Milloin lapsenne oppivat kellon? Miten kouluun lähtö onnistuu jos ei osaa kelloa...?
Ja miten? Opetetaanko koulussa ollenkaan kellon käyttöä?
Me ostettiin tytölle kello kun täytti 7 vuotta, eli viime talvena. Ajatuksena, että oppisi edes pitämään sitä kädessään. Alussa sitä pitikin ja oli kiinnostunut siitä, mutta sitten se jäi kuukausiksi pöydän reunalle. No, nyt taas otettiin se uudelleen esiin ja kerroin taas tuntiviisarista. Lähinnä tyttö osaa siis katsoa mitä tunti viisari osoittaa, minuuttiviisari on vielä ihan hakusessa.
Tuo kouluun lähtö vähän mietityttää. Olen tosin itse kotona lokakuun alkuun asti, joten siihen asti olen varmistamassa kouluun lähdöt, mutta entä jos sinäkään aikana kelloa ei opita, kuinka tyttö osaa lähteä sitten itse kouluun? Olen ajatellut, että voisi nyt ostaa herätyskellon, johon saisi jo hieman ennen koulun alkua oppia heräämään, ja sitten kouluaamuina saisi itse herätä siihen. Minä tietysti olen jo herännyt jonkun verran aikaisemmin. Huh, äitiä jänskättää varmaan paaaaljon enemmän kuin lasta...
Kommentit (8)
Aika harva ekaluokkalainen vielä kouluun tullessaan kelloa tuntee. Tuntiviisarin " hallinta" on jo paljon. Ekaluokan aikana todellakin kelloa vasta pikkuisen harjoitellaan, lähinnä juuri täysien ja puolien tuntien osalta ja niitäkin harjoitellaan lisää sitten tokaluokalla.
Jos koulupäivät alkavat aina samaan aikaan, lapsi pian oppii lähtemään samaan aikaan esim. liittyen telkkarin aamulastenohjelmiin tmv. Jopa kellosta ajan tunnistaminen riittävässä määrin varmentuu aika nopeasti.
Mutta jos koulu alkaa joka päivä eri aikaan, mikä on ihan mahdollista, on lapsen vaikea tietää, mikä olisi oikea lähtöaika. Silloin on hyvä käyttää noita apuneuvoja, kuten herätyskelloja ja varmistussoittoja. Jos kotona on sopiva seinäkello, voi siihen myös esim. sinitarran avulla merkitä, missä tuntiviisarin pitää olla silloin, kun on lähtöaika.
Jos naapurustossa on muitakin kouluunlähtijöitä, voi sopia vanhempien kesken, että lapset " hakevat" toisensa aamulla ja menevät yhdessä kouluun.
Tärkeintä on varmasti tuo, että ajoitus on aamulla kohdallaan eli ettei lapsi joudu ihan tolkuttoman pitkään odottamaan yksin kouluun lähtöä ja ettei kuitenkaan ole kiire. Vaatteet on hyvä varata valmiiksi yhdessä jo edellisenä iltana ja reppu laittaa eteiseen odottamaan.
Koulun pihalla voi aina aamuisin odotella koulun alkamista ihan turvallisesti, vaikkei varsinaista valvontaa siellä silloin olekaan. Joten parempi lähteä hiukan liian aikaisin kuin liian myöhään. Riittävästi vaan vaatetta päälle, ettei odotellessa tule kylmä.
Kyllä tuo koulunalku varmasti hyvin menee. :)
Tituliini
Meillä poika oppi tosiaan kellon eskaritalvenaan, ihan vaan innostui aiheesta ja rupesi kyselemään. Oman kellon sai keväällä, vaikkei sitä eskarissa halunnutkaan pitää ( pelkäs että hajoaa/hukkuu). Moni meidän sukulaislapsista on kans oppinut kellon eskariaikanaan, en tiedä onko vaan sattumaa...
Nuorempi poika 5v ei vielä hahmota kelloa, paitsi tietää tasatunnit
t. Vuokko ja neljä tenavaa
Samoin vertailu: yhtä kauan kuin Pikku Kakkonen, tai matka mummolaan.
Esikoulussa ei pojalla opetettu kelloa ollenkaan, mutta esim. kaverin lapsella jo esikoulun opetukseen kuului kellon ajat (meidän pojalla esikoulu oli päiväkodissa, mutta kaverilla jonka lapselle opetettiin kelloa oli koulussa).
Luulisi että helpointa olisi laittaa herätyskello soimaan ja vanhempien soittaa puhelimella kun pitää lähteä. Lapselle voisi opettaa tuon yhden kellonajan (jos koulu alkaa joka päivä samaan aikaan) milloin tietää lähteä ja katsoa kellosta onko aika lähellä. Eiköhän lapsella rutiinit aamuisin tule piakkoinkin ja jos toimii joka aamu samalla tavalla suht sama aika niihin toimiin menee.
Meillä voidaan ottaa rennosti tuon aikataulun suhteen, sillä minä olen kotona ja lähetän lapsen kouluun. Tosin täytyy myöntää että minullakin on usein vaikeuksia tuon kellon kanssa- jotenkin kaikki jää viime tippaan ja usein siten myöhästymme (esikouluunkin vein lapsen yleensä aina hitusen myöhässä, tosin vauvan unirytmin vuoksi). Eli pitänee itse tsempata tuota ajantajua, ettei lapsi opi huonoille tavoille heti alkuun.
Meillä tyttö lähti viime vuonna koulutaipaleelle, eikä osannut kelloa tippaakaan, vaikka oltiin harjoiteltu ja ostettu kello. Tyttö joutui huolehtimaan itse kouluun lähtemisen melkein alusta asti (viikon olin kotona koulun alkaessa, sillä me molemmat opiskelemme ja koulumme alkoi 8.00). Kävimme läpi aamu toimet siten, että heräsimme klo 6.30 laitoimme aamupalan, petasimme sängyn, pesimme hampaat ja puimme päällemme seuraten koko aika kelloa, itse jouduin lähtemään jo 7.00 matkaan, ja tyttö jäi yksin kotiin,kun kello oli 7.30 soitin kotipuhelimeen ja sanoin, että on jo alettava pukemaan ulkovaatteita ja lähdettävä kohti koulua. Näin tyttö oppi tasan ja puolen, oli kello sitten puoli yhdeksän tai puoli kymmenen. Nyt vasta opettelemme kellosta miten on yli tai vaille.
Aluksi oli suuri huoli miten pärjää kotona yksin, mutta hyvin on mennyt eikä ole myöhästynyt kertaakaan koulusta. Kyllä se siitä ajan kanssa lähtee. Onnea matkaan!
on että laittaa värikkäät teipinpalat sille kohdalle kellossa mihin viisareiden pitää sojottaa kun on matkaan lähdettävä, miehelle oli aikoinaan laiteltu näin...ja aika monelle muullekin. Kännykkä on tietty hyvä, mut ainakaan minä en töissää pääse soittamaan tiettyyn aikaan...ei kerta kaikkiaan mahdollista.
Mun tytär on nyt 2. luokalla ja kellon osaaminen on epävarmaa. Ei ensinnäkään suostu pitämään kelloa kädessään. OSaa kyllä katsoa tunnit ja puolet tunnit kellosta, mutta minuuttien opettelu on vielä hankalaa. En luottaisi ollenkaan että huolehtii itse kouluun lähtemisestä ajoissa, ihan muistakin syistä kuin kellon takia. ekana, muistaako katsoa kelloa? lapsi unohtuu leikkimään, ei ole ajantajua ollenkaan. hän ei vieläkään hahmota kuinka pitkä aika on esim. puoli tuntia. tokana, tulee erehdyksiä luokkaan " hupsis, katsoin vahingossa minuuttiviisaria vaikka piti katsoa tuntiviisaria." meillä on onneksi joustavat työajat joten lähdemme yhtä matkaa aamuisin. sanoisin, että joko soitat lapselle aamuisin 10 min välein ja muistutat että mitä pitää tehdä tai lähdet yhtä matkaa tai lähetätä matkalle aikaisemmin. lapsi saa kyllä matkaan menemään aikaa ja koulun pihallekin voi jäädä leikkimään ennen koulun alkua.
Kellon aikojen harjoitteleminen riippuu jonkin verran ekaluokan matematiikan kirjasta. Eli joissain kirjoissa sitä harjoitellaan ihan urakalla ja joissain vähän sivutaan. Kakkosella siihen sitten kyllä varmasti palataan. Ainakin itse käytän oppilaiden kanssa kellonaikoja ihan arkipäivän touhussa, joten vähitellen ne tulevat tutuksi matikan tuntien ulkopuolellakin.
Omien oppilaiden vanhemmilta olen kuullut käytännön vinkkejä näihin aamuherätyksiin ja kouluun lähtemisiin. Ajattelemasi herätyskello on käytössä monessa perheessä ja joissain perheissä vanhemmat vielä soittavat varmistussoiton sillä kellonlyömällä kun kouluun pitää lähteä. Nämä lähtöajat on kyllä hyvä suunnitella hieman normaalia aikaisemmaksi, koska lasten matkanteko on hitaamman puoleista. Matkalla kun löytyy aina ihania aarteita ja taivaan lintujakin on niin mukava katsella. :)
Olen huomannut, että vanhemmat jännittävät monesti enemmän ekaluokan alkua kuin varsinaiset koululaiset. Pientä alkukankeutta saattaa olla, mutta tosi nopeasti lapset oppivat koulun rytmin. Nyt vaan huolet pois ja innolla odottamaan koulun alkua. Niin minäkin täällä vähitellen teen!
T: luokanope