meikäläisen kokoa edes valmisteta. Perhana, itsekö tässä pitää ruveta imetysliivejä ompelemaan??? Nyt otetaan hyviä imetysliivivinkkejä vastaan. Koko on vakkarina 75 F ja ympärys on varmaan synnytyksen jälkeen sama tai koka suurempi ja kuppikoko jotain G tai H. Itku tulee, jos ei pian jotain löydy. Nyyh!



Sitten hemmottelin itseäni kahdella pokkarilla ja Vauva-lehdellä. Ostin Kinsellan The Undomestic Goddesin ja Lisa Jewellin Vince & Joyn. Eipähän tule ahmittua parissa päivässä, kun olen niin hidas lukemaan englanniksi kirjoitettuja. Ja hömppää pitää ehdottomasti olla, ettei näy pahoja unia. Nyt onkin ollut synnytyspainajaisia kolmena viime yönä, enää en halua katsella sellaisia.



Mulla on täällä tosi hiljaista, kun ne kaksi poikasta ovat äijävaarin luona Lapissa. Siellä on koiralla ollut synnytyspuuhat käynnissä eilisestä lähtien, tosin kaksi pentua on vasta syntynyt. Seitsemävuotias on ihan tohkeissaan ja toivoo, että saisi avustaa koiranpennun vetämisessä. Oli käynyt kuulemma eilen kumihanskojakin ostamassa :)



Taas meni ihan omaksi höpinäksi, kirjoitelkaahan te muutkin, minä kyllä luen :)



Kevis

Voi kamalaa, luulin ihan oikeesti, että nyt on keskiviikko, vaikkei sitten taida ollakaan. Hups, eikä vielä voi syyttää vauvaakaan viikkopöllöydestä...



Kevis

että siihen teidän yhdennäköisyys päättyi!!! En tajua mistä takataskusta sen eukon naamataulun vetäisin tarinaan... :-D



Keviksen uintikokemukset toi mulle elävästi mieleen ajan, kun vielä yritin käydä ahkerasti ennen työpäivää kuntouimassa eräässä hkiläisessä hallissa. Oli pakko mennä heti kun halli avautui, että ehtis koululle tunteja pitämään kahdeksaksi, eli samaan kassajonoon kaikkien virkkujen eläkeläisten kanssa. Niin kerrankin yksi mummeli tuli ja löi ensin mua siinä jonossa selkään huutaen, että olin etuillut (hehe!). Sitten kun päästiin suihkun puolelle, niin siellä hän kailotti kaikille osoitellen mua että ' Tuo ei ole pessyt paikkoja!!! Tuo ei ole pessyt paikkoja!!!' . Onneksi vaikeni siellä hallin puolella, ettei tullut kukaan uimavalvoja sentään kovistelemaan olinko huolehtinut hygieniastani jotenkin puutteellisesti... ;-)



Hyvää päivänjatkoa, nyt on hankalat oltavat pitää lähteä makuulle...

terv. Jymy

Olipas teillä hauskoja juttuja, tai ei ne tietty tapahtumahetkellä niin hauskoja varmaan ole olleet, mutta jälkikäteen sitten. Jestas kaikenlaista porukkaa siellä uimahallissakin sitten on.



Mä kävin tuossa heinisten listalla jo kertomassa mun karmean unen viime yöltä. Totta se siis on että unet muuttuvat raskauden edetessä omituisiksi. Mä näin siis anopin seinällä paistetun possun, joka sitten alkoikin liikehtimään ja ääntelemään kuin vauva. Oli kyllä tosi ahdistavaa.



Mites Vaahtis tänään jakselee, onko yhtään paremmat fiilikset?

Sinulla se taitaakin tästä porukasta olla ekana nyytti kainalossa.



Mut hei ette usko mutta nyt täällä paistaa aurinko, pakko mennä ulos ja heti!

Meriaani rv 26+2

*Utelias vauvallinen kurkka ihan huomaamatta välillä joko olette synnyttäneet ja kuiskaa samalla kevikselle:*



Näitä myydään Suomenmaassakin ja kokoja löytyy, olen samaa kaliiperia kuin sinä ja hyvin istuu...

http://www.anita.com/de/de/148,3,0,0,39183__products-detail.htm



Toivottavasti linkki toimii :)



Nauttikaa masuistanne ;)

Pääsky ja Valio 7½ kk ja 7 hammasta

Kiitos ,Pääsky, vinkistä! Yritän käydä vielä noita Anitan liivejä jossain sovittelemassa.



Voi, Jymy, millaisia mummeleita oletkaan kohdannut ;) Minä en kyllä tiedä, mitä olisin sanonut tai tehnyt, jos joku olisi tuollaisia alkanut minulle huutelemaan tänään... No, kohtapa olen itse mummoiässä terrorisoimassa uimahallissa.



Muistakaapa kaikki pestä paikkanne, vetäydyn taas tuonne olkkarin puolelle ;D



Kevis

Ai missä paistaa aurinko? Ei täällä ainakaan :o( Vettä tulee taivaan täydeltä!



Meillä viime yö oli (taas) aikamoista hulinaa, eikä vielä ole edes vauvaa... Kuopus heräili kahteen kertaan, poika 8v näki painajaisia ja huusi kuin syötävä ja ravasi ympäri taloa... Ja tyttö 6v näki myös painajaisia ja ravasi vessassa... Sitten kun nuorin lapsista lähtee pois kotoa, niin saa varmaan nukkua lopultakin rauhassa... tai sitten taas miettii, että missä ne on ja mitä ne tekee :o)



Munkin palkkakuviot selkisi. Olin siis anonut hoitovapaata syyskuun alkuun ja mietin, mitä se vaikuttaa työnantajalle. No, meillä ei kuulemma palkkaa makseta jos ei välissä palaa töihin, joten en sitten menettänyt mitään. Lomapäivät (käsittääkseni) kertyy nyt oikean äitiysloman mukaan. Kesälomatkin saan pidettyä vielä ennen äitiysloman alkua.



Tilasin tänään pikkuiselle kapalon, kuviollisia harsoja ja sellaisen turvakaukalo-pussin (tai mikä se nyt onkaan, jonkinlainen fleece-haalari). Vielä mietin, otanko äitiyspakkauksen vai rahan. Äitiyspakkauksesta haluaisin osan, mutta en kaikkia tavaroita kun niitä on jo ennestään, mutta toisaalta raha on niin pieni, ettei silläkään kauheasti shoppailla...



Tinka rv 26+3