Tammisaaren synnytysosasto, SYNNYTTÄMISEN luksusta
Synnytin toisen lapseni viime viikolla Tammisaaressa, suurelta osin synnytyspelkoni takia, ja koska halusin synnyttää mahdollisimman ei-sairaalamaisessa ympäristössä. Alkuun mietin hieman sairaalan luomu-leimaa ja että saisinko tarvittavaa apua / osaamista hätätilanteessa ja miten se ajomatka Helsingistä sinne menisi.
Kaikki meni kuitenkin niin hienosti että oli pakko kirjoittaa teille muillekin luettavaksi, jos mietitte HUS alueella synnäriä. Suosittelen sydämellisesti Tammisaarta!
MInut otti vastaan kätilö, joka oli kanssani koko synnytyksen ajan. Arvostin tätä todella, sillä esikoisen kanssa kätilö vaihtui tiuhaan eikä kellään ollut aikaa oikeasti olla siellä salissa kanssani vaikka tuki olisi ollut tarpeen.
Pääsin heti saliin (synnytys oli ähtenyt vesien menolla), salissa mm. allas jakkara, kävelytuki yms.. Huone oli himmeästi valaistu, ei kirkkaita lamppuja vaan hieno tunnelma. HUoneessa soi rauhoittava musiikki.
Sydänkäyrällä kävi ilmi että supistusten aikana vauvan sydänäänet heikkenivät rajusti, joten asiansa tunteva kätilö pyysi minua makuulle kunnes lääkäri on tsekannut tilanteen. Onneksi hätää ei tällä kertaa ollut ja pääsin jatkamaan kärvistelyä missä asennoissa tahansa. Kaikkea lääkitystä oli tarjolla, itse kokeilin vyöhyketerapiaa (toimi) sekä homeopatiaa, reisikipujen kuitenkin yltyessä sietämättömiksi, kätilö lääkärin kanssa ehdotti minulle epiduraalia tai vaihtoehtoisesti kylpyä (muu puudutus esim. kohdunsuu ei tehoa reisituskaan). Hienoa että sai itse valita, miten synnytys etenee! Valitsin epiduraalin ja sain sen vartissa. Hienoa sekin, että heillä epiduraali annostellaan hieman erilailla, niin että pääsee kuitenkin kävelemään. Sain oksitonia vauhdittamaan ja pian sitä oltiinkin jakkaralla. Synnytystavankin sai itse valita, suosittelen jakkaraa! Esikoista väänsin tunnin sängyssä maaten tietämättä mitään ponnistamisesta kun jalat olivat täysin tunnottomat epiduraalista. Nyt ponnistus 4 minuuttia!
Vauvan sai HETI syliin ja sänkyyn nakuina peiton alle, vauvaa ei siis riistetty pesulle/napanuoran katkaisuun, vaan äiti ja lapsi annetaan leimautua kaikessa rauhassa toisiinsa. Toista tuntia siinä köllötelitiin, ja napanuora katkaistiin siinä hienovaraisesti välissä. Kylpyyn vietiin vasta pitkän ajan kuluttua, mahtavaa oli saada olla vauvan kanssa siinä kun ommeltiin ja istukka syntyi, ei kipua kun palkinto omalla iholla :)
Sairaalassa saatiin koko perheelle oma huone, erittäin rauhallista, hyvää ruokaa ja asiantuntevaa lastenhoito-opastusta. Mm. käyttävät kestovaippoja.
KErrassaan upea kokemus verrattaessa aikaisempaan kokemukseen keskussairaalassa. Jokaisella naisella tulisi olla oikeus synnyttää tällä tavalla! Äitiä ja lasta kuunnellen, ihmisyyttä kunnioittaen.
SUOSITTELEN!
Kommentit (11)
Minäkin olen synnyttänyt kaikki 3 lastani Tammisaaressa, enkä voi muuta kuin suositella lämpimästi!
Nelosen LA on syyskuussa ja jos kaikki menee hyvin, saa hänkin kokea elämänsä ensihetket rauhallisessa ympäristössä Tammisaaressa.
Tuli sellainen tunne että täytyy vastata, vaikka kokemusta kyseisestä paikasta ei olekkaan. Itse synnytin vajaa vuosi sitten kätilöopiston haikaranpesässä. Mietin kyllä ensin hetken Tammisaarta, mutta ajatus tyssäsi nopeasti auton puutteeseen, melko pitkä/kallis matka taksilla ajella. Siis haikaranpesässä synnytin, mutta sinne en voinut jäädä (en olisi saanut siellä synnyttääkään, koska lapsivedet olivat menneet niin kauan aikaa sitten, mutta kun muuten oli aika täyttä ja sieltä juuri sopivasti vapautui huone) eli tavallisella osastolla oltiin sen jälkeen.
Syy miksi halusin kirjoitustasi kommentoida on se että ainakin minun mielestä se saa " tavalliset" sairaalat kuulostamaan melko huonolta. Ehkä tämä ei ole tarkoituksesi, vaan haluat vaan kertoa miten hyvin kaikki meni. Minä taas haluan kertoa miten hyvin voi mennä vaikka kättärilläkin. =)
" Pääsin heti saliin (synnytys oli ähtenyt vesien menolla), salissa mm. allas jakkara, kävelytuki yms.. Huone oli himmeästi valaistu, ei kirkkaita lamppuja vaan hieno tunnelma. HUoneessa soi rauhoittava musiikki. "
Minä en saliin päässyt heti, koska synnytystä käynnisteltiin yms. Mutta kun sinne päästiin oli sielläkin himmettävät valot, musiikkia jos halusi ja muuten oikein mukava tunnelma
" kätilö lääkärin kanssa ehdotti minulle epiduraalia tai vaihtoehtoisesti kylpyä (muu puudutus esim. kohdunsuu ei tehoa reisituskaan). Hienoa että sai itse valita, miten synnytys etenee! Valitsin epiduraalin ja sain sen vartissa. Hienoa sekin, että heillä epiduraali annostellaan hieman erilailla, niin että pääsee kuitenkin kävelemään. Sain oksitonia vauhdittamaan ja pian sitä oltiinkin jakkaralla. Synnytystavankin sai itse valita, suosittelen jakkaraa! Esikoista väänsin tunnin sängyssä maaten tietämättä mitään ponnistamisesta kun jalat olivat täysin tunnottomat epiduraalista. Nyt ponnistus 4 minuuttia!"
Kyllä minäkin sain ihan itse " valita" miten synnytys etenee. Olin ensin suihkussa (kylpyyn en vesien menon takia päässyt) ja kun haluasin sain epiduraalin. Enkä kyllä ymmärrä miten erilailla se Tammisaaressa annetaan, sillä kyllä minäkin pystyin kävelemään. Ei siinä muuta vaikutusta ollut kuin että kivut lähti. Tippa oli minullakin kädessä. Samalla tavalla sain minäkin valita synnytystavan, mutta vaikka olin ajatellut jakkaraa, en sitä kuitenkaan halunnut silloin. Minulla ponnistusvaihe kesti puolisen tuntia ja vaikka olin sängyssä kaikki meni mielestäni todella kivasti.
" Vauvan sai HETI syliin ja sänkyyn nakuina peiton alle, vauvaa ei siis riistetty pesulle/napanuoran katkaisuun, vaan äiti ja lapsi annetaan leimautua kaikessa rauhassa toisiinsa. Toista tuntia siinä köllötelitiin, ja napanuora katkaistiin siinä hienovaraisesti välissä. Kylpyyn vietiin vasta pitkän ajan kuluttua, mahtavaa oli saada olla vauvan kanssa siinä kun ommeltiin ja istukka syntyi, ei kipua kun palkinto omalla iholla :)"
Kättärillä kätilö pyyhki isoimmat " liat" vauvan päältä (mikä oli minusta mukavaa), mies leikkasi napanuoran ja vauva annettiin rinnalle. Siinä sitten köllöteltiin aikamme (ajantaju ei niin terävä) ja sitten isä kylvetti vauvan. Minusta oli tosi kiva kun isä sai hetkeksi vauvan " itselleen" ja minä menin suihkussa käymään. Istukka syntyi kun vauva köllötteli rinnalle, eikä se oikeastaan edes tuntunut, en tiedä oliko epiduraalin rippeet vielä voimassa =)
" Sairaalassa saatiin koko perheelle oma huone, erittäin rauhallista, hyvää ruokaa ja asiantuntevaa lastenhoito-opastusta. Mm. käyttävät kestovaippoja."
Perhehuone mekin saatiin ja opastusta yms tosi kivasti. Meille jäi molemmille tosi hyvä mieli koko touhusta ja myös pikku kakkosen kanssa kättärille mennään ja haikaranpesäänkin haetaan.
Halusin vain kertoa, että onnellisia synnytyksi on myös tavallisissa sairaaloissa (en mitenkään vähätelläksini tammisaarta, voisi olla että sinne itsekkin suuntaisin jos olisi matka lyhyempi)
Tipy+ipana 10kk+papuliini rv 12+3
Kiitos vastauksestasi. Tarkoitus ei ollutkaan mollata ns tavallisia sairaaloita, mutta oma kokemukseni oli vaan niin täysin erilainen Tammisaaressa kuin keskussairaalassa. Hienoa, että sinulla kävi paremmin!
Niin ja taksimatkasta vielä, että sain siellä sairaalassa sellaisen infopaketin, jonka mukaan taksimatka korvattaisiin?! En voi luvata varmaksi kun ei omakohtaista kokemusta, mutta kannattaa ottaa selvää etukäteen, jos Tammisaarea ajattelee vaihtoehdoksi, ettei autottomuuteen tyssää.
Simpu
Esikoisen synnytin minäkin Tammisaaressa. Ja aivan samanlainen kokemus minulla: kertakaikkisen miellyttävää sairaalassaoloa ja synnyttämistä, jos sitä niin voi sanoa. Asuimme silloin Espossaa,joten monet kummastelivat kovasti valintaani lähteä niin kauas, kun ihan vieressä on moniakin synnytyspaikkoja.
Kuopuksen synnytin muualla muuttomme takia. Jos matka ei olisi ollut niin pitkä (250km) niin olisin ilman muuta mennyt Tammisaareen. Kuopuksen synnytys meni hyvin eikä minulla ole mitään valittamista. Vauva syntyi aivan kaiken taiteen mukaan myös toisessa sairaalassa. MUTTA ero on silti kuin yöllä ja päivällä. " normaalia" sairaalaa ei kerta kaikkiaan VOI verrata Tammisaareen. Sitä ei tajua jos ei ole itse siellä synnyttänyt!!!
Olen koittanut puhua ystävilleni, jotka asuvat siellä lähempänä, että menisivät ihmeessä Tammisaareen synnyttämään. Oikein ärsyttää se, kun ihmiset sanovat että eivät mene kun kyllä se vauva syntyy muuallakin ja että on muutkin sairaalat hyviä. Ok, näin on, mutta soisin tosiaan jokaiselle naiselle / perheelle sellaisen synnytyskokemuksen jonka voi Tammisaaressa saada.
No, jokainen tekee itse omat valintansa. Eivätpä tiedä mistä jäävät paitsi valitessaan jonkun muun sairaalan... Me tiedämme ;)
mutta täytyy myöntää myöskin että en huomannut juuri mitään eroa tammisaaressa verrattuna kätilöopistoon jossa itse olen kaksi lastani synnyttänyt. Ainoastaan tuo vyöheketerapia ja kestovaipat (jotka eivät kylläkään ole meikäläiselle niin tärkeitä juttuja) ovat erottavia tekijöitä! Mutta on tosi kiva kuulla kylläkin millaista on muissa sairaaloissa synnyttää, koska juuri HUSsin alueella voi kuitenkin sairaalasta tosiaan itse päättää!
Olen synnyttänyt kahdesti Jorvissa ja kerran Tammisaaressa. Tammisaaressa kyllä toteutui kaikki se mitä luomusynnyttäjä toivoikin (oli amme joka salissa jne.), mutta se yleinen huolenpito synnyttäjästä ei valitettavasti ansainnut kovin korkeita arvosanoja. Ja tarkoitan siis nimenomaan itse synnytyksen aikana, sitten osastolla kaikki toimi ihan kympin arvoisesti.
Menin synnärille yksin miehen jäädessä vanhempien lasten kanssa kotiin. Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu aika villiltä, että saatoin olla yli tunninkin yksin synnytyssalissa (myös altaassa) ilman että kukaan kävi edes ovella kurkkaamassa. Mitä tahansa olisi voinut sattua kenenkään huomaamatta. Oli itse asiassa hieman yllättävää jälkeenpäin huomata, että mikään kiire kätilöillä ei tuona aikana liene ollut, koska kyseisenä vuorokautena sairaalassa syntyi vain yksi vauva - se meidän :)
Niinikään synnytyksen jälkeen en itse kokenut mitenkään hienona sitä, että makoilin verisissä lakanoissa reippaasti toista tuntia yksinäni vastasyntyneen kanssa. Tästä seurasikin sitten vauvan ruumiinlämmön lasku ja aamupäivä lämpökaapissa :( Jorvin käytäntö on mielestäni tässä suhteessa parempi, sillä siellä olen saanut molemmilla kerroilla vauvan noin vartiksi rinnalle ennen pesemistä ja pukemista kätilön ollessa kuitenkin koko ajan läsnä. Sitten pukemisen jälkeen on saanut rauhassa tutustella uuteen tulokkaaseen ihan oman perheen kesken.
Mutta kaikki tottakai riippuu aina niistä subjektiivisista toiveista. Joillekin Tammisaari on paratiisi, mutta meillä lapset synnytetään jatkossa Jorvissa (jossa muuten vastoin yleisiä käsityksiä ollaan oltu superkannustavia luomusynnytyksiä kohtaan) :)
eikä synnyttämisen tarvitse tapahtua " hotelli" olosuhteissa,tietenkin jos pelkää sairaaloita niin kodinomaisuus on pelkkää plussaa..
Toinen lapseni syntyi Haikaranpesässä viime sunnuntaina klo:2.23:)
Aivan mahtava kokemus. Tosin ehdin olla sairaalassa vain 8min ennen kuin vauva oli syntynyt. Pääsin siis samantien ponnistamaan, joka oli todella iloinen yllätys. En ehtinyt edes vaihtaa sairaalan vaatteita.
Allasta olin toivonut, mutta ehkä ensi kerralla...
Ihana, helppo ja nopea synnytys. Kätilö aivan ihana, vaikka olikin kiireinen. Vauvan sai heti syliin ja rinnalle yli tunniksi jonka jälkeen kylvetys. Myös ruokaa sain heti:) Se oli hyvä juttu, koska olin lähtenyt kotoa niin kiireellä etten ehtinyt syödä mitään.
Synnytyshuone oli himmeästi valaistu, rauhallinen ja kaikinpuolin hyvä:) Perhehuonekin oli hyvä, tosin siellä oltiin vain seuraavaan päivään asti koska halusin pian kotiin. Sekin oli minusta plussaa, että kotiin pääsi heti, kun lääkäri oli tarkastanut vauvan, ja kaikki hyvin.
Voin lämpimästi suositella!
Piti vielä sanoa, että Tammisaaren kestovaippojen käyttö on hienoa! Toivottavasti mahdollisuus tulisi muihinkin sairaaloihin. En kuitenkaan ihan sen takia lähtis Hgistä asti sinne synnyttämään. Kun sairaalassa kuitenkin ollaan vaan päivä-pari yleensä:)
Olen synnyttänyt yhden lapsistani Tammisaaressa. Minulle ei edes ehdotettu mitään luomujuttuja. En osannut niitä kivussani ja hädässäni pyytääkään. Olotilakseni jäi tuosta synnytyksestä se, että " Anteeksi, kun vaivaan teitä" . Jälkeenpäin tuntuu, että tuossa synnytyksessä kaikki meni päin seiniä siksi, että tunsin oloni niin syylliseksi. Onneksi sentään mies oli tukena. Muut synnytykset ovat sujuneet rauhallisesti ja kipu on pysynyt hallittavissa ilman erityistä kivunlievitystä.
Osaston puolelta minulla sitä vastoin ei ole pahaa sanaa sanottavana.
Simpulle uudesta perheenjäsenestä ja hyvää kesän jatkoa:)!!
Oli todella hienoa, että kirjoitit kokemuksestasi tänne. Oli mukavaa lukea tarinasi, sillä itse olin potilaana Tammisaaressa vuosi sitten. Kokemukseni ovat aivan samat, siis aivan uskomattoman hyvät! Olen samaa mieltä, että Hus-alueen äidit voisivat käyttää paljon paljon enemmän tuota sairaalaa. Matkan ei pitäisi olla suuri ongelma, sillä muualla Suomessa noin 100 km:n sairaalamatka lienee normaali (näin luulisin useilla olevan).
Suosittelen minäkin kovasti Tammisaarta!!