Mikä on LUONNOLLINEN/NORMAALI synnytys?
Olen viimeiset 4,5kk miettinyt mitä tarkoittaa luonnollinen/normaali synnytys? Tarkoittaako se MUKA alatiesynnytystä? Ainakin omalla kohdalla siitä hommasta oli luonnollisuus kaukana. Paikat repes pahoin ja myöhemmin löytyi vielä paikkaamattomia repeytymiä. Tähän vielä hirvittävät säryt ja tulehdukset emättimessä. Ja kaiken kukkuraksi synnytyksen jälkeen sairaalassa kehdattiin nuukailla särkylääkkeistä. Ihan kuin ei uskottu, kuinka kauhea kipu oli. Joka päivä alapää tarkastettiin ja muistettiin mainita, että pahannäköinen on. Kivaa! Istuminen on edellen välillä vaikeaa, varsinkin pitkiä aikoja. Eli mikä on luonnollinen/normaali synnytys? Ystäväni, jolle on tehty kaksi sektiota on pahoillaan, ettei ole voinut synnyttää normaalisti. Minun kokemuksen jälkeen hänkin on miettinyt samaa asiaa, kun minäkin.
Kuinka moni on joutunut synnytyksen jälkeen hoitajien armoille, eikä ole saanut tarpeeksi särkylääkettä? Itsekin hoitajana tiedän, että imettäville äideille on nykyään jo paljon särkylääkkeitä tarjolla.
Kommentit (4)
Mä itse taas mietin näitä luomu-juttuja synnytykseni jälkeen. Käytössä oli aikamoinen arsenaali; petidiinipuudutus (auttoi alkusupistuksiin pari tuntia), ilokaasu (ei oikeastaan varsinaista tehoa, ehkä enemmänkin lohtua), aqua-rakkulat (aivan yhtä tyhjän kanssa, ei tehoa) ja epiduraalipuudutus (aaaah, taivas!!! ei mitään kipua!) niin huolimatta noista kaikista mietin, että kuka kehtaa tulla mulle sanomaan ettei mun synnytys ollut luomu? siis, että kokemukseni olisi jotenkin epäluonnollinen kun otin kipulääkkeitä? Ja pöh -kyllä meikäläinen ihan riittävästi sai kärvistellä kivuissa kun avautumisvaihe oli niin hidas ja sain ponnistaa pää punaisena vaikka imukupilla autettiinkin, että kokemukseni oli hyvinkin luomu :-)
En usko, että on olemassa tarkkaa " normaalin synnytyksen" määritelmää. On vaan kasa variaatioita ja henk.kohtaisia kokemuksia.
Mulle jäi synnytyksestä ihan ok maku -pitkä ja melko kivulias, mutta ei mitään henkisiä hiertymiä vaan selvisin tosi hienosti. Yksi syy positiiviseen mieleen on myös se, että mulle osui aivan mahtavat kätilöt kaikki ne päivät, jotka sairaalassa olin. Ainoastaan yksi nihkeä kätilö, joka alkoi kauhistella kun olin kerralla ottanut 2 Burana 600:sta epparin kipuun (niin, mä todella sain Buranaa koko ajan riittävästi leikkaushaavan kipuun)... meinasin revetä sille nauramaan, että " johan mä olen krapulaankin ottanut aikoinaan melkein tän verran" -mutta sen sijaan esitin olevani pahoillani ja lupasin, että jatkossa otan vain yhden tabun kerrallaan.
Niin siis, mulle ainakin annettiin sairaalassa reilusti Burana 600mg eikä mitään Panadolia. Sain myös reseptin kotiin ja koko ekan viikon söin 3-4 Buranaa päivässä epparin kipuihin. Ja siis imetin täyttä päätä.
Normaali synnytys (Dg O80.0) on silloin kun synnytyksessä ei ole komplikaatioita eikä äidillä ole sairauksia.
Jos on esim perätila, saa diagnoosinumeron, samoin imukupista, istukan käsinirrotuksesta, repeämästä joka on vaatinut enempi korjailua, runsaasta verenvuodosta, synnytyksen pitkittymisestä jne.
Tuo LUOMU taitaa olla enempi slangia- kuka sillä sitten mitäkin tarkoittaa. Usein ajatellaan, että luomuna syntyi jos ei ollut lääkkeellistä kivunlievitystä. Ja sairaalaslangissa luomuilijana kulkee sellainen joka korkeintaan ammetta ja akvarakkuloita haluaa- ei mitään puudutuksia. Ihan luomu kai olisi jos ei seurattaisi millään piuhoilla, ei puhkaistaisi kalvoja, ei leikattaisi episiotomiaa, ei autettaisi ulos kupilla eikä sektiolla vaikka mikä tulis...
Ja sektio nyt ei mene ainakaan kumpaankaan ryhmään- niin hyvä synnytystapa kuin onkin!
ellu
p.s. voimia toipumiseen, repeämillä on onneksi taipumus parantua ällistyttävän hienosti!
minä pidän omaa synnytystäni siinä ' luomuna' että siitä selvisin ilman kovia vieraita aineita. Ilokaasu, amme ja aquarakkulat riittivät. Ennen epparin leikkaamista tosin ruiskittiin puudutusainetta, en sitten tiedä että miksi sitä mahdetaan sanoa eikä siitä kysyttykään edes mitään ja ompeluvaiheessa huomattavasti enemmän, kun kipu oli silloin helvetillinen ja paikallaan piti maata. Luonnollisuus sen sijaan oli siitä kaukana, mm. imukupin, synnytysasennon joka oli " perinteinen," vaikea ja epäluonnollisen tuntuinen, enkä olisi sitä vapaaehtoisesti valinnut. Eli minusta nämä kaksi asiaa ovat kuitenkin asioita erikseen.Tämä on tietysti vain minun oma näkemykseni asiasta.
eikkuli
Tosiaan myös minulla synnytyksen jälkeiset kivut olivat merkittäviä, pahempia kuin itse synnytyksessä. Imukupin ja eri suuntiin revenneen epparin sekä katkenneen häntäluun sekä ihanien peräpukamien jälkeen olin itse aivan h-moilasena, kun kätilöt tuumasivat kun kävin (huom! vain) yöksi pyytämässä särkylääkettä, että mikä sulla muka on kipeä. Alapää oli kuin jauhelihaa ja tuommoiset kommentit. Enkä ihan oikeasti osannut edes sanoa itse, että mikä siellä on kipeä, kun koko alapää oli yhtä tikkiä tikin päälle ja selkä tulessa puoleenväliin johtuen häntäluusta. Kotona napsin kahta panadolia kerralla, maksimiannosta päivässä, mikä hieman helpotti.
Niin että en todellakaan tiedä, mikä on normaali synnytys. Ei varmaan ainakaan imukuppisynnytys, siltä tuntuu nyt kun toista ollaan kohta menossa hakemaan.