Istumatyötä tekevät: oletteko jaksaneet töissä loppuun asti?
mietin, kun viimeinen kuukausi ennen äitiyslomalle jäämistäni on vuoden hektisintä aikaa, että uskallankohan laskea sen varaan, että teen täysipainoisesti ja paljon töitä ihan äitiysloman alkuun saakka, vai pitäisikö huolehtia, että sijainen palkataan mahdollisimman ajoissa.
Mistä syystä olette joutuneet jäämään sairauslomalle ja millä rv.llä?
Itsellä edelliset raskaudet menneet hyvin, mutta ekalla kerralla olin opiskelija ja toisella kerralla kotona.
Kommentit (5)
Eli kaikissa raskauksissa olen ollut istumatyon tekija, naissa kahdessa viimeisimmassa kyllakin tyohoni on kuulunut myos paljon kokouksia jne eli ihan yhdessa paikassa en istu koko aikaa. Tyoni on kyllakin henkisesti raskasta ja monesti nopeatempoista, eika valttamatta ennakoitavissa.
Sanottakoon viela noin yleisesti etta kolleegoihini nahden olen selkea poikkeus, suurin osa jatkaa tassa samassa tyossa jopa viikkoon ennen synnytysta (taalla mahdollista, ei taida edes onnistua Suomessa).
Eli ekassa raskaudessa sairaslomalla viikolta 28 ennenaikaisten supistusten ja kohdunkaulan kypsymisen takia.
Tokassa sairaslomalla viikolta 24 samasta syysta.
Kolmannessa sairaslomalla viikolta 12 kohdunkaulan ennenaikaisen kypsymisen/heikkouden takia.
Kaikissa raskauksissa laakari on kieltanyt minulta sairaslomamaarayksen yhteydessa erityisesti pitkakestoisen istumisen, koska se vaikuttaa negatiivisesti seka kohdunkaulaan, jos sen heikkouteen on taipumusta (=painopiste tulee juuri sen kohdalle), etta lisaa ainakin minulla supistuksia. Kaytannossa olen lahinna ollut vuodelevossa sairaslomallillani, osin kotona ja osin sairaalassa.
Mutta kuten sanottu, mulla on ollut poikkeuksellisen hankalia raskaudet, enka usko etta normiraskaudessa olisin joutunut erityisen aikaisin sairaslomalle omani kaltaisesta tyosta vaan olisin voinut jatkaa ihan loppuun asti.
Ihan normaaliin äitiysloman alkamiseen asti olen ollut töissä kahdella ekalla kertaa ja varmaan nytkin. Olen it-alalla.
Suurin ongelma alkaa olla hirveä väsymys, joka iskee aina iltapäivisin.. Mutta se nyt ei mielestäni ihan sairaslomaan oikeuta ;) Mitähän lääkäri sanois jos pyytäis lappua päivittäisiä palkallisia tunnin päikkäreitä varten :D
Iltaisin on välillä jalat turvoksissa istumisesta, mutta sillekin kai voisi itse tehdä jotain, jos jaksaisi jumpata..
Oishan se kivempaa olla jo lasten kanssa kotona, mutta toisaalta tiedän että alkaa jossain vaiheessa ensi vuonna harmittaa älyllisen toiminnan puute kotosalla, joten nyt on hyvä rasittaa täysillä aivoja niin tuntuu sitten paremmalta jäädä "lomalle"!
Sunny 27+6
Olin viidennen kuun loppuun saakka töissä paikassa, jossa istuin koko päivän päätteen edessä ja mulla hajos selkä ihan täysin. Samassa asennossa ei pystynyt istua kuin ehkä puoli tuntia kerralla ja sitten oli pakko ruveta säätelemään tuolin selkänojaa. Käveleskelin vähän väliä ja söinkin seisaaltani ja lopulta jäin sairaslomalle koska ei vaan pystynyt enää istua. Eikä kunnolla maatakaan. Voin kertoa, että leivoin aika paljon tuolloin, koska se oli mukavaa seisomahommaa.
Eka raskaus kaikinpuolin normaali, alkuraskaudessa kylläkin pahoinvointia ja oksentelua. Töissä jatkoin loppuun asti, olin töissä vielä 4 päivää ennen synnytystä - yhden päivän pidin "äitiyslomaa" ja sitten oli viikonloppu... Ja ei ollut Suomessa, vaan maassa maan tavalla :) Lapsi syntyi päivää ennen laskettua aikaa. Paikat olivat kyllä pehmenneet ja auenneet jo useita viikkoja ennen, mutta ei näköjään vaikuttanut asiaan ja on ilmeisesti minulle tyypillistä. Töissä oli meneillään iso IT-projekti, jossa olin mukana ja tein vikan kuukauden aikana useita viikonloppuja ja välillä ympäripyöreitä päiviä töitä. Tätä en kuitenkaan suosittele, olin todella väsynyt lopussa. Onneksi projekti päättyi viikko ennen laskettua, joten ehdin hieman lepäillä ennen synnytystä. Istuminen ei aiheuttanut minulle supistuksia ja toki pääsin kävelemään ym. aina halutessani.
Tokassa ja kolmannessa olin sitten kotiäitinä.
Ekassa raskaudessa tein töitä äitiysvapaan alkuun saakka, mutta en sitten vapaasta juuri ehtinyt nauttia, kun tyttö syntyi rv 35+3. Olin voinut raskausaikana loistavasti ja odotellut, koska se "raskaus" alkaa. Kivuttomat supistukset oli neuvolassa kuitattu harjoitussupistuksina.
Tokassa raskaudessa ei riskejä otettu. Taisi olla rv 32, kun todettiin paikkojen pehmenneen ja kanavan hiukkasen lyhentyneen. Tilanne saattoi olla uudelleensynnyttäjälle normaali, mutta mentiin varman päälle. Noin kuukausi ennen äitiysloman alkua jäin ensin kotiin tekemään töitä ja pian virallisestikin sairauslomalle. Tyttö syntyi rv 38+4.
Työni ei ollut ihan pelkkää istumista, muttei myöskään fyysisesti raskasta. Toisaalta juuri istuminen oikeastaan tuntuikin loppuraskaudessa pahalta, supistuksia tuli herkästi.