Tällä hetkellä tuntuu toivottomalta =(
Olen tuolla vauvakuumeilun puolella kirjoitellut vaihtelevalla menestyksellä... Mieheni kanssa nyt oltu ilman ehkäisyä 1,5vuotta ja mitään ei ole tapahtunut. Yksityisellä puolella tutkimuksia sen verran, että mulla rakenteellisesti kaikki ok, ovulaatio tapahtuu ja miehellä simppat ok. Mysteeri siis ollut miksei vauvaa kuulu. Viime kierrosta olin ihan varma, että nyt tärppäs: lämmöt koholla, rinnat todella arat, aivan uskomaton väsymys ja vilun väristykset. Täti kuitenkin tuli (tai niin minä luulin) 3päivää myöhässä, en testaillut, koska niin monesti olen testannut turvaan negan. No menkat ei vaan loppuneet, kun oli vuotanut 11pv keskiviikkona menin lääkäriin ja verestä HCG eli istukkahormoni +, epäili kohdun ulkoista, koska ultralla ei kohdussa näkynyt mitään... HCG määritettiin ja oli ainoastaan 26, kävin vielä perjantaina eli eilen omalla lääkärilläni jonka mielipide onkin siis se, että on varhainen keskenmeno. Kohtu näyttää ultrassa jo nyt siistiltä ja näyttäisi myös siltä, että jos on ollut kohdun sisäinen niin kaikki on tullut ulos. Koska HCG vain 26 ohjeeksi sain tehdä apteekin testin vielä noin viikon kuluttua ja sen pitäisi jo näyttää negaa.
Tässäpä tämä lyhykäisyydessään. Nyt tuntuu, että oma pieni maailmani ja kaikkein tärkein haaveeni on murskattu ja poljettu maan rakoon. Ei jaksaisi nousta ylös vuoteesta, ei kiinnosta keskustella asiasta. Tuntuu, ettei me saada ikinä vauvaa, puolentoista vuoden aktiivinen yritys ja saldona 1keskenmeno!
Täältä varmasti löytyy kohtalotovereita (ikävä kyllä). Miten olette käsitelleet ja "päässeet yli keskenmenosta"? Kuulemma heti voi yrittää uudelleen ja raskaustumisen pitäisi olla helpompaa KM jälkeen. Kauan menee yleensä, että hormonit tasaantuu ja tulee seuraava ovis ja kuukautiset? Tietenkin yksilöllistä, mutta jos joku osaisi antaa hieman osviittaa.
Emma
Kommentit (6)
Osanotot myös sinne päin, kurjaa.... Jos nyt tosiaan jotain positiivista pitää löytää on se, että jotain edes tapahtui =). Hassua tilanteessa on myös se, että heti tutkimusten jälkeen tärppäs, eli oon varmaan omalla stressilläni aiheuttanut meidän lapsettomuuden. Tarpeeks kauan, kun on yrittänyt vakuuttaa itsensä siitä, että ei onnistu. No nyt taas on ihan eri mieli, mitään vikaa ei löytynyt ja onnistui edes se hedelmöittyminen. Meillä ainakin uutta yritystä heti, ei malta odottaa.
Tsemppiä teille tärppiin!
-Emma-
Tein sitten tänään raskaustestin jonka pitäsi havaita HCG 25mIU/ml ja siis 8pv sitten arvo oli mulla 25... No testi näytti positiivista! Voiko olla, että ei ole muka laskenut sitä 1-2 yli viikossa??? Voi apua, nyt siis melkein ainoa vaihtoehto on enää kohdunulkoinen...
Emma
kuulostaa tuo sinun juttusi vähän samalta.Olen kyllä sitä mieltä, että hcg:n olisi pitänyt olla nollilla tai ainakaan testin ei olisi saanut enää näyttää selvää positiivista. Itsellä oli toiseksi viimeisessä mittauksessa arvo 21 ja siitä viikon päästä hcg olikin jo negatiivinen. Paitsi, että olin tietty saanut metotreksaatti-piikin...Sinuna kävisin mitä pikimmin lääkärissä tai yrittäisin päästä verestä otettavaan hcg-mittaukseen. Tuo virtsamittaus on käsittääkseni aika epävarma. Minun tarinani löytää tuolta vähän alempaa, jos haluat lukea.
Luin tarinasi Walpu ja olen todella pahoillani, osanotot. Kurjaa tilanteessasi on myös se, ettei uutta yritystä voi aloittaa kuin 3kk:n jälkeen. Nyt katseet syysvauvaan ja voimia toipumiseen!
Minun tilanne ei ole edennyt mihinkään, eli viimeksi tänä aamuna olen testannut selvän plussan. Perjantaina yritin soittaa terveysasemalle ja heillä oli jo kaikki ajat menneet. Yritin myös saada ainoastaan lähetettä kvantitatiivisen hcg:n ottamiseksi, mutta ei onnistunut sekään... Pyysivät soittamaan uudelleen ja sitten kun soitin niin ohjatiin neuvolan puolelle josta ei kukaan vastannut, ottivat puh numeroni niin sieltä sitten joku soittaa. Soitti kätilö iltapäivällä ja kuultuani tilanteen pahoitteli vaan, että jos olisi tiennyt aikaisemmin... Nyt kaikki lääkärit oli jo neuvolasta lähteneet ja hän ei voi lähetettä laittaa. No hyvät ohjeistukset sain viikonlopun varalle, eli päivystykseen jos vaan jotain erikoista ilmenee. Viikonlppu mennyt ok, ei kipuja ei vuotoja ja edelleen epätietoisuus. Tarjosi neuvolasta aikaa maanantaille, mutta mulla se tilanne, että oon viikot eri paikkakunnalla töissä... No ny t varattuna yksityiselle aika maanantaiksi, eli ehkä sitten vähän viisaampi ;)
Emma
Kiitokset osanotoista! Sen verran positiivinen tilanne on itsellä, että ensi viikon keskiviikkona tulee täyteen 12 viikkoa, joten ei ole enää pitkää aikaa uuden yrityksen alkuun. Sen verran on kyllä herkällä mielellä, että perjantaina tuli kauppareissun yhteydessä itku, kun nähtiin etäinen tuttavaperhe, joilla oli tulossa niihin aikoihin toinen, kun minulla olisi ollut laskettuaika. Ja edellisellä viikolla työkaveri kertoi, että heille on myös tulossa toinen samoihin aikoihin...
Hyvä, että olet menossa yksityiselle heti maanantaina. Tuo sinun tilanteesi kuulostaa kyllä aivan kohdun ulkoiselta, joka siis voi ihan oikeasti olla todella vaarallinen, mikäli pääsee tarpeeksi pitkälle etenemään. Laita vaikka viestiä kunhan ehdit!
Walpu
Ja vielä noin pitkän yrityksen jälkeen. Vaikka tämä ei varmaan lohduta niin hyvä, että teillä on kuitenkin mahdollisuus onnistua. Itselläni tuli keskenmeno reilu viikko sitten, tosin raskausoireet loppuivat jo aiemmin niin osasin vähän odottaakin, ettei kaikki ole kunnossa vaikka yritinkin olla toiveikas. Minua auttoi se, että ultrassa selvisi ettei kohdussa ollut kehittynyt juuri mitään, eli raskaus oli tuhoon tuomittu jo alkuvaiheessa. Muutaman päivän se otti koville ja miehen olkapäätä tarvittiin useasti. Toisaalta myös se teki tapahtuneesta "helpomman", että kohtu tyhjeni itsestään eikä raskaus ollut kovin pitkällä, vasta viikoilla 6+6. Ja onhan keskenmeno tavallaan luonnonvalintaa, että vain vahvimmat selviytyvät ja heikot karsitaan, vaikka tämä kuulostaakin raa'alta . Ajattelen itse niin, että tällaistakin tapahtuu eikä sille voi mitään, vaikka haluaisikin.
Itselläni oli n. viikko sitten hCg 282,2 ja eilen 23. Olettaisin, että ensi viikolla menee nollille. Tuo kuukautisten alkaminen on tosiaan aika yksilöllistä ja riippuu varmasti myös siitä, miten pitkälle raskaus on ehtinyt ennen km:a. Yleisesti kai ottaa n. 4-6 viikkoa vuodon alkamisesta. Meille suositeltiin että odotettaisiin yhdet menkat ennen uutta yritystä, mutta emme taida malttaa. Tuntuisi niin tyhmältä käyttää ehkäisyä, kun raskautta kuitenkin toivotaan... Uskoisin, että ovulaatio tapahtuu vasta sitten, kun keho on toipunut keskenmenosta, toivottavasti ainakin.
Jaksamista sinulle ja halaus myös!
t:Piki