***Maalismasut vko 35 MA-KE***

Uusi viikko ja vanhat kujeet.



Viime viikon pino:

[http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WA...|http://www.vauva.fi/…]



T:Vacsuli ja papu

Eka neuvola n. viikolla 9-10, jolloin paino laitetaan raskautta edeltäneen painon mukaan (äiti ilmoittaa). Pissinäyte annetaan joka kerta sokereja ja protskuja varten, labranäytettä vain jos on jotain oireita siihen suuntaan. Verenpaine mitataan joka kerta, samoin kuunnellaan äänet dopplerilla. Th tekee lähetteen sairaalaan ekaan ultraan, aika varataan sieltä sen jälkeen itse ja np ultrassa käytäessä varataan sairaalasta suoraan itse rakenneultra-aika. Ekalla neuvolakäynnillä otetaan myös pari putkea verta veriryhmämääritystä, HIV ja kuppa-näytteitä varten. Hb mitataan ekalla käynnillä, n. rv 16 (ultrasta seuraava käynti) sekä sitten tarpeen mukaan myöhemmin.



(.) Ollut vähän huolestuttava viikonloppu. Viikkoja pitäisi olla nyt 10+4, öklötys on ehkä jo vähän vähentynyt, kurkku on kipeänä enkä ehkä oikein huomaakaan sitä. Mahassa on tuntunut menkkamaista jomotusta, mutta mitään vuotoa tms ei ole. Sydänäänet on kuultu jo kahdesti, viikko sitten eka ultra, ensi viikolla taas pe uudelleen, josko viikkoja sitten olisi maagiset 12. Jotenkin eniten pelkään keskeytynyttä keskenmenoa, tunnetta että on kuvitellut kaiken olevan hyvin ja sitten ultrassa kuulee ettei elämää ole ollut enää muutamaan viikkoon. Vaikka kokemusta tällaisesta ei ole niin hirvittää. Samoin taisi olla esikkoa odotellessa. Toivotaan ettei nyt enää odottajia putoaisi kyydistä!



Työn pariin, kiireinen viikko edessä.



äippä + onnipapunen 10+4

Niin se aika vaan menee vauhdilla (sittenkin..), kun muistan juuri olleeni viikolla 5 tai jotain vastaavaa.. Torstaina on tosiaan np-ultra, ja sitä odotellaan kovasti. Syyskuun alussa on toinen neuvola, ja kiitos neuvolantädin, sitä en innoissani odotelekaan. Jos tuo sijainen ei syksyn aikana vaihdu, pyydän ihan kylmästi neuvolatädin vaihtoa. Totuin ekan aikana useampaan niin loistavaan terkkaan, että tämä nykyinen tuntuu ihan kauhealta.



Mulla on nyt alkanut maha pullottaa, ihan hassua. Ekasta ei ollut tietoakaan mooo-onen viikkoon. Tosin kun itsekin laihduttanut 6kg normaalipainon sisällä, niin helpomminhan tuo ylimääräinenkin näkyy :).



Mukavaa viikkoa kaikille!



hannahto ja pikkuinen rv 12+0

Laitoin viestiä jonnekkin pinoon vika viikolla, kun uusi olen... Paha olo on poispäin menossa, samoin väsymys. Jotenkin jäänyt väsymyspäälle ja huono olo tulee heti, jos rasittaa fyysisesti itseänsä. Kuuluuko tämä raskauteen vai onko tällainen jotain tulehdustautia keuhkoissa, alkavaa astmaa, keuhkoahtaumaa ymss...???!



Jaksais vaan siihen asti,että se energisyys palais.



Hyvää viikon alkua kaikille!!



Äippä rv 10+0

oksentaa en ole kuitenkaan tarvinnut kuin kerran vaikkakin läheltä piti tilanteita on tullut useita kuluneen viikon aikana. Töissä ollessani syön välillä omena tai mandariini välipalaksi, välillä täytyy pisää sisu-pastilli tai muuta vastaavaa suuhun että pahin kuvotus menisi ohi. Väsymystäkin on mutta se on ehkä paranemaan päin. Enää ei tunnu että tarvitsisi nukkua vuorokauden ympäri. Soitin neuvolaan viime viikolla, ensimmäinen neuvola on 5.9, eli rv. 11+3, np-ultraan sain ajan 10.9. Jännityksellä odotan sitä. Veriseulaakin olisi tarjolla mutta en ole vielä päättänyt osallistunko siihen.

Pahoittelut Mami79:lle, voimia sulle jatkoon. Toivottavasti kukaan ei enää tipu joukostamme.

Miten voikaan raskaudet olla niin erilaisia!



Jos tällainen raskaus olisi sattunut ensimmäiseksi, voi olla että aika moneen otteeseen olisin harkinnut muiden lapsien tekemistä.



Kun näille "oireille" ei näytä tulevan loppua ja ne estävät normaalielämää...

Eli siis oksentelua, migreeniä, särkyä joka puolella, tautinen väsymys, kipua...



Mutta ehkäpä tämä joskus loppuu. Ja toisaalta kamalasti pelottaa, että onko siellä kaikki kunnossa, kun tämä meno on näinkin rajua...



4.9. Ensimmäinen neuvola jolloin sitten ultra varataan... Tosin hento sydämen syke on siis jo ultrassa näkynyt, kun kystaa ultrattiin. Eli on siellä joku ainakin hetken ollut.



Maha on ihan mielettömän iso. Ollut ehkä viikosta 6 lähtien. Ei ole paljon tarvinnut kertoa kenellekään, kun sen jo niin helposti näkee!



Tuntuu, että parisuhde-elämäkin (eli siis seksi) on huvennut ihan olemattomiin tämän raskauden takia, kun on vaan niin kipeä...



Valitusta kyllä, toivottavasti muilla menee paremmin!



Inkeli ja Riemu ehkä viikko 10

huomenna ultraan...AAArgh!Jännää..Peruin veriseulaan menon,eka halusin siihen mennä mutta sitten kun tutkin asiaa tarkemmin niin empä menekkään.Tuntuu niin paljon vääriä tuloksia antavan että en halua siitä vielä lisästressiä saaha jos poikkeavaa näyttäisi.Saapi tuo niskapoimututkimus riittää.Yhdelläkin tutulla oli näyttänyt sekä np-ultra, veriseula että lapsivesipunktio lapsen olevan vammainen,ja päättivät siitä huolimatta jatkaa raskautta ja syntyikin aivan terve poika!!Et se niitten luotettavuudesta.

Farkut kiristää,ei pysty enää istumaan napit kiinni,eikä seisaallaankaan oikein ole hyvä pitää vyötä.Mutta jos en pidä niin sitten ne tippuu!Tänään oli energinen päivä,jaksoin tiskata kamalan tiskivuoren,siivota ja tehdä jopa ruokaa.Vieläkun veisi tytön ulkoilemaan.Koiria käytettiin juoksemassa metässä että niitä en lähde lenkittämään. Tänään muutenkin ihan hyväolo,aamulla vähän heikotti mutta se meni ohi kun söin.Eikä ole edes päähän koskenut,sitäkin oli taas tuossa muutaman päivän putkeen.



Sunny&kääryle 12+2

Pitkästä aikaa. Jos joku vaan tahtoo, niin ottakaa tuo esittely-pinon päivitys kontollenne... Mä oon ihan loppu-tööt! Kävin viime vkolla Hyvinkäällä jo tipassakin yön yli, kun tää oksentaminen vaan jatkui. Ei auttanut Primperaanitkaan :( Sitten tk-lääkäri neuvo puhelimitse, että käsikaupasta saa sellaista kuin Postafen, joka on tarkoitettu matkapahoinvointiin. Vei kyllä suht hyvin pahan olon pois, mutta koska kolmiolääke, niin olin entistä väsyneempi. En enää tänään viittiny ottaa. Ja tällä hetkellä, kun ei okseta, niin johan se migreeni tuolta tulla jyskyttää. Miksi tää pitää tehdä näin vaikeeks??? Kaikki toistelee, että vauvalla ei sentään ole hätää...mutta laiha lohtu tän loputtoman pahan olon kourissa... LAkin taisi siirtyä 3 pvää eteenpäin, kun ultrasivat pikaisesti viime vkolla... Eli ts. paha olokin jatkuu ainakin sen kolme päivää pidempään :/ Np-ultra nyt perjantaina. Voin ihan rehellisesti sanoa, että niin toivottu kuin tämä lapsi onkin, niin olisi jäänyt tekemättä, jos tämän olon olisin tiennyt. Kaikki kauhistelee, kun sanon noin, mutta ne ei olekaan tätä oloa kokeneet. No, ehkä tää sit maaliskuussa unohtuu, kun se neiti tai herra tuolta syliin putkahtaa... Kyllä mä nytkin juttelin sen ultrakuvalle viime vkolla heti, että "miksi sä teet äidille näin pahan olon"...heh!

Kauheeta valitusta...ja mä oon yleensä yltiö-positiivinen ihminen, joka löytää joka asiasta jotain positiivista! Okei, positiivista on se, että kohta on maagiset 3kk täynnä. Joko tää sitten loppuis??? :)



Mutta hyviä vointeja kaikille - taidan tulla vasta seuraavan kerran, kun olo parempi.



Pi-Ki 11+3 (uä:n mukaan 11+0, mutta ennen np-ultraa en muuta...yritän huijata pahaa oloani ;D)

Miksi meninkään sanomaan, ettei tarvitse oksentaa, vaikka ällöttääkin. Tänään se aika on siirtynyt historiaan ja aamulla tuli laatoitettua sitten ihan kunnolla.

Vaikka vatsa kyllä oli niin tyhjä, että pelkkää vettähän se taisi koostumukseltaan olla.

Selkä on alkanut vihoittelemaan. Sattuu ihan sairaasti siihen, ensimmäistä kertoo.

Olo on kuin krapulassa, eikä mikään tunnu auttavan.



Tänään kävin verikokeissa ja sikiöseulaankin tarvittava veriputkilo on nyt annettu.

Ihan hyvällä fiiliksellä muuten.

Pitäisi vain jaksaa siivota ja tehdä taloustöitä, mutta jostain syystä olen ihan poikki ja tekisi vain maata kokoajan. Vaan eipä onnistu. Musta tuntuu, että mun mieheni alkaa pikku hiljaa kyllästymään siihen, etten mä oikeastaan saa mitään aikaiseksi. Heittää pian pihalle, kun musta ei synny muuta kuin valitusta ja sotkua.



Odotan innolla niitä energisiä kuukausia, sillä siivottavaa olisi paljon. Tänään tosin laitettiin menemään myös isomman asunnon hakupaperit. Meillä on nyt kahdestaan yksiö ja kolmelle tämä on aivan liian pieni. Inhoan kyllä muuttamista, mutta rakastan sisustaa ja ostella uusia mööpeleitä xD.



Toivottavasti elämä alkaa voittamaan.

Papunen vastaan viikkoja 10+5 (päivällä heitti mun arvio ovulaation perusteella), peräpää mitta 4cm, laskettu aika ultran mukaan 18.3.2008. Siellä se kaveri kölli, välillä nyrkkeili ja mylläs. Niskapoimuturvotusta varten ei sitten meinanut kääntyä sopivaan asentoon. Kyllä oli hyvä monitori katossa mistä näki tosi hyvin. Ihanalta tuntui nähdä pienoinen.



Niskapoimu turvotusta 2,4mm. Kuulosti jotenkin paljolta ja kätilö ei siitä suostunut mitään kommnetoimaan, sanoi vaan jotenkin että ei niistä mitään voi päätellä (tms.) ja odotetaan veriseulan tulosta Olen vähän hämmentynyt kun en netistä löydä selkeitä raja arvoja mistään tuolle. Pikkasen hermostuttaa. Päätettiin kuitenkin miehen kanssa että koetataan olla stressaamatta ja yritetään nauttia raskaudesta.



Flunssa saikulla olen edelleen keskiviikkona vielä ainakin. Lääkäri sanoi että viirus keuhkoputken tulehdus, on vaan kärsittävä.



SUNNY: huh huh totta kertomusta tosta seulasta.



T:Vacsuli ja papu rv 10+5

En ole muutamaan viikkoon kirjoitellut, kun on ollut taas surua ja hautajaisjärjestelyjä. Tämän raskauden aikana siis jo kaksi lähiomaista kuollut. Surun lisäksi huolestuttaa myös, kuinka tämä suru ja stressi vaikuttaa sikiöön.



Yleensä olen optimisti ja kahdessa aiemmassa raskaudessa en ole missään vaiheessa pelännyt, että vauvalla olisi jotain hätää. Nyt kuitenkin kaikki tämä suru on saanut optimisin kaikkoamaan ja en ole uskaltanut uskoa, että vauvalla olisi kaikki hyvin.



Olin jo valmiiksi päättänyt, että jos nt-ultrassa ja seerumiseulassa kärähdän, niin jatkotutkimuksiin en lähde vaan se otetaan vastaan, mitä on tullakseen. Nt-ultraan ja seerumiseulaan menin, jotta olisi sitten aikaa valmistautua siihen, mitä on tulossa. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että kaikki on hyvin. Sain riskiluvuksi 1:11000 ja optimismi nostaa taas päätään. Mitä tahansahan voi tietenkin vielä tapahtua ja eihän nuo seulat kaikkea kerro. Vasculi kyseli, mikä on niskaturvotuksen raja-arvo. Meille ultraaja sanoi, että 3mm on raja-arvo eli teillä oli siis mitta raja-arvon alapuolella.



Ultran jälkeen uskallettiin sitten kertoa lapsillekin tulevasta vauvasta. Tosin meidän 6v oli jo asiasta kysellyt, kun oli lukenut mun neuvolapapereita. Silloin kerroin, että muutaman viikon päästä tarkastetaan, onko meille vauva tulossa. Lapset ovat innoissaan ja uskovat, että poika on tulossa. Mies taas veikkaa tyttöä. Päätettiin, että lapset saavat kertoa uutisen sukulaisille ja ystäville, kun tavataan. Pomolle kerroin heti ultran jälkeen tänään.



Mimmiu rv 12+5

Pahoittelut sulle Mimmiu, sulla on varmasti todella raskasta juuri nyt. Suru on kuitenkin luonnollinen asia enkä millään voi uskoa, että se vaikuttaisi sikiöön haitallisesti.



Itse kävin tänään lääkärissä keuhkoja näyttämässä niin kuin Vasculikin, kun olen kolme viikkoa jo köhinyt eikä millään meinaa mennä ohi. Sama diagnoosi, virusperäinen tulehdus, lääkkeeksi lepoa ja kuumaa mehua.



Jatta rv 9+4

Oon ex-helmikuinen kun kuukautisten mukaan luulin meneväni jo v iikoilla 14 mut viime viikolla kävin nt-ultrassa ja pikkarainenhan se vasta oli,tänään oli tarkistusultra,kaikki ok (nt 1mm??... meniköhän oikein...sanoi kuitenkin et kaikista normaalein tulos tmv) ja pääperämitta vastasi viikkoja 12+2 :D



Joten maaliskuisiin siis!! LA on 9.3.2009 ja sairaala LKS.



Minusta sen verran et esikoinen on 5v,toista lasta on tehty 4 vuotta (!!) joten tää on aika ihanaa :) Naimisissa olen ja käyn kokopäivätöissä aika fyysistä työtä (ja todella väsyttävää,työaika 6-14 ja työmatka 30km.....)



Oksentanut olen 2x tän raskauden aikana,mutta etovaa oloa on KOKOAJAN ja närästystä ja sen mitä teidän juttuja luin niin unettomuuttaa myös,heräilen pitkin yötä ja lisäksi herään aivan virkkuna noin klo.4 vaikka kello soi vasta 4.55,se on rasittavaa!!!

Joten päivällä onkin aina torkkujen aika :)



Noh,se tällä kertaa,koitan lueskella tätä uuden ryhmäni jutustelua jotta pääsen sisään :)

Ja juuri kun pääsin sanomasta, että mun mieheni alkaa kyllästymään siihen, etten saa mitään aikaan, niin tänään kun se tuli koulusta, se oli pahalla tuulella koska en ollut siivonnut ja tiskannut. Tokaisi vain, että olen tainnut vain roikkua kokoajan vauva-foorumeilla.

Enhän mä tietenkään ole tehnyt kotitöitä, sillä jos seison tarpeeksi kauan tai heilun imurin kanssa, se tarkoittaa välittömästi sitä, että oksennus tulee.

Koirankin ulkoiluttaminen on yhtä tuskaa.

En varmaan ole ainoa väärinymmärretty, mutta minusta tämä on jo kohtuutonta.

Jumalauta mä olen raskaana ja voin pahoin, pitäisikö mulla olla pää kainalossa, ettei mun tartte hoitaa kotitöitä.

Mä yritän parhaani, mutta ilmeisesti sen pitäisi olla enemmän.



Äsh. Taas valitan ja kieriskelen itsesäälissä.

Mutta ärsyttää.

Anteeksi vuodatukseni.

Pikaisesti työn lomassa.



Kävin ultrassa eilen ja nyt pitäisi olla viikkoja 10+0. Suurin piirtein sama, kuin menkoista laskettuna.

Kävin samalla veriseulassa ja sitten pitäisi varata aika np-ultraan. Todella tarkkaa saada aika juuri sille tietylle viikolle, jolloin ainakin täälläpäin pitää tuo np tehdä.



Kasa läheisiä tietää tämän salaisuutemme ja nyt iskikin paniikki, jos seulasta jotakin löytyy. Emme ole päättäneet, mitä asialle sitten teemme. Mies ei ole kyllä valmis kovin vammaista lasta ottamaan, itse en oikein tiedä.

Täytyy miettiä tarkemmin, jos miettimisen aihetta on. Lapsille kerromme vasta seulojen jälkeen.



Olo ei ole kovin paha ollut missään vaiheessa (lukuunottamatta matkapahoinvoinnin tunteesta johtuvaa kuvotusta ja huimausta). Mutta nyt tuntuu, että oireita ei juurikaan enää ole.



Työt jatkuu, palaillaan!



Kaarna@laiva rv. 10+0

Ihana kuulla että täällä on muitakin oireettomia :). Olo on tosiaan normaali, ainoastaan mahasta tuntuu pieni nipistys n. kerran päivässä. Rinnatkaan ei ole enää arat. Pakko vaan uskoa, että tuolla masussa jotain on :). Np-ultraan on vielä aikaa pari viikkoa.



Nasse rv10+2

Kovin paljoa en ole täällä roikkunut niinkuin tein keskenmenneessä raskaudessa..



Alavatsakipua oli to-su, kovastikin. Pelkäsin hulluna et taas tulee km. Sit su alkoi tuntumaan, et mulla on hiiva. Hain lääkkeet ja siihen loppui kipuilu alavatsalla. Voiko se oikeesti olla siitä?? No, väliäkö sillä, mistä johtui kunhan vaan pysyis poissa nyt!



Kyllä huomaa et alkaa olla enemmän vaivoja kuin edellisissä raskauksissa. En tiedä, mikä vaikutus on sillä, et oon ollut lyhyellä ajalla n.20vk raskaana.. Eilen kävin pitkällä lenkillä ja alkoi häntäluu vaivaamaan. Se murtui ekassa synnytyksessä ja on sen jälkeen vaivannut vaan toisen synnytyksen jälkeen.. Kiva, jos se nyt alkaa vihottelemaan ja on kipeä loppuun asti.. Edelleenkään en uskalla uskoa, että edes loppuun asti päästäis.. On se vaan aikamoista odottaa keskenmenon jälkeen. Tuli itku, kun luin täältä muiden suunnitelmia tulevaan vauvaan liittyen ym. Itse en uskalla edes haaveilla vauvasta.. To on ultra. Jospa siellä olis kaikki ok ja uskaltais jo edes vähän hengähtää..



Sori, tää on kauheeta valitusta..



Mä odotan innolla et aikaa menis vielä vähän eteenpäin ja pääsis kertomaan lapsille. Ne toivoo kovasti vauvaa ja olis ihanaa kertoa niille iloinen uutinen. En tiedä, uskallanko vielä ultran jälkeen.. Hui!



Väsymys on edelleen kova. Ei vaan malttais nukkua.. Olis niin paljon kaikkea kivaa tekemistä.



Toivottavasti kaikki pysyy matkassa ja voinnit alkais pikkuhiljaa helpottaa!!!!



Tuntuu aina, että toisten raskaudet menee tosi äkkiä. Kai se omakin menee, kun ei koko ajan mieti..



Mukavaa päivää ja hyvää vointia koko porukalle!

t. iiik ja pikkuinen 9+6

Nyt on pakko kommentoida tuota Sunnyn viestiä seulonnoista koska olen opintojeni vaiheissa noihin jonkin verran joutunut tutustumaan ja ennen kaikkea tyypillisimpiin suomalaisiin perinnöllisiin sairauksiin. Nt ultran tarkkuus on n. 60-70 % eli kymmenestä esim. Down lasta kantavasta äidistä kiinni seulassa jää 6-7. Tämä edellyttää, että ultraaja osaa hommansa ja ultra tehdään oikeana ajankohtana. Ja toisaalta kaikilla Down lapsilla ei välttämättä ole riskirajat ylittävää niskaturvotusta joten sairaan lapsen seulan läpäisy ei ole ultraajan vika. Korkea niskaturvotus voi olla merkki myös sydänviasta (mitkä ovatkin Downeilla tavallisia). Niskaturvotuksen raja-arvoksi sanotaan joskus tuo 3mm, mutta absoluuttista rajaa ei voi sanoa, koska turvotukseen vaikuttaa myös sikiön ikä mittausta tehtäessä.

Seerumiseula mittaa äidin verestä alfafetoproteiinia (AFP) joka on ihon alainen proteiini. Sen määrä on kohonnut, jos sikiön iho ei ole ehjä eli on esim. selkärangan sulkeutumishäiriö, vatsanpeitteiden sulkeutumishäiriö tai paha suu- kitalakihalkio. AFP-pitoisuuden, niskaturvotuksen ja äidin iän perusteella lasketaan riskiluku, joka kertoo todennäköisyydestä saada Downin syndroomaa sairastava lapsi. Monista muista mahdollisista kehityshäiriöistä nämä tutkimukset eivät kerro yhtään mitään. Jos riskiluku on suurempi kuin 1:250, on aihetta lisätutkimuksiin. Tutkimustulosten oikeellisuus on noin 90 % eli vääriä positiivisia ja negatiivisia tulee aina.



Lapsivesipunktiossa tai istukkabiopsiassa tutkitaan sikiön kromosomisto ja näin ollen ei pitäisi olla mahdollista (no joo, inhimillisiä erehdyksiä sattuu, mutta tulos kyllä toistetaan) että tulos on väärä! Eritoten Downin syndrooman kohdalla voidaan kromosomipreparaatista nähdä montako kromosomia nro. 21 lapsella on ja jos niitä on kolme kahden sijaan niin lapsi on sairas. Sairauden vaikeusasteesta ei kuitenkaan saada tässä vaiheessa mitään tietoa. Myös joitain muita tavallisimpia kehitysvammoja voidaan seuloa em. näytteistä, mutta nämäkään tulokset eivät takaa tervettä lasta, poissulkevat vain tutkitut sairaudet.



Eli haluamatta viisastella näillä niin toivottavasti neuvolat selvittävät mihin tutkimuksiin äideille lähetteitä kirjoittavat ja äidit tutkimuksiin mennessään tietävät mitä ne ehkä paljastavat ja mitä eivät!



Itse olen menossa sekä nt-ultraan että seerumiseulaan. Miehellä on Downin syndroomaa sairastava serkku ja tämä on vaikuttanut miehen lapsuuteen suuresti eikä hän olisi (mielestään) valmis vastaanottamaan vammaista lasta. Minun on ollut tätä vaikea hyväksyä, mutta asia vain on näin. Toki seuraa jatkotutkimuksia ja vakavaa keskustelua jos seulassa kiinni jäädään.



(.) Pahoinvointi on hallituissa mittasuhteissa, lähinnä etomista ja rasvaiset ruuat ällöttää suuresti. Kylmät ja raikkaat maistuvat. Rinnat eivät ole olleet arat enää useampaan viikkoon, mutta nänneihin on ilmestynyt talihippusia (?). Esikon kanssa oli samoin. Mahassa on outoa jomotustuntemusta ollut viikonlopusta asti. Olin siitä jo huolissani, mutta olen nyt päättänyt rauhoittua ja odottaa ensi viikon perjantain ultraa. Pikkuinen on kuitenkin jo kerran nähty ja äänet kahdesti kuultu.



äippä + JuusoJosefiina, la 19.3, viikkoja en nyt muista, oisko 10+5?

PAPU09: kiitos perusteellsiesta tekstistä sikiöseulonnoista. Kyllä nämä neuvolassa selitettiin, mutta mun pää toimii paremmin kun saa mustaa valkoisella.



Sitä kovasti mietin että onko viikolla 10+5 liian aikaista tutkia niskapoimua?



( . ): oireita edelleen, niin etomista, nälkää kuin tissi arkuutta. Kovin pitkään ei voi olla netissä kun alkaa huimaan ruudun tuijottelu. Viime yönä nukuin vihdoin hyvin ja pitkään (0930), vaikka illala oli levoton ja halju olo. En vaan tykkää miehen yövuoroista.



T:Vacsuli ja papu rv 10+6

Tänne ei oikeastaan kuulu mitään uutta. Pahoinvointi on hieman laantunut, tulee jos ei syö tasaisin väliajoin. Maha pömpöttää ihan kiitettävästi :-)



Aamulla käytiin poikien (6v ja 1v8kk) kanssa hammashoitajalla. Hyvät hampaat oli molemmilla. Onneksi tuo pienempikin avasi kiltisti suunsa ja antoi tädin laskea hampaat. Vähän pelkäsin että puree tätiä sormesta :-)



Meillä ekalla neuvolakäynnillä piti antaa virtsanäyte jotain bakteeriseulontaa varten, piti olla 4 tuntia pissimättä. Seuraavilla käynneillä annetaan aina normaali näyte josta kai katotaan proteiinit tms. Sitten piti antaa labrassa verinäytteet vasta-aineita ja niitä tauteja varten ja samalla klamydiatestiä varten virtsanäyte. Np-ultrassa käydessä sitten annetaan verinäyte seulontaa varten (jos haluaa). Seulaan menen ja jos jotain on niin täytyy miettiä sitten. Toivottavasti kellään ei mitään ilmenisi!



Ultra olisi maanantaina ja sitä kovasti odotan. Saisi sen todisteen tästä raskaudesta ja voisi sitten heti töihin palattua kertoa pomolle asiasta. Vähän vaivaa kuitenkin kun ehtii olla vain puolisen vuotta töissä... No näitä lapsia kun ei aina voi ajoittaa niin tarkkaan :-)



Pikaista paranemista kaikille sairastaville ja muille parempaa oloa!



t. Mirabella ja Hilma (11+2)