Kokemuksia yhdistetyistä eka- ja tokaluokista

No, näitä yhdysluokkiahan on ainakin pienemmissä kouluissa paljonkin ja isommissakin juuri kuvailemasi kaltaisessa tilanteessa. Jotkut pedagogiikathan itse asiassa edellyttävät eri ikätason oppilaita esim. montessori-pedagogiikka.



Käytännössä opettaja antaa toiselle luokalle esim. 2.luokalle omia itsenäisiä tehtäviä siksi aikaa, kun laittaa ekaluokkalaisten kanssa hommat pyörimään. Kun ekaluokkalaiset ovat itsenäisen työskentelyn vaiheessa tunnin aikana, opettaa ope kakkosia jne. Tunnilla on usein yhteisiäkin asioita. Toisissa aineissa molemmat luokat opettelevat samaan aikaan eri asioita (usein äidinkielen ja matikan tunnit ovat näitä) mutta esim. kuvis, liikunta ja musiikin tunneilla tunti on koko luokalle yhteinen.



Kahden luokka-asteen luokassa lapset opettelevat enemmän itsenäistä työskentelyä ja keskittymistä, kaverin auttamista ja avun vastaanottamista. Aina ope ei ehdi auttaa joten voi kysyä kaverilta. Vanhemmat siis. esim. kakkosluokkalaiset " syrjäkorvalla" kuulevat kertausta ed. vuoden asioista ja toisaalta nuoremmat ekaluokan oppilaat saattavat vaivihkaa oppia jo seuraavan vuoden juttuja. Isommat ovat pienemmille mallina ja apuna mutta myös päinvastoin.

Itse olen aikoinaan aloittanut koulunkäyntini yhdistelmäluokassa. Käytännössä ekaluokkalaisista valittiin ne, jotka olivat ehkä hiukan itsenäisemmin keskittyviä ja heidät siirrettiin 2. luokkalaisten kylkeen. Muistan kiinnitäneeni huomiota ekaluokkalaisten ryhmässä hitaaseen opetustahtiin, joten yhdistelmäluokassa kaiketi edettiin sutkajammin. Osa tunneistä oli samoja tokaluokkalaisten kanssa, osa muiden ekaluokkalaisten kanssa ja osa järjestetty siten, että osa teki toista ainetta ja osa toista. Olen esim. kirjoittanut ala-asteella aina luokassa, jossa toiselle puolelle on kerrottu biologiaa tms. Oppipahan keskittymän hälyssä ;) Mutta itselläni ei ole mitään negatiivisia muistikuvia ko. ajasta. Tokaluokkalaiset tietysti olivat yleensä keskenään eivätkä meitä pieniä huolineet aina mukaan, joten kaverin löytäminen omalta luokalta oli tärkeää. Mutta lapsi sopeutuu kaikenlaiseen. Ja yhdistelmäluokalla oli mielestäni rauhallisempaa, opiskelurauhasta pidettiin huolta. Ja apuja sai jopa niiltä isommilta ;) Luokkahenki oli parempi ' erikoisuutenmme' vuoksi, eikä ketään kiusattu, koska ryhmä puolusti omiaan muiden luokkien kiusaajia vastaan. Tässä tosin opettajalla oli ansionsa.

Meillä on ollut lapsia kolmessa alakoulussa. Neljä lasta on aloittanut koulunsa yhdistetyssä 1-2 luokassa, yksi yhdistetyssä 1 ja 6 luokassa ja yksi pelkällä ekaluokalla.

Opettajalta varmasti vaatii enemmän opettaa yhdistettyä ryhmää, mutta ei meidän lapsilla ainakaan ole ollut koskaan mitään valittamista ja hyvin on koulu sujunut kaikilla, myös lievästi kehitysvammaisella, jolla on ollut henkilökohtainen avustaja koko kouluajan.

Nuorin kouluikäisistä on nyt ensimmäisellä luokalla yhdysluokassa.

ensimmäinen vuosi yhdistetyssä eka-tokaluokassa sujui tytöllä ihan hyvin. Seuraavana vuonna opettaja vaihtui ihmiseen, joka jäi hetimmiten sairaslomalle. Kukaan koulun opettajista ei oikein ollut huolinut yhdistelmäluokkaa, jonka ilmeisesti katsoivat hankalaksi opettaa. Nyt sijaiset ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin ja vanhemmilla on hiukan hölmö olo, kun täytyy lapsilta udelle kuka teitä nyt opettaakaan?



Sinänsä tytön koulunkäynti on sujunut ihan ok, joten ei kai pitäisi valittaa.

Oma esikoiseni oli kaksi viimeistä ala-astevuottaan yhdistetyssä luokassa, sekin sujui mallikkaasti, kun oli hyvä opettaja.

mun poika yhdistetyllä 1 ja 2 luokalla ja toimii tosi hyvin.luokka on pieni täällä maalla ja jokainen opiskelee omalla tasolla.hyvä juttu mun mielestä.nyt poika siirtyy 3-6 luokalle ja saa nähä kuinka se toimii.