Oletko päässyt eroon tulehduskipulääkkeistä, tai muista lääkkeistä? Vertaistukea ja pohdintaa

On olemassa sanahirviö "kognitiivinen käyttäytymisterapia", mutta sieltä on löytynyt aineksia kivunhallintaan vähenevillä lääkemäärillä. Lyhyesti, kun kipuun suhtautuu eri lailla, kipuaistimus ei tunnu niin suurelta.

Minä siedätin itseltäni migreenin lähes täysin pois. Tai no, liuottimien hajusta edelleen tulee, mutta valoista ja "normaaleista" hajuista ei.

Päätin, että en varo enää mitään, otan vaan kohtauksen jos on tullakseen. Kaksi vuotta oli aika eeppisiä migreenikohtauksia, mutta tilanne parani kuitenkin koko ajan, ja nyt ei pitkään aikaan mitään.

Tuossa varmaan siedätyksen lisäksi auttoi se, että stressi pahentaa triggeröitymistä, joten olen panostanut myös siihen, että en stressaa. Siis en stressin hallintaan, vaan siihen että en piittaa vittujakaan mistään. Stressinhallinta on jotain, mitä stressikimput tekee ja pahentaa asioita entisestään. Hallinta on ongelma. Pitää olla välittämättä.

t: entinen stressikimppu, jolla oli pahimmillaan 15 migreenipäivää kuussa.

Korvaa ainakin osa tulehduskipulääkkeistä parasetamolilla. Se on mainettaan parempi kipulääke ja ilman ylisuuria annoksia haittavaikutukset pieniä.

Olen päässyt eroon, mutta se vaatii todella hyvän itsekurin ja suuren elämänmuutoksen, koskien syömistä ja liikuntaa sekä erityisesti ison muutoksen ajattelussa.

Minä pääsin eroon fibromyalgista ja sen lääkityksestä kundaliinijoogalla. Ilmeisesti ne omituiset pumppaavat liikkeet, mitä siinä tehdään, tekee jotain ihmeitä lihaksistolleni. Mikään muu liikunta ei nimittäin auttanut. Teen sellaisen 15-30 minuutin harjoituksen arkipäivisn ihan youtubesta, en ole tunneilla käynyt.

Tai sitten kundaliinienergiani nousi kohisten. Nih.

Itselläni pätkäpaasto vähensi "kolotuslääkkeiden" tarvetta varmaan puoleen. Aloitin sen kun kyllästyin syömään aamupalaa ja ihmeekseni siitä olikin aika paljon hyötyä. Paino ei kyllä laskenut grammaakaan.

Minulla ei siis ole mitään diagnoosia, mutta muutamia kertoja viikossa piti ottaa burana kun päätä tai niskaa särki tms.

Vierailija kirjoitti:

Olen päässyt eroon, mutta se vaatii todella hyvän itsekurin ja suuren elämänmuutoksen, koskien syömistä ja liikuntaa sekä erityisesti ison muutoksen ajattelussa.

Tuo ajattelunmuutos on tärkeä. Täytyy alkaa ikään kun nähdä itsensä ihmisenä, joka ei tarvitse lääkkeitä.

Mikä kenelläkin toimii, on tosi yksilöllistä, ja on tietysti iso ero siinä, mihin lääkettä syö.

Itse olen vieroittanut itseni todella monista lääkkeistä siksi, että niistä tuli niin paljon sivuvaikutuksia. Vaikka ne oli vielä sellaisia, että oli määrätty jatkuvaan käyttöön. Masennuslääkkeitä, toista masennuslääkettä unta parantamaan, Propralia sydämentykytyksiin jne. No, sydämentykytykset loppui kun lisäsin hieman suolaa ruokavaliooni, ja yllättäen myös sipsien yms himo.

Tuosta on niin kauan aikaa, että en enää muista miten ne ajatuskulut meni. Mutta sen muistan, että siihen liittyi tuo kokonainen identiteetin muutos, että näin itseni ihmisenä joka ei ole lääkkeistä riippuvainen. Ja sairastin siis edelleen masennusta, mutta halusin olla lääkkeetön sivuvaikutusten takia. (Minulla ne lääkkeet ei auttaneet mielialaan mitenkään, vaikka todella montaa kokeiltiin.)

Se "sivuvaikutus" tuosta on ollut, että en millään söisi enää yhtään lääkettä. Varsinkaan mitään, mitä lääkärin mielestä pitää syödä koko ajan. Nyt on verenpaine hieman koholla ja kova elämäntaparemontti käynnissä, koska en vaan kerta kaikkiaan suostu ottamaan pysyväislääkitystä. Inhosin niin hirveästi lopulta sitä "lääkkeenottokellonaikaa".

https://www.tehylehti.fi/fi/hyvinvointi/paansarkya-sarkylaakkeesta-kuin…

Minut ainakin tuo herätti ajattelemaan. Turvarajat ovat paljon alhaisemmat kuin luulin tuo särkylääkepäänsärynkin suhteen!

Itse pääsin eroon verenpainelääkkeistä karppaamalla. Enkä edes mitenkään hirveän tiukasti. Taisi siinä tulehduskipulääkkeidenkin syönti vähetä, niitä en kyllä ole paljoa koskaan tarvinnutkaan.

Mun ystävä aloitti kasvisruuan syömisen. Oli käynyt luontaistuoteliikkeessä ja myyjä oli ollut vähän tyrkky. Päätti no kuunnellaan ja oli kysynyt oireita jne. Tää myyjä oli kutsunut mun ystävän heidän johonkin vegeiltaan, raakaruokaa jne.

Edelleenkin, käy näissä yhteistilaisuuksissa. Mm naama on ruskeampi, koska syö jotain, porkkanaa ? Oireet lähes poissa.

Aloitin puhtaan keton pätkäpaastoineen -23 tammikuussa Lääkäri Antti Heikkilän kirjan luettuani, suosittelen muilekkin tämän ihmisen kirjoja. Nyt kymmeniä kiloja hoikempana olen jättänyt verenpaine lääkkeen kokonaan pois, koesteroliin en koskaan huolinut lääkkeitä, onneksi.

Kolesteroolini on myös normalisoitunut luonnollisten rasvojen syömisestä, puhumattakaan parantuneesta insuliini resistenssistä, enään ei tule väsy ruokailun jälkeen, todennäköisesti pelastuin diapeetekseltäkin lopetettuani virallisen ravinto suosituksen noudattamisen.

Oletko ap kokeillut ihan levon lisäämistä? Todella usein nimittäin kipu on vain sitä, että kropan pitäisi päästä rentoutumaan (tai liikkumaan), mutta ihminen jäpittää koneella joko töissä tai vapaa-ajalla.

Ja telkkarin katsominen tai edes lukeminen ei muuten ole sellaista rentotumista, mitä tarkoitan. Vaan ihan rentoutusharjoitukset tms.

Aika pässi ja sairas saa olla, jotta koukuttuu tulehduskipulääkkeisiin. 🤦🏻

Lääkkeitä ihmisen evoluutiossa on ollut todella lyhyen aikaa. 

Terve elimistö osaa kyllä korjata sairaudet laadukkaan ravinnon liikunnan ja levon avulla.

Itse en ota mitää epämääräistä kehooni, saatika osallistuisin maailman laajuisiin uuden tekniikan "lääke" kokeiluihin.

Liikun mutta mulla ollut vaivoja ja joudun syömään särkylääkkeitä. Olen syönyt niitä kuukausia ja olin yhden viikon syömättä. Järkyttävää oli kuinka kipeä olen ilman lääkkeitä :( 

Kuukautiskipuihin en tarvitse enää kipulääkettä kun muistan liikkua, ihan reipas kävely riittää pari kertaa päivässä eikä siinä välissäkään kannata jumia paikoilleen.

No onhan noita kipulääkkeitä reseptillä joihin voi tulla riippuvuus mutta ei niitä helpolla saakaan. Käsikauppa lääkkeisiin ei riippuvuuksia edes tule. En ole siis onnistunut edes panacodiin saamaan riippuvuutta vaikka niitä joskus jouduin syömään. 

Kohta lääkärit määräävät vain Panadolia vaivaan kuin vaivaan, kun voi jäädä koukkuun. Argh! Jos jää koukkuun, lääkäri on hyvä ja auttaa oikealla tavalla lääkettä vähentäen koukusta pois. Onko liian vaikeata vaikka lääkis on päästy läpi?