Syyskuun salaisuudet juhannuksen jälkeen

Alkaa nämä sateet jo niin kovasti kyllästyttää, että toivoo hellettä vaikkei sekään välttämättä herkkua ole näin raskaana.



Waller: Minkälaiset emmaljungat ostit ja minkä väriset. Itselläni myöskin emmaljungat ja kovasti tekisi mieli uusia, mutta kun ovat vielä niin hyväkuntoiset niin eiköhän näillä pärjää.



Pirkko on viime päivinä alkanut potkimaan selkeästi voimakkaammin ja välillä tuntuu, että kyynärpää tai polvi tulee vatsanahkasta läpi. Torstaina olisi tuo kontrolliultra, jossa katsotaan se istukan sijainti. Yhtään ei oikeastaan jännitä, jotenkin luotan siihen että istukka on noussut pois kohdunsuulta. Ja jos ei ole niin sitten se tietää sektiota. Eikä siinä sitten mikään auta. Jos nyt sektioon joutuu niin tarkkottaakohan se sitten tulevaisuudessa automaattisesti sektiota, jos lapsia vielä siunaantuu. Esikoinen kun tuli kiireellisellä sektiolla ulos, niin voikohan enää kahden sektion jälkeen synnyttää alakautta?



Äitiyspakkauksen sain viime viikolla. Olin kyllä kovasti tyytyväinen sisältöön ja mielissäni, että päädyin ottamaan pakkauksen. Kestovaippojakin siellä kun oli, niin taas aloittelin katselemaan niitä. Esikoisen jäljiltä on jotakin varastossa ja eikähän tämän kakkosen kanssa yritetän uudelleen kestoilua. Esikoinen kun meni hoitoon niin kestoilu jäi. Se on toisaalta myöskin rankkaa etsiä sitä oikeaa pakettia omalle vauvalle. Vaatii pitkäjänteisyyttä. Mutta eikähän yritetä meillä ainakin. Kyllästyttää tuo vaippojen raahaaminen kaupasta sekä roskiin vieminen.



Palaillen sitten ultran jälkeen kertomaan kuulumisia. Pitää vielä mainita, että meilläkin ehkä pikku hiljaa alkaa löytymään sen suuntaiset nimet sekä tytölle että pojalle, jotka miellyttävä kumpaakin.



Elohelmi ja Pirkko 29 + 1

Vähiin käy ennenkuin loppuu elikkäs vielä olisi kolme päivää jäljellä ennen ihanan pitkää työbreikkiä.

Täällä kyseltiin sf-mittoja. Meillä rv 27+6 mitta oli 26, hiukan keskiviivan yläpuolella. Kaivoin vanhat äitiyskortit esiin ja huomasin, että ihan samoissa mennään kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin lopputuloksena oli 3650 g painanut tyttäreni (vielä hetken minun "pieni").

Ensi viikolla lähdemme autoreissulle. Muuten ihan kivaa, mutta jännittää hiukan kuinka tuo vihoitteleva ristiselkä kestää istumisen. Useisiin jaloittelutaukoihin on jo varauduttu, ihan putkeen ei pitkiä välimatkoja enää ajella.

Hyvää viikon jatkoa toivottavat massumamma 28+6 ja poju.

Sf-mittahan on toki viitteellinen, mutta esikoispoikani oli syntyessään nelikiloinen ja silloin huideltiin läpi raskauden sf-mitoissa yläkäyrillä. Että kaipa se jonkinlaista osviittaa antaa... Minkälaiset kokemukset muilla?

Moi vaan!



Juhannus oli ja meni appivanhempien kanssa mökkeillen. Ihan oli mukavaa ja rentouttavaa, pääasiassa syötiin =) Nyt mulla on sitten loma, ja ilma on kurjan kylmä ja sateinen. Sekin on vähän tylsää, että miehellä alkaa loma vasta ensi viikolla, joten jotenkin tässä pitää itseään viihdyttää. Tällä viikolla on kuitenkin sitten mukavasti aikaa tapailla kavereita ja ajattelin leffassa käydä kans.



Katselin neuvolakortista, että mulla oli 26+6 tuo sf-mitta 24. Terkkari sanoi, että keskikäyrällä mennään. Kun ensimmäinen raskaus on menossa, niin vaikea sillä lailla vertailla.



Minäkin kävin eilen hakemassa äitiyspakkauksen! Mukava oli tutustua sisältöön, vaikka kelan sivuilta sitä olinkin jo etukäteen tutkaillut. Ihan hyvältä vaikutti, paketti!



Sitten vähän omaa napaa, tai oikeastaan navan alle tämä juttu kuuluu. Mulla on ollut varmaan joku 15 vuotta nivustyrä, joka on ollut suht oireeton, eikä sitä sen takia ole leikattu. Useammalta lääkäriltä olen sitä kysynyt ja aina vastaus on ollut sama, että ei tarvitse tehdä mitään. Nyt toi tyrä on alkanut vaivata, kun varmaan jokin sitä painaa tuolla vatsassa. Eihän sille nyt voi tehdä mitään, harmittaa vaan, kun olisi ollut viisas ja vaatinut sen leikkaamista jo silloin nuorena. Pelkään, että se tuosta saattaa vielä ärtyä ja jopa tulehtua tai jotain, kun raskaus etenee... Onko kellään mitään tietoa tyrästä ja raskaudesta? Kun neuvolalääkärikin on vasta joskus heinäkuun loppupuolella. No, tulipa valitusta. Pitää vaan yrittää ajatella positiivisesti!



Eilen ostin lastenhuoneeseen maton ja verhot yms muuta pientä, alennusmyynneillä kun kävin. Se aina piristää. Eihän se tulokas omaa huonetta tarvitse ja ymmärrä sen päälle vielä pitkään aikaan mitään, mutta mukava kuitenkin laittaa jotain valmiiksi ja sisustaa, kun se huone on meillä toiminut lähinnä sellaisena ylimääräisten rojujen varastona. Varsinaisista vauvantarvikkeista meillä puuttuu enää vaunut. Vaikea päättää millaiset haluaisi! Vaatteita taitaa olla jo ihan liikaa, kun olen kavereilta saanut. Mies arveli, että vauva ei ehdi niistä puoliakaan käyttää, ennen kuin kasvaa niistä ulos =)



Mukavaa viikkoa kaikille!



Miisu 28+5

Ajattelin minäkin pitkästä aikaa heittää pari riviä, olen kyllä teidän juttujanne käynyt mielenkiinnolla lukemassa mutta omat kommentit on ainaisen ajan puutteen vuoksi jäänyt laittamatta.



Viimeisiin työponnistuksiin yritän motivaatiota keräillä, millään ei enää jaksaisi kiinnostaa. Viime aikoina on taas kamala väsymyskin alkanut vaivaamaan, töissäkin nukahtaisin näppikselle jos ei hommia riittäisi kiireeksi asti. Ensi viikolla alkaa muutaman viikon loma, sitten pitäisi vielä jaksaa töihin vähäksi aikaa. Mulla on toi neuvolatouhu jotenkin leväperäistä, edes hemoglobiinia ei ole viititty pariin kuukauteen mittailla vaikka väsymystä valittelinkin. Rautaa ei terkkarin mukaan tarvitse syödä (vaikka ei nykyisestä hb:sta ole tietoakaan); tai jos nyt itsestä siltä tuntuu niin voihan sitä jonkun pillerin ottaa... Lääkäri taas oli ihan toista mieltä, sanoi että kaikille odottajille on rauta hyväksi raskauden puolesta välistä eteenpäin, synnytyksessä toi hemppa kuitenkin laskee ja silloin olisi hyvä olla varastoja. Muutenkin toi neuvola menee aika lailla "miltä susta itsestä tuntuu" -linjalla. Jos jotain kysyy, ei oikeastaan minkäänlaista järkevää vastausta saa. En tiedä vaikuttaako asiaan se, että odotan neljättä ja kaiksen oletetaan olevan jo tuttua. Tosin samanlaiset kokemukset on joka odotuksessa neuvolasta, vaikka aina on terkkarikin vaihtunut. Ensimmäisellä kerralla odotin tuplia ja tietoa olisi todella tarvinnut. Silloin terkkari meni jotenkin paniikkiin ja pesi kätensä koko hommasta; "sairaalan äitipoli hoitaa seurannan, mutta voithan sä käydä täällä verenpaineet ja hb:n mittauttamassa jos haluat". Kai mulla sitten on vaan osunut jotenkin aneemiset terkkarit vaikka niitä aika monta onkin ehtinyt vastaan tulla. Millaisia kokemuksia teillä muilla on neuvolasta, tuntuuko että sieltä oikeasti saa asiantuntevaa apua ja tukea?



Sf-mitoista oli puhetta edellä ja tuo aihe muakin on viime aikoina mietityttänyt. Sf-mitta oli 26 viikoilla 25+6, yläkäyrällä siis mennään. Kyllä vähän hirvittää, itse kun en ole mitenkään iso ihminen. Kaksosraskaudessa mitat nyt menivät omissa sfääreissään, mutta edellistä odottaessa mentiin keski- ja yläkäyrän välillä ja silloin lopputulos painoi 3725g. Kovin paljon isompaa vauvaa en kyllä haluaisi tän kokoisena alkaa ulos punnertamaan, joten vähän on jo painajaisia tullut nähtyä seuraavan tulokkaan koosta. Kai se on sitten vaadittava synnytystapa-arviota jos sf-mitta pysyy yläkäyrän tuntumassa koko odotuksen ajan. Eiköhän se terkkari taas siitäkin kysy omia tuntemuksia :)



Täällä on ihmiset jo innostuneet tarvikkeitakin hankkimaan. Siitäkin olen jo nähnyt painajaisia, vauva syntyy eikä edes turvakaukaloa ja pinnistä ole saatu hankittua. Vaunut onneksi löytyvät edellisen jäljiltä, tosin perusteellista puhdistusta ovat vaille. Vaatepuolta löytyy mukavasti kaapista, kunhan niitä saisi kaivettua päivänvaloon. Jos tulokkaan merkki yllättäen vaihtuisikin edellisestä katraasta poikkeavaksi, on kyllä lähdettävä ostoksille. Sen verran tyttömäistä on toi vaatevarasto, ettei niihin poikaa viitsisi pukea.



Ei kai se auta muu kuin koittaa saada vielä töitäkin tehtyä. Mukavaa kesäkuun loppua kaikille!

Tosiaan jo viimeistä kesäkuun viikkoa viedään!!



Eilen olin sokerirasituskokeessa ja kaikki arvot olivat alle sallitun, eli kaikki ok. Eipä vauvan suuri koko johtunut tuosta sokerista. Ihmettelen muutenkin tuota arviota, että 24+4 oli jo vauvalla 1 kg painoa!?? Sf mitta otettu kerran, oliko vkolla 23 ja oli silloin 19. Keskikäyrän alapuolella siis mennään siinä.



Sf mitoista edellisissä raskauksissa; Ensimmäinen meni keskikäyrällä tai alapuolella, mutta 36vkon jäkleen nousi keskikäyrän yläpuolelle. Vauvan kooksi arvioitiin 3,4kg (ei ultralla mitattu). Tyttö syntyi 39+2 ja oli 2,9kg.

Toinen meni lähes kokoajan keskikäyrän yläpuolella. Vauvan kooksi arvioitiin 3,8 kg. Poika synty 41+3 ja oli 4,2 kg.



Ikävä ilma täälläkin, harmaata ja sataa vähän väliä :( Huomenna töihin ja sitten ensi viikolla vasta vapaa, silloin kylläkin vapaata ma-to. Tarkoitus olisi tehdä jokin pieni kesälomareissu! Toivottavasti ilmat paranee.



Mies huutelee saunaan...



Hyvää viikkoa kaikille!!



T. M@MIx2 rv 26+4

Mullakin oli neuvolalääkäri maanantaina, kuten monella muullakin. Painoa ei ollut tullut 6 viikossa yhtään lisää, mikä on kyllä hyvä, kun on tullut muuten jo ihan ríittävästi! Kaikki oli ok. Lääkäri meinasi käsikopelolla ja sf-mitan (23cm, rv 26+1) perusteella, että olisi tulossa n. 3,5kg lapsi. Saas nähdä pitääkö paikkaansa, esikoinen oli kyllä juuri 3,5 kg ja toka 3,8, eli saattaa hyvinkin pitää.



Fyysisesti kaikki siis hyvin, mutta henkisesti olen ollut alamaissa. Tuntuu parisuhdekin ihan väljähtäneeltä ja oikeastaan vaan ärsyttää toi ukko suurinman osan aikaa. Koen olevani vain yleishyödykekone täällä kotona ja käytettävissä tarvittaessa, muuten ei mitään väliä :( Liekö muuton jälkeistä väsymystä tai jotain... Toivottavasti menee kuitenkin pian ohi, tympäisee, kun kaikki vaan hatuttaa!



Tänään lähdetään mökille ja saadaan loppuviikosta vihdoin lapsetkin kotiin, ovat olleet 3 viikkoa mummojen hoidossa! Takaisin tullaankin vasta heinäkuun lopussa, joten seuraavaksi minusta kuuluu vasta silloin. (Ei tuolla keskellä ei mitään ole nettiyhteyttä ;))



Tarvikkeet vauvalle alkaa olla meillä jo kasassa, turvakaukalo puuttuu vielä ja pinnasänkyyn patja.



Hyvää kesää ja lomaa kaikille!

t. Sanelma 26+3

Alkaa jo masentamaan tuo vesisade X-( ...

Mitään pihahommia ei saa tehtyä ja tuntuu,että pyykkejä ei saa kuivaksi eikä mitään muutakaan ei huvita tehdä... Onhan se toisaalta tietysti hyvä,ettei ole rutikuivaa, mutta....kyllä aurinko tulisi tarpeeseen :) niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin vuoksi!



Omaan napaan ei kummempia, maha kasvaa ja komistuu :D. Sisko sanoi,että sulla on jo tooooosi iso vatsa...noh, ei se nyt niin kauhean iso ole kun kengännauhat saa vielä kiinni ja pystyy hyvin venyttelemään ja mikä tärkeintä, yöt menee tosi hyvin nukkuessa. JOku aika sitten kauhea närästys vaivasi, mutta rupesin juomaan lasillisen samariinia illalla ennenkun käyn nukkumaan ja nyt uni maistuu. Töissä ei enää jaksaisi istua millään, mutta muuten puuhailla kyllä.

Supistuksia tulee ja menee, mutta ei pahoja semmoisia.



Tänään neuvola, vaikka 3 vkoa sitten oli lääkärineuvola. Sanoi,että 5 tai 6 vkoa on liian pitkä väli, kun haluavat ajoissa aloittaa verenpainelääkityksen jos siihen tarvetta ettei nouse pilviin. Olen tosi kotona mittaillut paineita joka ilta,eikä ole olleet yhtään koholla - onneksi. Pelottaa vaan, että paljon on taas painoa tullut lisää kun tuntuu ettei ehdi liikkumaan yhtään...siis lenkkeilemään. Syön kyllä terveellisesti,enkä ahmi herkkuja mutta varmaan kohta 8 kg silti jo lisäpainoa tullut...



Sanelma tossa kirjoittelikin väljähtyneestä parisuhteesta ja voin täysin rinnoin yhtyä edelliseen kirjoittajaan! Niin on meilläkin ja pahasti...mies jotenkin vetäytyy taka-alalle ja antaa kaiken huomionsa lapsille...tuntuu,että meikäläinen saa kamppailla yksin omien huonojen tuuliensa yms kanssa ja se vaan pesee näppinsä kaikesta. Toisaalta yksi ilta sanoi,että on ihan sama vaikka hän seisoisi päällään, niin mikään ei tunnu kelpaavan rouvalle... :D ...noh ei se nyt ihan niinkään ole. Miehet ei vaan tajua,että olisi IHANAA kun joku hellisi ja hoivaisi juuri nyt, koska kun vauva syntyy niin sitten ei mahdollisuutta ole....

SF mitoista sen verran,että on kyllä paljon mittaajasta kiinni, mitä mittoja hän saa.

Serkulla on vko mun jälkeen LA, ja 3 vkoa sitten lääkäri sai mitaksi 27 cm!

Hänet passitettiin heti sokerirasitukseen ja seurantaan, kuitenkaan niissä ei ollut yhtään mitään. Ja silmämääräisesti vatsa on huomattavasti pienempi kun minulla. Ja mulla taas SF oli viimeeksi lääkäri mittaamana 22, joka oli tismalleen sama kun edellisessä neuvolassa eli vatsa ei olisi muka kasvanut yhtään 3 viikossa...minä en tuosta paljon jaksa hätääntyä, koska vauva jumppaa kauheasti ja maha kyllä on selvästi kasvanut. Lähinnä viitearvojahan nuo on...



Minäkään en ole vielä ottanut mitään vauvakamoja esille, sänky varastossa kuten hoitopöytäkin, vaatteet vielä vintillä laatikoissa purkamatta ja pesemättä.

Ehkä sitten kahden vkon päästä, kun loma alkaa saa jotain siihen suuntaakin tehtyä :) :)



Mami+ vauveli 28+3

Kaikkien aikojen kesäflunssa on iskenyt minuun. Yritän sinnitellä silti töissä, kuumetta kun ei ole. Ääni vaan on kadoksissa ja väsyttää ihan jumalattomasti. Huomenna on neuvola, joten katotaan pistääkö täti mut saikulle kun en itse ymmärrä jäädä.. Töistä muuten sellainen pieni ilon aihe, sain vakituisen työpaikan!!! Ihana jäädä nyt äippälomalle, kun on paikka johon palata. Palaaminen tapahtuukin aikaisin, mies haluaa jäädä hoitamaan Elvistä juhannuksesta 2009 eteenpäin. Ei auta ajatella asiaa yhtään, tunnen itseni huonoksi äidiksi jo nyt vaikka lapsi ei ole edes syntynyt..



ELOHELMI- Me ostettiin emmaljungan se ns.karvalakki malli. Eli siinä ei ole niitä hienouksia; ilmastoitua pohjaa, integrotua hyttysverroa tms. Ne on ihan perusmallin yhdistelmävaunut. Väri on harmaa/punainen. Ne käy hyvin tälle meidän tulevalle tyttärelle olematta kuitenkaan liian tyttömäiset. (Jos me vielä joskus lisäännytään vaikka pojalla) Kauheasti olisi tehnut mieli brion äitelän vaaleanpunaisia vaunuja, mutta ne jäivät kauppaan juuri edellämainitusta syystä. Tänään saan yhdeltä tutulta jumppalelun, sitterin ja kaukalon. Kaikki vauvan kamat alkaa olla siis koosssa. Matkarattaita vielä mietitään.. Oletteko meinanneet sellaiset hankkia? Ne tuntuvat vähän rimpuloilta talvea vasten..



Aurinkoa toivoen Waller B-)

Koko illan supisteli kipeästi ja yö jatkui samaan tapaan, en saanut oikein kunnolla nukuttua, ravasin ylhäällä ja kierin ja pyörin ja luulin jo, että nyt pitää lähteä synnyttämään. Ihan kamala yö!

Aamulla kun heräsin vatsa oli niin arka ja kipeä, etten meinannut päästä sängystä ylös ja kun menin vessaan niin tuli kasa limaista vuotoa.



En jaksaisi tätä supistelua enää. Olisi sata kertaa reilumpaa, että supistukset alkaisivat kiusata vasta, kun synnytys käynnistyy, kun nyt mulla on rv 15 asti supistellut ja koko ajan muuttuvat kipeämmiksi ja kovemmiksi ja säännöllisemmiksi.

En voi kuvitellakaan meneväni enää rakastamilleni pitkille kävelylenkeille, kun jo lähikauppaan käveleminen on ihan hirveää.

Tuntuu, että menee aika ja raskaus ja kaikki, koko elämä ihan pilalle näiden supistelujen takia.



Sf-mitasta, mulla on kolmessa raskaudessa mitat menneet keskikäyrällä tai vähän alle ja vauvat olleet vähän alle tai juuri 3,5 kg, edellisessä menikin koko ajan ihan ylhäällä käyrä ja vauva oli sen 4612g ja nyt menee yläkäyrillä myös.



Mittaajastakin toki riippuu. Viimeksi lääkäri mittasi ja kiinnitin huomioni, kun hän ei ollenkaan tunnustellut mahaa, veti vaan mittanauhan ja sanoi 34cm. No en ihan usko siihen kuitenkaan, kun sitä edellisellä kerralla oli paaaaaljon vähemmän.



Itsekkäästi ajateltuna haluaisin jo tämän vauvelin ulos mahasta, syliini. Kuulun vaan niihin harvinaisiin jotka eivät voi sietää raskaana oloa.



Leppoisaa oloa ja toivotaan aurinkoa tulevaksi :)





Mustaverho ja kaneli 28+5 kai...

Harmittaa puolestasi. Raskausaika on toooosi pitkä, jos joutuu kipuilemaan jatkuvasti. Vasta ajattelin aamulla itsekseni kuinka onnekas olenkaan, kun alkuraskauden kivuliaat supistukset ovat tällä hetkellä kokonaan poissa. Niiden kanssa eläminen ei ole herkkua! Voimia sinulle.

Vielähän meillä noita viikkoja olisi odotella... Ärsyttää, kun jokainen vastaantulija jaksaa huomautella virne naamalla vatsaa katsellen, että: "Ai että syyskuussako vasta. Noh, onhan siinä sinulla sitten vielä aikaa lisää kasvatella". Juu, kiitos vain kannustuksesta. Pitkä on matka syksyyn!

t. (norsu)massumamma ja poju 29+0 (vihdoin -siltä tuntuu- uudelle raskausviikolle).

sf-mitoista, että ovat vain viitteellisiä ja aina kannattaisi olla sama mittaaja, koska jokainen ottaa sen "tyylillään" :) minulla sf-mitat olleet yläkäyrän puolella niin esikoisesta kuin tästäkin eikä ole kyllä sanonut kummemmin vauvan kokoa. (vettäkin voi olla enemmän, kohtu eteenpäin kallistunut yms). esikoinen oli rv40 syntyessään 3,3kg. tästä toisesta typystä on katsottu kasvavan 3,5-3.7kg :)



minä menin ja kaatusin eilen saunan lattialle. onneksi tulin beba edellä, mutta heti meni masu tiukaksi ja alkoi supistella. loppu illan sitten vain makoilin supistuksia pois kuten ä-polilla neuvoivat. tyttökin kääntyi rt takaisin istumaan- liekö siitä johtunut se "piukkuustunne". esikoisesta olin rv30+ osastolla seurannassa vesien tihuttelusta ja muistan, kun kätilöt siellä puhuivat että voi tullakin jo, että on jo turvalliset viikot, vaikka pieni keskonen sitten olisikin. tätä mantrasin sitten eilen itselleni..



(.) kantapää törröttää kyljestäni iltaisin viihyttäen minua ja miestäni :) saa sitä sitten kutitella ja ihmetellä, kun neiti oikoo kinttujaan ja pitää ojossa. liikkeitä olen tuntenut taas todella paljon (vaikka istukka edessä). kohtahan ne taas hiljenevät, kun loppurutistus alkaa ja tila loppuu :)



olen alkanut ottamaan päiväunia esikoisen kanssa ja luoja tätä väsymystä, mikä on iskenyt! aamuisinkin on vaikea nousta klo 8, vaikka kympiltä menee illalla nukkumaan.. neuvola olisi nyt ensiviikolla. mielenkiinnolla nousen puntariin, kun oma on mennyt rikki. herkkuja on tullut vedettyä eikä ole yhtään haisua miten on noussut.. :)



cec 29+4

Neuvolassa tuli taas tänään käytyä ja kaikki muuten hyvin paitsi siis nuo verensokerit. Nyt joudun edelleen niitä seuraileen kunnes pääsen sinne Tayssiin. Sormenpäät kyllä nyt jo hellinä, mutta pakko kestää vaan ei auta muu. Täti sanoi, että käsikopelolla vauva vaikuttaa ihan ok kokoiselta, mutta sanoi kyllä myös, että hirmu vaikeeta sitä näin on sanoa. No ultrassa sen sit näkee suunnilleen. Vauveli kääntynyt takasin istualleen, mutta onhan tässä vielä aikaa kieppua mielin määrin.



Noista sf-mitoista niin mulla molemmat mennyt ihan keskikäyrää paitsi pojalla mitta pomsahti rv 36 yläkäyrille ja tyttöllä jopa käyrän yli rv 34 lähtien. Tyttö painoi syntyessään 3680g ja poika 5470g. Molemmissa sama mittaaja kuin nytkin ja samalla kaavalla näköjään edetään nytkin eli keskikäyrää pitkin.



Meillä on viikonloppuna tallilla isot aluetason kisat ja touhua on niissä hommissa ollut ja vielä vaan riittää. Väsyttää vaan kovin, mutta yritän kovasti olla hengessä mukana ja tehdä mitä pystyn, koko viikonloppu siis menee hevostouhuissa aamusta iltaan.



Kuullaan taas ja hyviä vointeja!



Kimaro 27+4

Mihin uuteen pinoon Fuulis pyysi lisäileen tietoja, onko joku toinen vielä olemassa??

Tänään oli vihdoinkin sitten tuo ylimääräinen ultra istukan sijainnin takia. Istukka oli nyt kokonaan takaseinällä joten se ei ainakaan tule olemaan este alatiesynnytykselle. Lääkäri vaan totesi, että sitä ei sitten tiedä josko mulla nuo paikat on niin tiukat, että ne ei avaudu tarpeeksi. Esikoisen kohdalla kun synnytys jäi avautumisvaiheessa 8cm junnaamaan paikalle ja sitten lopulta päädyttiin sektioon. Mutta alatiesynnytystä yritetään. Toivottavasti ei tule samanlainen 30 tunnin kärsimyskokemus kun ensimmäisestä.



Viikot vastasivat kokoa. Painoarvio oli 1374g joka oli hieman keskikäyrän alapuolella. Pikkuisen pää oli kuitenkin pitkänmallinen. Se kuulemma saattaa näyttää painoarvio hiukan alakanttiin. Lääkäri sanoi, että todellisuudessa paino saattaa olla hiukan keskiarvoa korkeammalla. Tämänhetkisen painoarvion mukaan la:n aikoihin vauveli painaisi noin 3,3kg - 3.8kg (mikäli käyrän yläpuolella mennään. Veikkaan kyllä itse lähemmmäksi tuota 3.8kg, koska esikoinenkin oli himpun verran alle 4kg syntyessään viikoilla 40 +3.



Isäntä sai tänään kutsun selkäleikkaukseen, joka tehdään 21.8. Nyt ei sitten tiedetä mitä pitäisi tehdä. Siirtääkö aikaa vai ei. Vauvastakaan kun ei tiedä koska syntyy. Pahimmassa tapauksessa olisin yksin synnyttämässä kun isäntä ei vielä voisi tulla mukaan. Ja jos oikein huonosti kävisi ja minunkin synnytys päättyisi sektioon niin silloin oltaisiin molemmat todella puolikuntoisia. Kuka sitten hoitaisi lapset ja pesisi esikoisen pepun ym???? Toisaalta jos miehen leikkausaikaa siirtää niin sitä ei sitten tiedä kuinka kauas aika menisi ja tällä hetkellä selkä on aika huonossa kunnossa. Jatkuvaa särkylääkkeiden syöntiä siis.



Minullakin on alkanut tuntua nivusissa kovaa vihlovaa kipua joka säteilee vielä alaspäin. En tiedä johtuuko raskaudesta vai jostakin muusta. Välillä töissä kun tuolista nousee ylös niin ei meinaa päästä kävelemään mutta sitten taas hetken päästä ei mitään. Tunti takaperin tulin 5km juoksulenkiltä ja ainoa ongelma mikä oli, oli valtava närästys ;) Tilanteet siis vaihtelee jatkuvasti



Nyt maate että pääsee sängystä aamulla ylös



Elohelmi ja Pirkko 29 + 4

Mihin uuteen pinoon Fuulis pyysi lisäileen tietoja, onko joku toinen vielä olemassa??

Mun mielestä oli joku sellainen missä oli tehty lista meistä kaikista ilmottautuneista, vai muistanko ihan väärin?

Mukavaa viikonloppua kaikille!

minä tein 38h esikoista :) minullakaan ei meinannut paikat aueta. juokset yhäkin?? minä olen taas niin vaivainen, että ihan vihreänä luen toisten urheiluista :/



( . ) siirryn jo tuohon ison massun merkkiin ;) tytteli on nyt rt ja toivottavasti pysyykin siellä, koska nyt on niin paljon helpompi hengittää eikä kylkiluita paina ja kirvoita.. tai siis kylkiluuta, mihin ilm. päällään nojaili. niin ja potkut tuntuu ihanasti tuossa ylävatsalla, eikä enää ihan tuolla alhaalla. nytkin juhannuksena eräs miespuolinen ystävä kyseli saako tunnustella vauvan liikkeitä, enkä sitten kehdannut antaa kokeilla ja sanoa, että - joo tuntuvat tuossa häpyluun tienoilla että käs vaan sinne! :D oma ukko ois tykänny sellaisesta varmaan oikein paljon.. toiset ihmiset, perheen ulkopuoliset saakoon kokeilla nyt kun potkii säädylliseen kohtaan ja tuntuukin kunnon jytinänä kädelle :) OLETTEKOS TE TÖRMÄNNEET MASUN TAPUTTELIJOIHIN? jännä kyllä minua on tullut nyt miehet taputtelemaan ja kokeilemaan massua (siis ystävät, ei vieraat!) pikemmin kuin naisystävät. esikoista tykkäsi tunnustella lapsettomat naisystävät.. mutta koskaan ei vieraat ole tullut taputtelemaan onneksi :)



cec ja huomenna rv30! :x

Valitan nyt heti alkuun, niin päästään siitäkin. Olen ihan lopen kyllästynyt, kun töiden puolesta kuulee puhelimessa jatkuvasti: "Onko sulla jo iso maha?", "Koska jäät äitiyslomalle?"

Heh heh, tuntuu, että kaikki muut lomailee ja itse vaan pakertaa hiki hatussa töissä tämän masun kanssa. Ei siinä mitään, jos työt jatkuisi sellaisina kuin ennen, mutta kesälomaaikana joutuu aina tekemään enemmän töitä, koska muut on lomalla ja kaiken lisäksi koulutan parhaillaan sijaistani. Mutta siinä riittävästi aiheesta työ! Onneksi nyt on viikonloppu :D :D :D



Masukki on siirtynyt "näkösälle", eli potkut ym. näkee selvästi masun pinnalla. Se on kyllä jännä kokemus. Täytyy näin esikoista odotellessa sanoa, että kaverini oli ihan oikeassa sanoessaan naisia ihmeidentekijöiksi. Me kun pystytään kasvattamaan elämää sisällämme. Se on aikas hienosti oivallettu mieheltä :D



Tänään tuli KELAn päätökset ja ä-pakkaus on parin viikon sisällä minulla. Vaatteita en vaaville ole vielä montaa ostanut, muutaman pienen bodyn olen alkua varten hankkinut. Kirppareille pitäisi mennä kiertelemään, käytettynä olen ajatellut vaatteita ostaa.



Lääkäri kysyi nlassa supistelusta. Sanoin, etten tiedä mitä se tarkoittaa, mutta eilen taisin kokea ensimmäisen (siivousvimman iskettyä imuroin kevyesti, mutta kyyristely taisi olla liikaa...). Menin ihan voimattomaksi ja makasin sohvalla, mutta silti olo oli kenkku.



Ceciliah: Minä olen törmännyt masun silittelijöihin ja ovat olleet miehiä! Muutenkin olen eniten saanut kyselyjä raskauden kulusta nimenomaan miehiltä. Ehkä se johtunee siitä, että työkaverini ovat suurimmaksi osaksi miehiä ja ala on miesvaltainen.



Aurinkoista viikonloppua!!



Miaea ja masukki 27+4

Pitkästä aikaa pitää yrittää kirjoitella. Lukemassa olen kyllä käynyt, mutta oma aika on vähissä ja iltaisin painava väsymys vie kaikki mehut.

Kelan päätöstä minäkin odottelen. Vähän jännitän, että hainko nyt oikein sitä äityisrahaa, vai menikö pieleen. Oli tarkoitus mennä kelaan selvittämään noita asioita, mutta sitten tulli työpaikan kanssa kiire ja homma jäi.

Pakkausta jo kovasti odottelen. Monta kertaa olen meinannut ostaa vavalle jotakin, mutta en sitten ole vielä viitsinyt. Sen vuoksi olisi kiva päästä hypistelemään pakkausta, jos vaikka innostuisi käymään noita vanhoja vaatteita läpi. No onhan tässä vielä hyvin aikaa..

Meillä on ensi viikolla se kontrolliultra. Vähän jännittää, mutta luottavaisin mielin yritän olla. Pakkohan sen istukan on sieltä nousta. =)



Jokos moni on lomalla tai sairaslomalla?

Itse tässä tuskailen töissä. Josko vielä pari viikkoa jaksaisi ja sitten olisi parin viikon loma.



Mulla on tässä kolmannessa raskaudessa ollut tosi kovia venymiskipuja alavatsalla. Säteilee nivusiin asti. Ei ole ollut aikaisemmissa raskauksissa. Samoin koko lantio on välillä niin kipeä, etten pääse sohvalta/sängystä/tuolilta ylös. Nyt on myöskin vauva ruvenut painamaan niin, että selällään ei pysty nukkumaan. Muuten on jotenkin noussut tuonne ylös palleaa painamaan, kun ahdistaa koko ajan. Tuntuu, että happi ei riitä millään.



Ah, olipas ihana vähän purkaa. =)



Nautin kivuista ja kolotuksista huolimatta raskaudesta täysillä. Aina kun ehtii, niin on ihanaa pysähtyä tunnustelemaan ja tuntemaan vauvaa.



SF-mittaa en nyt muista. Hieman keskikäyrän alapuolella oli. En kyllä vois uskoa. Ilmeisesti sitten selinmakuulla uppoaa tuonne lantioon hyvin.



No, torstaina saadaan varmaan painoarviota.



Hyviä vointeja kaikille. Ja ihanaa lomaa lomailijoille ja jaksamista töissä niille, ketkä vielä ahertavat.



mamaj 27+2