Jalkojen verenkierto
Olen raskaana vko:lla31 ja jo pari kuukautta on toisessa jalassa ollut polveen saakka aivan karmeita verenpurkaumia(varsinkin koko nilkka ihan mustana) ja ylempänä nivusessa suonikohjuja.
Myös häpyhuulissa karmeat suonikohjut. Jalkaa sekä alapäätä särkee ja jomottaa varsinkin iltaisin. Lääkärissä olen parikin kertaa käynyt ja ei pitäisi mitään tulppariskiä olla. Lääkinnällisiä tukisukkia käytän mutta silti särky välillä kova. Kun jalat nostaa ylös niin kipu hellittää kokonaan ja verenpurkauma kohdat haalenee melkein täysin.
Silti nyt on alkanut pelottaa kun loppuraskus menossa ja paino jalan päällä lisääntyy, että miten loppuraskauden kanssa ja ennenkaikkea miten synnytys. Varsinkin nuo häpyhuulissa olevat suonikohjut mietityttää synnytyksen kannalta. Ja tietty sekin vaivaa, että ymmärtääkö ja huomaako sen itse sitten jos vaikka tulisi ihan veritulppa. Ja tietty, että eihän tämä nyt vauvan oloa huononna tai vaaranna. Lääkärin mukaan on vain minun vaivani ei vaikuta vauvaan.
Tämä on toinen raskauteni ja ensimäisessä ei vastaavaa vaivaa ollut ollenkaan.
Onko kukaan muu kärsinyt vastaavaa? Olisi kiva kuulla mietteitä jos jollain kokemusta. Itsellä ei tuttavapiirissä kenelläkään ole ollut tämmöisiä vaivoja.
Kommentit (6)
oliko sinulla ihan alussa kauheita särkyjä jaloissa ennen kuin suonet alkoi pullottaa?? Mulla on menossa kolmas raskaus ja viikkoja on 18...edellisessä raskaudessa mulla oli vasemmassa jalassa selvittämätön laskimotukkotulehdus johon sain muutaman piikin vatsaani... tässä nyt pohdiskelen että onko mulla tulossa jotain suonikohjuja jalkoihin , kun niin särkee välillä.
,
Mulla on ollut samoja vaivoja kun sulla. Eli ilman raskautta suonikohjuja ei juuri näy, eivätkä ne vaivaa mitenkään. Joka raskaudessa (nyt 4.) suonikohjut alkavat kasvaa ja tummeta jo alkuraskaudessa, ennen mahankasvua ja painonnousua. Etenkin alkuraskauden suonien kasvuvaiheessa jalka ja alapää olivat tuskaisen kipeät. Edelleenkin (rv22) paikallaan seisominen on ihan myrkkyä niille.
Suonikohjuni kulkevat nivuseen ja sieltä ulkosynnyttymiin. Seksi ei passaa, koska siitä alapää tulee kestämättömän kipeäksi, eikä auta muutakun maata sängyssä. Eli selibaattia meillä, jee.
Joskus käytän tukisukkahousuja, joskin en pysty näillä ilmoilla kun on niin lämmintä. Osti Hirudoittia, joka saattaisi auttaa ainakin niihin mustelmakohtiin. Olen vaan aika laiska sitä levittelemään. Eikä se auta isoihin kohjuihin, kun suonen paksuus on jo peukalon paksuinen =(
Synnytyksiin kohjut eivät ole mitenkään vaikuttaneet ja vaivat paranevat heti synnytyksen jälkeen. Mitään tulppia en ole pelännyt, kun kohjut ovat pinnallisia ja liikun kuitenkin paljon tämän perheen arjen pyörityksessä.
Onneksi en nyt ole työelämässä, eli pääsen tarvittaessa nostamaan jalat koholle ja lepuuttamaan niitä. Edellisessä raskaudessa jäin töistä pois RV20 etenkin alapään kohjujen vuoksi. Tuntui, että koko värkki tippuu kohta pois kun kohjut särkivät.
Tsemppiä raskauteesi =)
Saaga
Helpottavaa kuulla, että jollakin samankaltaisia kokemuksia. Ja kyllähän nuo minullakin ihan pinnallisia on ettei varmaan mitään oikeeta tulppariskiä ole. Sitä vaan kun alkaa oikein asioita pyörittelemään mielessään niin ne saa välillä vähän liian suuret mittasuhteet. Ja mulla myös tuntuu välillä , että koko tuo alapää pullistuu ulos, huh! Mutta ei tämä loputtomiin kestä ja myös minulle lääkäri sanoi, että synnytyksen jälkeen helpottaa.
Ja Aamu77:lle niin mulla oli ennenkuin mitään näkyvää ilmeni niin iltaisin ja öisin tosi levottomat jalat ei mitään isoa pakotusta. Se tuli vasta kun nuo näkyvät oireet ilmeni.
suonikohjulla oikeassa jalassa. Ei periaatteessa kyllä edes pullottanut. Käytin stay up mallisia tukisukkia sitten kaksi viimeistä kolmannesta.
Toisessa alkoi tulla jo alkuraskauden jälkeen jos jonkinnäköisiä suonikohjuja ja verenpurkaumia oikeaan jalkaan polven alapuolelle. Kivuliaita myös. Loppuraskaudesta huomasin, että kun otin tukisukat pois, niin tämä oikea jalka polvesta alaspäin meni ihan siniseksi :( Säikähdyksestä soitin Kättärillekin eivätkä olleet asiasta huolissaan. Sanoivat vaan että jos jalka turpoaa äkisti ja tulee kovaa kipua niin sitten heti lääkäriin mahdollisen tulpan takia. Mä kun jo mietin, että menee viel vaikka kuolioon..
No tässä kolmannessa sinistyminen (makuuasennossa sinisyys häviää)on alkanut jo heti ekan kolmanneksen jälkeen ja jalka näyttää vielä kirjavammalta kuin edellisraskaudessa. Nyt on ihan lääkinnälliset tukisukatkin kuvioissa. En pelkää nyt niin paljon, vaikka ihmettelen mitä vielä tapahtuu jalan kanssa kun aikaakin on yhdeksisen viikkoa. Onneksi (tässä tapauksessa) on raskauden aikana alhainen verenpaine ja hemppa, eli veri laihaa..käsittäisin et tulpan riski on tällöin pienempi..
Ne verenpurkaumat ja suonikohjut kyllä jää, mutta eivät vaivaa synnytyksen jälkeen. Toivottavasti ei tuo valtaisa alapäänkin suonikohju (sekin oikealla puolella). Kyllä sitä vähän miettii, et räjähtääköhän se synnytyksessä...??
Blues kera pikkukolmosen 30+3
auttaa tähän kyllä mainiosti. Katsastakaapa Mabsin sukat, joita myy mm. napra-rehab.fi. Sieltä löytyy mm. aivan mainoita polvisukkia sekä ohuita että paksuja. Itse käytän näitä tosi usein muutenkin.
E
Eikö kenelläkään ole vastaavasta kokemuksia???