Perätila

En valitettavasti osaa vastata kysymykseesi sillä ensimmäistä odotetaan täälläkin. Mulla myös vauva perätilassa, tosin nyt vasta rv 33 menossa eli vielä muutama viikkoa aikaa vauvalla kääntyä.



Kysyisin sinulta kuitenkin että mihin olet mahdollisesti menossa synnyttämään? Yritettiinkö / ehdotettinko sinulle käännösyritystä? Onko siihen pakko suostua ja saako sektion jos vauva perätilassa ja ei itse halua synnyttää siinä tapauksessa alakautta? Itse nimittäin olen jokseenkin muutenkin synnytyspelkoinen enkä voisi kuvitella synnyttäväni ensimmäistä kertaa perätilavauvaa alakautta... Mulla synnärinä on NKL.



Tsemppiä kuitenkin sinulle!



Emmi

Synnäri oli naistenklinikka ja oli yllätysperätila, eli huomattiin vasta synnytyssalissa vesien mentyä.



Vauva oli täydellisessä perätilassa ja lääkäri teki painoarvion ja ultrasi, sain valita leikataanko vai synnytänkö alakautta. Lääkäri ja kätilö suosittelivat alatiesynnytystä mutta eivät pasinostaneet kumpaakaan suuntaan. Kaikki asiat kerrottiin ja puhuttiin molemmista, itse pelkäsin sectiota ja valitsin alatiesynnytyksen.



Mitään riskejä synnytyksessä ei oteta, eli jos tulee vähänkään yhtään mitään ongelmia niin leikkaukseen lähdetään välittömästi.



Mulla kuitenkin kaikki meni ihan ok, en revennyt enkä mitään ja toipuminen oli tosi nopeaa. Synnytyksessä oli mukana kaksi kätilöä ja lääkäri. Ensin ponnistettiin vauva kainaloita myöten jonka jälkeen lääkäri auttoi vauvan kädet ulos ja lopuksi laittoi sormet vauvan suuhun ja vetäisi pään ulos.



Jäi ihan hyvä mieli synnytyksestä eikä mitään traumoja mihinkään suuntaan, nyt olen sitten kesäkuussa menossa uudelleen synnyttämään viikkoja kasassa 25+2 joten vielä ei osata sanoa miten päin tää toinen kaveri päättää tulla ulos.



Nää on aina tapauskohtaisia asioita ja kannattaa jutella sairaalan henkilökunnan kanssa vaihtoehdoista. Halusin vaan kertoa että alakautta pt synnyttäminen voi mennä hyvinkin, myös esikoisen synnyttäjältä. Itse olin kyllä jälkeenpäin tyytyväinen valintaani juuri tuon nopean toipumisen takia. Ystävältäni laikattiin esikoinen joka perätilassa ja synnytti toisen joka oli oikein päin. Kertoi että olisi pitänyt uskaltaa synnyttää esikoinenkin, niin erilaista toipuminen oli. Tosin näitä kokemuksia on vaikka miten ja niin kuin sanoin niin tapauskohtaisia kaikki, mikä toisella on mennyt hyvin ja ollut " helppoa" ei todellakaan tarkoita sitä että näin on jokaisella.



Mutta, tsemppiä teille :) ja onnea synnytykseen, oli se sitten sectio tai alatiesynnytys. pääasia on että vauva tulee ulos ja pääsee äidin ja isin syliin :)



Haleja



T:HP,Tyttö kohta 1vee ja " masukki" 25+2

Olen menossa synnyttämään Satks ja kääntöä yritettin jo tehdä, mutta ei kaveri suostunut kääntymään. Lääkäri ja kätilö kyllä kovasti puhuivat alatiesynnytyksen puolesta, mutta ensi kerralla ultrassa kuvataan lantio ja katsotaan mahtuuko lapsi tulemaan. Sektiosta eivät puhuneet mitään. Kovasti asia mietityttää, mutta eletään toivossa että vielä kääntyisi. Ja tsemppiä myös sinun kaverille kääntymiseen!

PHKS:ssä. Siellä kuulemma synnytetään vain 2-3 lasta vuodessa alateitse perätilassa olevia. Siksi lääkäreilläkään ei ole osaamista näihin synnytyksiin. Eli jos Lahdessa synnytät niin suosittelen leikkausta. Itse siihen jouduin samasta syystä. Mieluummin olisin synnyttänyt luonnollisesti mutta jos lääkärit eivät osaa synnytystä tehdä niin en ottaisi riskiä...

Loppuraskauden ajan niin lääkäri kuin neuvolan th vakuuttelivat, että vauva on raivotarjonnassa - tunsin kuitenkin voimakkaimmat liikkeet alavatsalla ja ihmettelin, miten käsien huidonta voisi sattua niin paljon ;)

Rv 40+4 lähdettiin Kätilöopistolle, kun lapsivettä lorahteli parina iltana. Supistelu ei ollut vielä alkanut. Synnärillä sitten tutkivat tilannetta ja lopulta ultrasivat - vauva oli tulossa toinen jalka edellä ulos. Alateitse synnyttäminen olisi ollut vaarallista, joten mulle tehtiin kiireellinen päivystyssektio.

Kaikki meni tosi hyvin, mitään kipuja en missään vaiheessa tuntenut, koska sain hyvin kipulääkettä. Imetys lähti hyvin käyntiin ja haava parani hyvin. Viikon päästä poistettiin tikit.

Olin helpottunut, sillä pelkäsin koko raskauden ajan alatiesynnytystä. Kävi hyvä tuuri :)

Kävin ultrassa rv 37+3 ja todettiin että vauva perätilassa. Neuvolassa olin käynyt juuri viikkoa aikaisemmin jolloin neuvolatäti oli ehdottomasti sitä mieltä että vauva olisi raivotarjonnassa. Tuolla ultrassa lääkäri kylläkin sanoi että joskus voi olla vaikeaa olla täysin varma että mitenpäin vauva masussa köllii eli sen takia juuri tämä loppuraskauden ultra on kuulemma tosi tärkeä. Lääkäri laittoi mut sitten sairaalaan jossa vauva käännettiin onnistuneesti. Jännitin ihan turhaan tuota kääntämistä sillä se meni loistavasti. Nyt rv 39 ja vauva edelleen raivotarjonnassa ja toivon että niinpäin pysyykin (olin juuri eilen kontrollissa). Sanoivat sairaalassa että jos vauva on loppumetreillä kääntynyt takaisin pepulleen niin sitten tehdään keisarinleikkaus. Näin kuulemma toimitaan (-> leikkaus) melkein aina kun on kyseessä ensisynnyttäjä.

mutta viikkoja vasta 33+ eli varmaan kerkee vielä kääntymäänkin..ja jos ei käänny itsestään niin haluan kyllä ehdottomasti tohon käännösyritykseen ja jos ei käänny silloinkaan niin sitten yritetään perätilasynnytystä alakautta..

sektioon en toivottavasti joudu..

takana yksi ihan normaali alatiesynnytys, joka oli niin ihana ja helppo, nopea kokemus etten muuta halua nytkään toivoa..

esikoisen syntyessä mulla oli huonetoverina nainen joka oli synnyttänyt esikoisensa perätilasta (oli saanut itse valita eikä ollut halunnut leikkaukseen)..synnytys oli käsittääkseni mennyt hyvin, lapsi ei ollut kyllä mikään kovin iso (syntyi ennenaikaisena ja oli joku 2500) ..

olisi kiva kuulla noita perätilasynnytyskokemuksia lisääkin..siis niitä alatiesynnytyskokemuksia..

Meidän poitsu oli perätilassa ja synnytin alakautta TAYS:ssa. (tuosta on jo kohta 3v.) Synnytyksessä on koko ajan mukana normaalia synnytystä enemmän porukkaa - lääkärikin koko ajan paikalla. Homma tehdään tosiaan varman päälle että jos jotain menee pieleen. TAYS on ymmärtääkseni jopa vähän kuuluisa siitä että siellä noita perätilasynnytyksia alakautta tehdään kait eniten suomessa.



Käännöstä meillä yritettiin kahdesti, lantiot tosiaan kuvattiin ja omasta toiveesta synnytin poitsun sitten alakautta - sektio tuntui silloin paljon pelottavammalta.



Synnytys käynnistyi ihan normaalisti. Ponnistusvaihe pitkitty ja väsymyksestä johtuen välilihaa leikattiin aika reilusti. Poitsu oli vajaa kolmekiloa painava. Leikkaus haava ei parantunut ihan suunnitellusti mutta sitähän ei voi tietää että mistä johtui että ponnistus vaihe pitkittyi joten perätilan piikkiin tuota ei voi ainakaan laittaa. Alapää oli täysin kunnossa vasta reilusti puolivuotta synnytyksen jälkeen. Jos olisin tuon tiennyt etukäteen niin luultavasti olisin halunnut sektion.



Itse synnytyksestä sinällään mulla ei ole mitään traumoja - enempi jäi tosiaan kaivelemaan tuo että alapää ei tullutkaan ihan niin nopeasti kuntoon kun kuvittelin (liekö kuumalla kesälläkin jotain osuutta asiaan.)



Ymmärtääkseni jos yhtään arvelluttaa alakautta synnyttäminen niin sektion perusteluksi riittää kyllä tuo perätila varsinkin jos on kyse ensisynnyttäjästä.



Toista itse tässä kuumeilen ja jos joskus sellainen meille tulee ja sattuisi käymään niin että kaveri olis perätilassa niin kyllä olisi vaikea päättää että kumman synnytystavan valitsisin. Perätilasynnytyksessä ei ainakaan mulle annettu mitään vaihtoehtoja ponnistusasennoksi kuin se perinteinen.



Tsemppiä teille synnytyksiin valitsette sitten minkä tavan tahansa !



T:Hyrre