Onko yli rv 42 syntyneitä
Mulla oli käynnistys 42+1 reilu vuosi sitten. Kokemus oli KAMALA, kaksi päivää käynnisteltiin ja kaikki keinot käytössä. Haluaisin tietää oletteko odotelleet luonnollista käynnistymistä ja kuinka pitkään? Luonnollinen synnytys ensi kerralla olisi poikaa;)
Aurinkoa.
Annikas
Kommentit (5)
Alkaen 41+3 käytiin kahden päivän välein yliaikaisuuskontrollissa.
Aina vähän hämmästelivätkin, että oli niin paljon vielä lapsivettä ja istukka hyvässä kunnossa jne jne. ja tekivät lantioultrat ja muut ja vaikka arvioivatkin nelikiloiseksi, sanoivat, että ei hätää, hyvin mahtuu.
Harmitti, kun joku lääkäri jo lupasi, että kun on 42+0 niin saadaan jäädä, mutta lähettivät sittenkin vielä kahdeksi päiväksi kotiin. Kohdunsuu kun ei ollut vielä yhtään kypsynyt ja koittivat selittää, että ensikertalaisilla käynnistyksestä voi seurata etenkin epäkypsällä kohdunsuulla vain helvetilliset supistukset, jotka eivät kuitenkaan saa mitään aikaan, että parempi olisi odotella, kun vauvalla on kaikki hyvin.
No 42+2 kuitenkin ottivat osastolle ja rupesivat kypsyttelemään kohdunsuuta tableteilla. Ehdin olla osastolla ilman ainuttakaan tuntemusta n. 10 tuntia, kun heräsin puoli tuntia yöunia nukuttuani kouristavaan kipuun alavatsalla. Juoksin vessaan ja lapsivedet lorahtivat pönttöön ja sitä lorinaa jatkui ja jatkui...
Supistukset sitten alkoivat saman tien, mutta pitkä tuskainen yö oli edessä, ennen kuin olin edes 3cm auki, että sain viimein epiduraalin taivaalliseksi helpotukseksi.
Synnytyksen kokonaiskesto oli n. 15 tuntia, josta ponnistusta oli 47 minuuttia. Istukka oli kuulemma valtava, ja vähän jo näkyi kalkkeutumia. Vauva olikin kasvanut enää hyvin vähän lopuksi ja melkeinpä menettänyt rasvakudostaan. Neidillä oli pituutta 54cm, hatunkoko 37cm ja painoa 3 kakanjälkeen (jotka kakkasi mahalleni) 4070g. Ei onneksi mikään jättiläienn kuitenkaan, kun sitä niin pelkäsin, mutta minunkokoiselle ihmiselle ihan riittävän iso. Sanoivat jo hyvissä ajoin ennen syntymää, että tekevät epparin ja silti repesin aika lailla, mutta parissa viikossa parani.
kolmen päivän käynnistelyn jälkeen. eli 42+2 asti odottelin ennen kuin minut " pakotettiin" käynnistykseen. en millään olisi halunnut käynnistystä ja kamalan synnytyksen jälkeen päätin, että seuraavan kerran odottelen vaikka viikolle viiskytä asti jos vauvalla vaan kaikki on ok. onneksi kuitenkin toinen lapsi syntyi 40+3 spontaanisti.
En halunnut käynnistystä, eikä sitä meidän paikkakunnalla kyllä tarjotakaan.. Edellinenkin meni reippaasti yli ja oli supistellut jo pitkän aikaa tehokkaasti, joten tiesin, että se tulee sieltä vielä..
Itse kävin vyöhyketerapiassa, sillä sen pitäisi " estää" ylimeneminen, minulla se ei auttanut, helpotti kyllä suuresti lopun vaivoihin ja synnytys kestikin sitten vain 2h ja ponnistus 2 min ja oli todella helppo synnytys, ei mitenkään raju nopeudesta huolimatta.
Kun menin ekaan yliaikakontrolliin, ei lääkäri edes yltänyt kohdunsuuhun asti, kun se oli niin takana, seuraavat 2 vrk supisteli kovasti silloin tällöin ja tunsin kuinka paine siirtyi takapuolesta häpyluun alle. Tokassa yliaikakontrollissa oli kohdunsuu jo 4 cm auki (synnytys ei varsinaisesti ollut käynnissä, supistuksia tuli harvakseltaan), lääkäri sanoi, että voi puhkaista kalvot vaikka heti, mutta en halunnut, kun sen jälkeen on kipu aina niin sietämätöntä. Menin kotiin ja kotimatkalla supistukset alkoivat, 5 min välein, vietiin lapset hoitoon ja ajeltiin sairaalaan, 2 h sairaalaan saapumisen jälkeen oli sylissäni pieni tyttövauva.
Näin meillä, istukka oli jo kalkkeutunut, mutta vauva sai 10 pistettä, odotan seuraavallakin kerralla (jos sellaisen saan), jos vain kaikki on kunnossa..
Esikoinen syntyi rv 43+5 kiireellisellä sektiolla käynnistetyn synnytyksen päätteeksi. Reilu 14 vuotta myöhemmin kuopukseni syntymä käynnistettiin rv 42+2, ja kuten jo etukäteen arvasin, hänkin syntyi sitten kiireellisellä sektiolla.
Syntyi meille 19.7.2006 " pieni" jässikkä 4785g:-) 53cm. Synnytys oli sovittu käynnistettäväksi silloin ja menimme siis aamulla klo 8 osastolle,jossa odottelimme lääkärien kiertoa. Tilanne tutkittiin ja koska k-suu oli auki jo nelisen senttiä vaikkakin vielä korkealla päädyttiin synnytyssaliin kalvojen puhkaisuun. Kalvot puhkaistiin klo 10,säänn.supistukset alkoivat klo10.30 ja potra poju syntyi klo 13.31 eli synnytys kesti 3 tuntia:-) Loppu oli kyllä tosi raju kokemus...puudutus ehti vaikuttaa vain toispuolisesti,kun jo alkoi ponnistuttaa. 6min ponnistelun jälkeen poju pullahti maailmaan. On kyllä taas se maailman suloisin vauva!!Ja tukkaa on paljon ja hymykuopat;-) Ei tässä muuta voi,kuin istua ja tuijottaa ja pussailla ja haistella pientä söpöläistä!