Lapsen seksuaalikasvatuksesta

Minut herätti puhumaan seksiasioista ala-asteen opettaja, joka vanhempainillassa sanoi, että kohta koulussa puhutaan ihmisen lisääntymisestä eli viimeiset hetket kotona valistaa ensin!

Otin lääkärikirjan käteen ja keräsin poikaseni (2kpl) 6v ja 9v. ympärilleni ja aloin selittää asioita. Sitä ennenhän oltiin yhdessä katsottu luonto-ohjelmia, joissa eläimet parittelivat, joten siltä pohjalta tuo tekninen suoritus ei ollut vaikeaa selittää.

Sittemmin olen puhunut aina ohimennen milloin mistäkin seksijutusta, kuten kortsun käytöstä, tupakoitsijoiden erektiohäiriöistä jne.

Varmaan sinunkin poikasi jo aika paljon tietää, ainakin meidän juniorilla on koulussa ollut asiasta puhetta.

Pojasta saattaisi olla kiusallista, jos vasta tässä vaiheessa alat puhua seksiasioista.....



Itse ostin pian kymmenen täyttävälle pojalleni kirjan: " Mitä pojat eivät rohkene kysyä..." Siinä kerrotaan mieheksi kasvusta ja kaikesta sukupuolisuuteen liittyvästä. Olen toki puhunut jo vuosia asiasta, joten poika tietää, miten lapsia tehdään, mitä ovat kondomit ja mihin niitä käytetään jne. Ko. kirjaa näytin pojalle, ja sanoin, että saa lukea yksin, jos huvittaa mutta voidaan lukea myös yhdessä. Meillä on avoimet välit, joten poika nykyään vielä kehtaa kysyä minulta kaiken mikä askarruttaa, mutta voisin kuvitella, että muutaman vuoden päästä haluaa mieluummin lueskella itsekseen.



Voisitko ajatella joko tuon kirjan (on tarkoitettu 10-14-vuotiaille) tai jonkun muun vastaavan ostamista?

Auh. *huokaus* MIkseivät lapset saa enää olla lapsia...?? En nyt erityisesti tarkoita teitä, jotka olette olleet omasta mielestäni varsin varhain liikkeellä (6v?!), vaan ylipäänsä tätä yhteiskuntaa ja lapsuuden katoamista. Nojoo, eihän ne asiat mun pullikoinnilla muutu, mutta omasta mielestäni ap ei ole mitenkään erityisen myöhään liikkeellä - poikasihan on vasta kuitenkin 12v, ei siis ihan vielä 13? Okei, nyt voi hyvinkin olla se aika - ja varmaan onkin. Mutta minusta 12v on jo koko lailla eri asia kuin 6v. Siis huom! en sinällään halua loukata tai kritisoida, mutta itse en voisi edes kuvitella selittäväni seikkaperäisesti seksiasioita 7-vuotiaalle ekaluokkalaiselleni, jolla tuntuu pyörivän koko lailla muut asiat mielessä...



Ja edelleen pyydän anteeksi, tarkoitus ei edelleenkään ole pahantahtoinen, mutta en voinut olla ajattelematta, onko varma, että tekee pelkästään hyvää vääntämällä rautalangasta sukupuoliasioita jo alle 10-vuotiaille? Olen hiukan ymmälläni... Ja lisäksi, niin paljon on viime aikoina tutkittu nuorten seksuaalikäyttäytymistä, joka totta tosiaan alkaa nykyisin joillain jo aivan järkyttävän varhain, mutta kaiken lisäksi sitä sävyttävät (kuulemma) vahvasti pornovideot ja niiden maailma, sillä seurauksella, että erityisesti tyttöjä alistetaan ja " normaalina" pidetään sitä, mikä videoilla näkyy... Okeiokei, se ei välttämättä poistu valistamattomuudella, mutta en kyllä oikein tahdo uskoa ennenaikaisen yltiövalistuksen ja asian arkipäiväistämisenkään voimaan...



Nojoo, toivon tietty hartaasti, etten ole sitten sen pojan äiti, joka sinisilmäisyyttään ja pullikointimielessä saattaa jonkun tytön raskaaksi tms... Mutta kyllä itse aion vielä odotella 10,5-vuotiaan esikoisenkin valistuksen kanssa. Tosin perhekuviomme on sellainen, että asia tuskin tulee ajankohtaiseksi ennen kuin esikoinen on 15.. Nuoremmista veljistä en ole niinkään varma! ;-)



Mitä itse neuvoihin tulee, niin totta tosiaan, markkinoilla on tosiaan useampikin nuorille itselleen kirjoitettu kirja, jollaiseen todennäköisesti itse turvaudun sitten joskus. Eikö Raisa Cacciatorelta ja kumppaneiltakin ilmestynyt se, joka oli ehdolla palkinnoillekin " Hei beibi mä oon tulta!" tms. En ole ihan varma, mille ikäryhmälle se on ajateltu. Väestöliiton kotisivuilta voi myös löytyä paitsi arvokasta tietoa myös hyviä vinkkejä. Taidanpa surffailla sinne itsekin...

pojilleni ihmisen lisääntymisfysiologiasta. Siis en puhunut naimisesta, nussimisesta, mistään pornahtavasta, ihan vaan tutkittiin, miten ihminen lisääntyy. Ei se varmasti ole vienyt lapsilta lapsuutta! Yhtä lailla he tietävät, miten eläimet lisääntyvät.

Olisin itse ollut kiitollinen, jos siinä vaiheessa olisin sukupuoliasioista tiennyt edes jotakin, kun iso teinipoika sai houkuteltua minut heinälatoon ja raiskasi siellä! Ja olin tuskin 10v. Ehken olisi niin helposti lähtenyt hänen mukaansa uusien värikynien toivossa. Ja arvatkaa, sainko edes niitä kyniä. Sain häpeän ja vamman sieluuni lopuksi elämääni...

Kyllähän poikamme tietää miten vauvoja tehdään! Sitä en tarkoittanutkaan, vaan sitä, mikä on sopivaa sukupuolikäyttäytymistä ja mikä ei.

Kyllä meidän perheessä on aina voitu puhua lisääntymisestä ja vauvan teosta, onhan aihe ollut ajankohtainenkin joten asiasta on puhuttu paljonkin. Paljon on myös puhuttu aikuiseksi kasvamisesta, murrosiän tuomista muutoksista ja poika on yllättävän avoimesti kertonutkin kehonsa miehistymisestä.

Koska pojallamme on tyttöystävä, mietin siis että joko pitäisi alkaa puhumaan esim. ehkäisystä ja keskustella siitä että pysytäänkö vaatteiden alla vai päällä ja että seurustella voi ilman seksiäkin, että kaverit kehuskelevat monesti asioilla joita eivät ole välttämättä oikeasti tehneet yms. teiniyteen liittyviä asioita. Mielestäni seksuaalikasvatukseen kuuluu paljon muutakin kuin lisääntymisestä kertominen ja paljon muutakin kuin esittää tosiasioita yhdynnästä tai seksistä tai sen seurauksista.

Ettekai te ole vielä kymmenvuotiaalle opettaneet kondomin käyttöä? Tarkoitukseni oli kysyä, milloin alatte puhumaan lapsenne kanssa siitä mahdollisuudesta, että hän saattaaisi joutua tilanteeseen, jossa seksi voisi olla mahdollinen tai käydä mielessä?

juteltu sukupuolisuudesta milloin miltäkin kantilta. Kyllä 13 vuotiaalle, jolla on jo tyttöystäväkin, voi ihan hyvin puhua ainakin siitä, että vaikka koulussa kohta kaikki retostelevat kokemuksillaan, niin fiksu on se, joka antaa itsensä kasvaa ja kehittyä rauhassa ja vasta, kun on todella kypsä, aloittaa sukupuolielämän. Ja puhu ihmeessä vastapuolen kunnioittamisesta ja siitä, että ketään ei ehdottomasti saa pakottaa mihinkään.

Misu60:

Kyllä 13 vuotiaalle, jolla on jo tyttöystäväkin, voi ihan hyvin puhua ainakin siitä, että vaikka koulussa kohta kaikki retostelevat kokemuksillaan, niin fiksu on se, joka antaa itsensä kasvaa ja kehittyä rauhassa ja vasta, kun on todella kypsä, aloittaa sukupuolielämän. Ja puhu ihmeessä vastapuolen kunnioittamisesta ja siitä, että ketään ei ehdottomasti saa pakottaa mihinkään.

Siis 13(12)-vuotiaalle, jolla on tyttöystävä, PITÄÄ puhua em. asioista, se on selvä! Ja toisten kunnioittamisesta ei tietenkään koskaan voi puhua liikaa..! Skidikantissakin opetetaan jo hyvin pieniä siitä, ettei vieraiden mukaan passaa lähteä ja että oma " uikkarialue" on sitä ihan omaa, johon ei kukaan saa koskea ilman lupaa. Oli, Misu, todella surullista kuulla kokemastasi. Olen pahoillani puolestasi enkä voi edes kuvitella, millasia jälkiä tuollaisesta jää 10-vuotiaaseen ja loppuelämäksi. :-( Mutta totta tosiaan, biologinen lisääntyminen jne. on aivan eri asia kuin nämä " seksijutut" . Itsekin ajattelen sukupuolivalistuksella lähinnä ap:n mainitsemia asioita. Ja niitä ei minusta tarvitse selittää vielä 10-vuotiaallekaan. Minun mielestäni kortsun käyttö ja tupakoitsijoiden erektio-ongelmat eivät oikein kuulu vielä kovin varhain pohdittaviksi... Teini-iässä toki, mutta ei ennen sitä.

tuossa lisääntymisfysiologiaa selittäessäni ottanut puheeksi noita kortsuja yms. Vuodet kuluvat ja lapset kasvavat kuten myös seksiasioiden aiheet muuttuvat. Esikoinen on lukiossa, joten kyllä erektiohiriötkin jo ainakin ihan biologiselta kannalta kuuluvat tietouteen. Ja kaikki tupakan vastainen kampanjointi tuossa vaiheessa on mielestäni sallittua!

Meilla on juteltu aina kunnioituksesta ja esim. siita etta koska iska ja aiti rakastaa toisiansa on lapset meille syntynyt. Toisen kunnioitus ( esim. jos tytto/poika ei halua seksia harrastaa tai ei halua polttaa tupakkaa,juoda viinaa tai olla myohassa kotoa jne jne jne ) on todella tarkeata ja sita pitaa osoittaa ja opettaa jo ihan pienesta asti. Itse varmasti ostan naita nuorille naisille ja miehille tarkoitettuja kirjoja kun tulee ajankohtaiseksi ( meilla ollaan vasta 3v ja kohta 5v )ja kaverin kotona ollaan luettukkin jo iltasatuna kirja jossa naytetaan/kerrotaan mista vauvat saavat alkunsa ja etta on useampia tapoja jolla lapsi syntyy. Tama kirja on kivasti kuvitettu ( ei siis mitaan halkileikkauksia siita fyysisesta aktista itse vaan kuvassa nakyy peitossa kumpuja ja muutama liike viiru on piirretty sivuille :) ja teksti lapselle helposti ymmarettavaa ja kun lapset ei viela lue itse voi sielta vaikka hypata yli ne kohdat mita ei koe viela tarpeellisiksi.



Mutta kaikki tavallaan, ei tassakaan varmasti ole sita yhta oikeaa tapaa:)



Hyvaa Yota.



Mama-Njogu

En kyllä näe minkäänlaista pahaa siinä, että poikani (10 v) tietää, mitä kortsut ovat. Ei nähdäkseni lyhennä hänen lapsuuttaan. Seksiasiat ja niistä tietäminen on vain pienen pieni osa-alue lapsen elämässä, eikä lainkaan tärkeä. Olen pyrkinyt vastaamaan kaikkeen mitä hän kysyy, joskus vaikeisiinkin asioihin. Minusta se on vain plussaa, että lapsi voi luottaa vanhempiinsa, siihen ,että heille kerrotaan rehellisesti mitä he haluavat tietää.



Itse olin TOOOSI nolona, kun yli kymmenvuotiaana en edes tiennyt, että alapäässä oli kolme reikää, väitin kivenkovaan, että on vaan se, mistä pissa tulee ja se mistä kakka tulee. Kyllä kavereilla oli hauskaa.... Tämä varmastikin on se syy, miksi pyrin avoimuuteen poikani kanssa.



En kauheasti tyrkytä tietoa, vaan sitä mukaa kun hän on kysellyt, olen kertonut. Olen kamalan ylpeä, että hän varmistaa minulta epämääräiset asiat, joita kuulee kavereiltaan.

Mutta sen puute voi sen ehkä tehdäkin. Olen edelleen sitä mieltä, että jos minulle olisi joku joskus seksiasioista jotain edes vihjaissut, edes siitä, ettei saa lähteä miesten/isojen poikien kanssa mihinkään heinälatoon, niin minun elämäni olisi ollut helpompaa ja lapsuus jatkunut ihan erilaisena.

Seksi kuuluu elämään enkä voi ymmärtää, miksei siitä voi tehdä ihan normaalia asiaa. Ei kortsuista tms. puhuminen todellakaan ole mitään pornoa tai muuten kauhisteltavaa. Minusta on uskomattoman kaksinaismoralistista, että esim av:lla äidit ovat niin estottomia seksielämänsä suhteen, mutta sitten täysin hukassa, kun lapsille pitäisi kertoa, mistä vauvat tulevat. Jos ihminen on niin villi ja vapaa, niin eihän se lisääntymisen selvittäminen niin vaikeeta voi olla!