Moikka Viivi

Ensiksi pitää sanoa, että olen teidän heinäkuisten juttuja lukenut jo monta kk, mutta en ole sitten kirjoitellut.



Tää ei nyt vastaa sun kysymykseen, mutta mulla on samoja huolia kuin sulla.



Mulla on yksi lapsi joka syntyi suunnitellulla sektiolla 40+5, koska ei suostunut syntymään käynnistelyistä huolimatta. Mulla oli rask.diab. Vauva painoi syntyessään 4975g, eli ihan hyvä ettei suostunut syntymään. Arvio oli 4300g.



Nyt tilanne on se, että sektioäitiä ei Porissa suostuta käynnistämään, joten odottelen spontaania käynnistymistä, vauva on kokoarviossa todettu suureksi 4100g, mutta kuten esikkokin niin arviot saattaa heittää 500g. Mulla itellä on sellainen oli jotta vauva on iso, ei ainakaan pienempi kuin ensimmäinen.



Mulla on seuraava aika polille ensi viikon perjantaina jolloin on 10pv yli la. Sanoivat, ettei välttämättä tuolloinkaan tehdä vielä mitään vaan odotellaan viikolle 42. Mun pelko ja äidin vaisto sanoo, ettei tämäkään käynnisty itekseen ja joudun taas leikkaukseen.



Kun sanotaan, että sektioäidin synnytyksen käynnistäminen on riski niin eikö leikkaus sitten ole:O. Keisarileikkaushan on yksi suurimmista vatsan alueelle tehtävistä toimenpiteistä, riskit on niin suuret, että ihan hirvittää ja se toipuminen on pitkä kuin nälkä vuosi (ainakin mulla oli) ja nyt vielä "märkä-kuu".



No kaippa nuo viisaat tohtorit tietää mikä on mulle ja vauvalle turvallisin tapa.



Annu rv 40+3