Korkea verenpaine jo ennen raskautta
Millaisia vaaroja voi aiheuttaa jo kauan ennen raskautta todettu korkea verenpaine (ei kuitenkaan niin korkeat että saisi lääkitystä)? Seurataanko raskautta jotenkin erityisesti, entäpä synnytys? Vai pitääkö vauvahaaveista luopua? Kyseessä on 31-v kaverini joka suunnittelee miehensä kanssa esikoista.
Kommentit (6)
mielessä kävi myös, että pystyykö synnyttämään alakautta vai leikataanko vauva aina, jos verenpaineet olleet koholla? Onko olemassa suurempi riski raskausmyrkytykseen?
... mutta en minä sitä itselleni ainakaan aktiivisesti odottele! ;) Raskaus on mennyt mukavasti ja olen tähän mennessä (4 vk äitiyslomaan) ollut vain 2 päivää pois töistä raskauden takia. Toivottavasti jatko sujuu yhtä hyvin.
Itse toivon synnyttäväni alateitse, eikä missään vaiheessa neuvolassa tai sairaalassakaan ole puhuttu, että sektio pitäisi tehdä paineiden takia. Minulla paineet ovat luokkaa 150/90-100, mikä on siis liikaa, mutta ei ainakaan minulle mikään vuodelepo- tai sairauslomaperuste. Lääkityksen olen saanut, mutta se ei ole kauhesti paineisiin vaikuttanut. ;-/
Verenpaine on toki inhottava vaiva, mutta ymmärtääkseni tässä maassa varsin yleinen. Ongelmia voi toki olla, mutta välttämättä ei ollenkaan! Niiden takia ei kannata stressata ainakaan etukäteen.
Korkea verenpaine voi vaikuttaa napavirtaukseen eli vauva ei saisi riittävästi ravintoa/happea. Jos verenpaine on siis heti kättelyssä korkea, sikiötä ultrataan säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriöt kasvussa tms. huomataan mahdollisimman ajoissa.
Itselläni verenpaine alkaa nousta raskauden puolivälistä alkaen ja joka raskaudessani olen lopulta päätynyt äitipolin seurantaan. Omalla kohdallani ei vauvoilla ole havaittu mitään haittaa minun korkeasta verenpaineestani (eli he ovat kasvaneet ja kehittyneet aivan normaalisti), joten ennen laskettua aikaa ei mihinkään toimenpiteisiin ole ryhdytty. Kuitenkin synnytykset on käynnistetty n. viikon lasketun ajan jälkeen. Tässä raskaudessa lääkärin mielestä verenpainetta piti alkaa hoitamaan Albetol-nimisellä verenpainelääkkeellä viikolla 38 (verenpaine nyt 160/100), mutta se ei ole mainittavasti paineisiin vaikuttanut.
Yhtään kertaa ei korkea verenpaine ole ollut minun kohdallani alatiesynnytyksen este. Ainoa tapaus, miksi sektioon olisi juuri minun kohdallani päädytty olisi ollut käynnistyksen " epäonnistuminen" . Jos esimerkiksi synnytystä pitäisi käynnistää kovin epäkypsästä tilanteesta, se ei välttämättä onnistuisi.
Eli todennäköisesti ystävällesi ei ole mitään erityistä haittaa korkeasta verenpaineesta. Ja ainahan sitä voidaan tosiaan lääkkeillä hoitaa.
Ja: korkea verenpaine loppuraskaudessa voi olla merkki raskausmyrkytyksestä, mutta yksikään lääkäri ei ole ainakaan minulle sanonut, että valmiiksi korkea verenpaine mitenkään johtaisi raskausmyrkytykseen.
on verenpaineet killuneet jo vuosia siinä ylärajoilla, kuitenkin olen vielä pärjännyt ilman lääkitystä. Raskauden ekat 17 viikkoa paineet ovat myös olleet " koholla" eli oikeasti siinä missä aina muutenkin. Viikolta 18 viikolle 38 ne ovat kuitenkin olleet ihannelukemissa! Verisuonet ovat raskauden myötä laajenneet niin että paineet ovat pudonneet ihanteelliselle tasolle. Toivottavasti ystävällesikin käy niin! Viimeiset kaksi viikkoa piti sitten rampata pari kolme kertaa viikossa neuvolassa verenpainekontrollissa ja olin sillä hilkulla etten joutunut sairaalaan paineiden vuoksi, mut hyvinhän ne pari viimeistä viikkoa sielläkin olis jaksanut.
hankalin 23+4
Minulla oli ennen esikoisen odotuksen alkua juuri vastaava tilanne kuin ystävälläsi, mutta itselleni ei edes tullut mieleen, että se aiheuttaisi mahdollisesti ongelmia. No, lopulta kävi niin, että viimoset kolme viikkoa makasin sairaalassa verenpaineen (silloin alapaine 105) ja sikiön kasvuhidastuman vuoksi, mitä siis korkea verenpaine voi aiheuttaa, kuten joku tässä ketjussa jo mainitsikin. Tyttö syntyi mitoin 2150 g ja 45 cm, rv 38+2, käynnistys ja alatiesynnytys. Kaikki meni lopulta hyvin, ihan terve tyttö on, ikäistensä kokoinen ja täysin ikätasoisesti kehittynyt 4 v tällä hetkellä.
Nyt odotan toista, noin rv 7 ja risat. Paineet toistaiseksi hallinnassa 70-75/110 eli todella hyvät, mittailen myös itse kotona ja paineeni ovat siis kaiken kaikkiaan laskeneet edellisestä raskaudestani. Viime raskaudessa höyrysin tuhatta ja sataa aina äitiysloman alkuun asti, kun ihan hyvin jaksoin ja ainkaan minä en edes tunne korkeaa verenpainetta. Silloin mietin, että miksi ei kukaan, edes neuvolassa, sanoneet minulle, että olisi hyvä levätä ja jättää jumpat ym. rehkimiset väliin.
Eli neuvoksi ystävällesi: lepoa ja stressittömiä päiviä, kaikki menee aivan varmasti hyvin!
Tässä raskaudessa olenkin sitten erityisseurannassa verenpaineeni johdosta, joka tosin siis on vielä normaali...
... vaikka olisi lääkityskin?!
Toki verenpainetta seurataan, jos aihetta on. Itse käyn polilla kerran kuussa ultrattavana, mutta mitään hätää ei ole ollut. Paineeni ovat olleet korkeat ennen raskautta ja sen aikana. Jos verenpaine nousee liikaa, on myös lääkkeitä, joita voi syödä raskausaikana.