kokemuksia cytotecista?

Meillä käynnistettiin esikoinen cytotecillä v.2000 40+2 lapsiveden vähyyden vuoksi.

Sain 1/4 pilleristä klo10.30.

Klo. 11.30 tuli ensimmäinen supistus ja lapsi syntyi 19.05 samana iltana.

Kalvot jouduttiin puhkaisemaan, samalla sain kohdunsuunpuudutuksen, joka ei tehonnut. Synnytys oli " helppo" , olin toki kipeä, mutta en kohtuuttomasti. Ponnistusvaihe kesti 30min, vauva oli isokokoinen 4210g.



Kaksi seuraavaa ovat tulleet omia aikojaan (rv41 ja 41+2), synnytykset ovat olleet nopeampia, ponnistusaika myös nopeampi.



V 2004 kyselin cytoteciä, koska olin jo niin kypsä mahaani, mutta ainakin Tammisaaressa sen käyttö on kuulemma lopetettu ikävien kokemusten takia.

Aamulla menin käynnistykseen ja ensimmäiset ja heti kipeät supparit tuli illalla (siis 12 tuntia meni ennen kuin mitään tapahtui) kolmen (vai olikohan neljän) pillerinpalasen jälkeen. Lapsi syntyi tuosta 12 tuntia myöhemmin, aika pitkään kesti siis sekin. Kait siihen vaikuttaa paljon sekin, mikä kohdunsuun tilanne on käynnistyksen alkaessa. Mulla paikat oli vielä niin epäkypsät (vaikka jo niin paljon yliaikainen, että ihan sen takia käynnistettiin), että kypsyttelyyn meni niin kauan aikaa. Kyllä toisenkin kerran sain päivän aikana vakuutella, että todellakaan en ole yhtä ainoaa supistusta tuntenut.

Minä synnytin tällä viikolla, synnytys käynnistettiin cytotecillä. Maanantaina klo 10 sain ensimmäisen murusen, joka ei juuri aiheuttanut mitään. Seuraavan murusen sain klo 14, jonka jälkeen alkoi tulla pieniä supistuksia (lyhyitä ja suht kivuttomia). Koska supistukset jatkuivat, ei kolmatta murusta enää annettu vaan seurattiin tilanteen kehittymistä. Yritin itsekin nopeuttaa supistuksia kävelemällä paljon ja kiipeämällä rappusia. Illansuussa supistukset vaikuttivat jo aika lupaavilta, mutta sitten n. klo 20 ne lähestulkoon loppuivat. Jäin sairaalaan yöksi ja sain yön ajaksi kipulääkettä. Pieniä supistuksia oli läpi yön, mutta sain vähän nukuttuakin. Heräsin n. klo 5 aamuyöllä, kun tunsin että supistukset olivat selvästi muuttuneet pidemmiksi ja kipeämmiksi. Myös veristä vuotoa tuli vähän. Kätilö kävi tutkimassa tilanteen ja totesi synnytyksen käynnistyneen. Mies pyydettiin paikalle ja pääsimme synnytyssaliin n. klo 8. Supistuksia tuli rauhalliseen tahtiin eivätkä ne olleet mitenkään sietämättömiä. Klo 11 sain epiduraalin, jonka jälkeen alkoi tapahtua salamavauhtia. Ponnistusvaihe tuli niin nopeasti, ettei kätilökään ollut paikalla ja kesti vain muutaman minuutin. Kaikkinensa synnytys kesti n. 7 tuntia ja oli mielestäni suht helppo, ainakin verrattuna ensimmäiseen synnytykseeni. Ei siis ollenkaan huono kokemus. Viikkoja oli käynnistelyn alkaessa 40+3.

Aamulla laitettiin kymmenen maissa ensimmäinen sytotec-murunen, kohdunsuu oli silloin sormelle auki ja kaulaa jäljellä, ja siitä parin tunnin päästä alkoi tulla supistuksia n. viiden minuutin välein, melko kivuttomia, hyvin pystyin vielä liikkumaan, eikä tarvinnut puhallella tai muutakaan. Klo 14 olisi ollut seuraavan murusen aika, mitään edistystä kohdunsuulla ei ollut tapahtunut, mutta lääkäri sanoi että koska supistuksia kuitenkin on, ei hän uskalla laittaa uutta murusta, koska siitä voi seurata erittäin raju ns." sytotec synnytys" .

Supistukset jatkui samanlaisina koko päivän, väli lyheni neljään minuuttiin. Klo 18 katsottiin seuraavan kerran tilanne ja kohdunsuulla ei vieläkään mitään edistystä, ja tällä kertaa eri lääkäri, päätti laittaa toisen murun. Siitä kahden tunnin kuluttua alkoi erittäin kipeät ja tiheät supistukset, kun sanoin siitä kätilölle hän katsoi kohdunsuun tilanteen eikä vieläkään mitään edistystä, pyysin kuitenkin päästä synnytyssaliin kun olo oli jo todella tuskainen. No puolen tunnin päästä synnytyssalissa, supistuksia tuli taukoamatta ja kohdunsuu oli auki 7cm.Oloni oli jo todella tuskainen, huusin varmasti suoraa huutoa, ja sain spinaalipuudutuksen samantien, joka helpottikin samantien, 20 min siitä ja olin täysin auki ja sain alkaa ponnistaa.



Kokemus oli kuitenkin positiivinen, mutta sen tiedän nyt, että jos tällä kertaa joudutaan käynnistämään, en anna lisätä lääkettä jos supistuksia yhtään tuntuu. Eli uskoisin että synnytyksestäni tuli kuitenkin " sytotec synnytys" , niin raju oli viimeinen 1 1/2 tuntia.



T Petriina rv 10+6

Sain viikolla 41+3 Cytotecia 2 murusta päivällä joista tuli pieniä supistuksia jotka meni ohi. Yöllä sitten synnytys lähti säännöllisin supistuksin käyntiin ja vauva syntyi neljän tunnin päästä. Eka synnytykseni kesti 15 tuntia eikä huonoa muistoa jäänyt siitäkään, mutta tämä oli kyllä paljon helpompi juttu. Kaikkea hyvää tulevaan!

Minä menin käynnistykseen rv42+1 eli yliaikaisuuden takia. Aamulla oli yliaikaiskontrolli 24.10.05, ja pääsin osastolle jossa aloitettiin heti cytotecista -tabletin anto, sai puolikkaan. iltapäivällä sain uuden tabletin ja supistuksia oli muttei kovia. Yöllä supistukset olivat 6min välein,mutta ne sitten rauhoittuivat. Aamulla oli osastolla lääkärin tarkastus, jossa katsottiin kohdunsuun tilanne. Silloin oli vaan 1.5cm auki, ja antoivat uuden puolikkaan tabletin. 25.10.05 klo.11 aikaan supistukset alkoivat vajaan 2min välein, kohdunsuu 3cm auki ja minut vietiin synnytyssaliin klo.14.00. vähän klo.15 jälkeen kohdunsuu oli täysin auki ja tyttö syntyi 15.21. Kokonais synnytyksen kesto 3.45h. Voin sanoa että minulla ainakin oli supistukset tosi rajuja, tuntui ettei pahemmin ollut välejä, ja varsinkin ku edellisenä yönnä ei pahemmin saanut nukuttua. Mutta itse en kerennyt saada puuduksia, ainoastaan lääkäri kerkesi laittaa oikealle kohdunkaulaan puuduksen ja sekin sen takia että kohdunkaula ei ollut täydellisesti lyhentynyt. Synnytyksestä/käynistyksestä ei jäänyt kammoja, mutta niinku kaikki sanoo että normaali supistukset ovat paljon lievempiä ku lääkkeelliset. Seuraava ku syntyy joskus niin toivoisin että tulisi omin avuin. Minulla synnytys oli aika nopea ja ei siinä joutuanut paljon ajattelemaan.

Supistuksista vielä sen verran että vaikka ne olivat voimakkaita niin ei ylipääsemättömiä.



Jokaisella on supistukset erinlaisia. Joillakin on nopeasti käynnistynyt ja taas toisilla ei millään, mutta ei kukaan vauva oo kuhtuun jäänyt, kyllä aina keinot löydetään. =)

Minulla mies tuli vasta synnytyssaliin suoraan töistä. Tosin kävi osastolla moikkaamassa edellis iltana. Jokainen synnytys/käynistys on erinlainen. Ei ole mitään kaavaa että meneekö pari tuntia vain päivää, mutta kerta sulla on jo rv niin paljon niin eivät anna pari päivää pitenpää mennä yli. Ja itse tietää parhaiten että milloin on miehen tuki paras ja aiheellinen. Moni mies on tukena koko ajan mutta yöt kotona ja tulevat ku jotain tapahtuu, että on ihan tapauskohtainen.

Sekavaa,mutta toivottavasti oli apua.

Ekakerralla käynnistettiin rv 40+4. Aamulla ensimmäinen hippunen, ei vaikutusta ja kaupungille hengailemaan -> elämäni ensimmäinen supistus. Neljän tunnin kuluttua toinen hippunen ja sairaalalla hengailua. Sitten kolmas annos jätettiin antamatta ja iltakymmeneltä lähettiin kotiin. Kotona asettauduin sohvalle elokuvan ääreen ja plop! - vedet meni. Vihreän lapsiveden takia lähdimme heti vaikka SVOlla kätilö soitettaessa sanoikin, ettei kannata pitää kiirettä. Synnytyssupparit alkoivat vesien menosta heti 5 min. välein.



SVOssa 23.30, saliin n. 3.30, laps syntyi 8.35. Supparit oli välillä tauottomia, eikä epiduraalikaan oikein onnistunut, kaiken kruunaasi kökkö kätilö salissa. Lapsi oli ihana!



Toisella kerralla käynnistettiin ensikerran rv41+4, yhdellä annoksella. Seuraavana aamuna piti jatkaa, mutta lääkärin oli liikaa käynnistettäviä, joten pääsin osastolta " lomille" seuraavaan päivään. Sitten jatkettiin tasan rv 42 päivän kolmen annoksen kiintiöllä ilman mitään vaikutusta. Kunnes yöllä klo 3 heräsin synnytyssupistuksiin, jotka alkoivat heti niin ikään säännöllisinä 5 min välein. klo 4 saliin, kun mieskin oli jo paikalla ja lapsi syntyi ilokaasun tähdittämänä klo 8.55.



Ihan hyvät kokemukset Cytoteceista. Se mikä risoo, on se avuttomuuden tunne kun joutuu olemaan toisten armoilla saadakseen synnytyksen käynnistymään.



Mielenkiintoista on myös se, miten eri paikoissa tuo lääke annostellaan. Cytotecihan on siitä harvinaislaatuinen lääke, että sama nappi voidaan antaa suun kautta, emättimeen tai peräsuoleen - vaikutus kaikista reiteistä sama! Tays antaa (ainakin on antoi) suun kautta.

Mielenkiintoista cytetecissa on sekin, ettei sitä ole suunniteltu synnytysten käynnistämiseen lainkaan. Sehän on mahahaavalääke, jolla on tällainen sivuvaukutus. Esim. lääkettä valmistava firma kehottaa olemaan käyttämättä sitä synnytyksen käynnistämiseen.



http://www.birthlove.com/free/devil_cytotec.html#letter

omasta mielestäni. Tosiaankin sain kolme päivää sytotec:ja (3xvrk), lapsivedet alkoi kuitenkin jo tihkua seuraavana aamuna käynnisyksen aloituksesta ja sain tulehduksen ja suoneen menevistä antibioteista huolimatta vain tulehdusarvot nousivat koko ajan. Sytotecit aiheuttivat tosi kivuliaita supistuksia mulla, jotka eivät kuitenkaan tehneet kohdunsuulla mitään. Viimein kolmantena käynnistys päivänä kun tulehdusarvot vaan nousivat niin lääkäri antoi kaksinkertaiset annostukset (3 annos sinä päivänä) ja sanoi, että nyt on synnytys saatava käyntiin. Supistukset alkoikin ja noin neljä tuntia siitä puhkaistiin kalvot ja salissa oli jo lisätty oksitosiinitippa, kivut hirveitä ja 17h 20 min toimituksen aikana sain 4 epiduraalia ja viidennen kun vietiin hätäsektioon.

Lapsi oli 3 päivää lasten valvontaosastolla ja itse sektiosta 5 päivää niin pääsin kotiin kera kahden antibiotti kuurin.