ENSIKOT 2.6.-15.6.

Ensiksikin älyttömän paljon onnea Norpanpoikaselle pikku prinssistä!



Omaan napaankaan ei kuulu mitään erityistä, joten näin pikaisesti vain. Väsy painaa ja mitään ei huvita tehdä vaikka pitäis.. Saunan pesu ja vaatehuoneen siivous olis urakkana, kun vain sais aloitettua..

Toivottavasti muilla piisaa enemmän virtaa!

Fiiu 34+5

Näin sitä vaan enskavauvojen putkahtelee.. :D Onnea valtavasti!! Toivottavasti kaikki sujui hyvin.. En oo kerenny vielä käydä lueskelemassa synnytystarinaa, mut jospa vaikka huomenna ois aikaa.



Ei tännekään mitään ihmeitä kuulu.. Viikonlopulla oltiin lakkiaisissa ja tulomatka (n.1,5tuntia) oli ihan tuskaa. Supisteli ja vihloi mahaa ja selkää, eikä mikään asento ollu autossa hyvä.. Kahden viikon päästä ois rippijuhlat samaisessa perheessä, mut sanoinkin miehelle, ku päästiin kotiin, että en taida kyllä sinne enää lähteä.. Ei ollu kyllä ollenkaan kivaa. Kaikki oireet kyllä katos samantien, kun päästiin kotiin ja sohvalle pitkäkseen.. "Menkkajuilimiset" sen sijaan on jatkunu jo reilun viikon ajan parin päivän välein. Meen huomenna taas sokerikontrolliin äitipolille. Saa nähdä mitä siellä sitten sanovat.. Aion mainita noista juilimisista ja pyytää, että tsekkais kohdunsuun tilanteen ellei sitä muuten tee..



Fiiun kans tosiaan taidetaan pitää pinoa ihan kahdestaan enää pystyssä.. Missä on teittihen, tiitu-83, marzu, poutasade ym. enskailijat????? Ja alfreedin kuulumisia ois kans kiva kuulla.. Vieläkö olet yhdessä koossa? Entä vuodot?



Nyt taidan köllähtää sohvalle.. Ilmakin on niin huono ja olo on vetämätön, että enpä taida mitään kummallista tälle illalle suunnitella.



-Saikku rv35+5-

Tervehdys kaikille enskoille! On tosiaan väki vähentynyt, lämpimät onnittelut kaikille vauvansa jo saaneille :)



Mä en ole päässyt kirjautumaan tänne sivuille näiden sivustojen päivityksen jälkeen... Ei vaan jotenkin pääse ja oonkin jo kironnut koko systeemin tosi pahasti. No, tänään päätin, että kirjaudun sitten uusilla tunnuksilla jos ei muu auta ja vielä kerran kävin kokeilemassa vanhoja niin jo rupesivat toimimaan. Teidän tarinoita olen kyllä käynyt ahkerasti lukemassa, kiva, että edes jotkut on käyneet kertomassa tunnelmia ja kuulumisia!!



Tänne kuuluu oikein hyvää. Viimeksi kerroin, että iskias on ruennut taas vaivaamaan... Viikonloppuinen uinti ei tehnyt selälle hyvää. Olen kuitenkin venytellyt nyt sitä sitten reilun viikon ajan joka ilta (tai ainakin melkein..) ja se on pysynyt tosi hyvänä! Täytyy ihan puuta koputtaa... Muita oireita tai kipuja ei ole ollut, harkkasupistuksia tulee kun oikein innostuu puuhailemaan kotona tai lenkkeilee pidempään, muttei mitään sen ihmeempää. Kaikki arvot on hyvät ja painoa on kertynyt kolmisen kiloa. Huomenna mennään äippäpolille tutustumaan ja katsomaan paikat, että löytää sitten perille kun on h-hetki.



Kaikkea hyvää joka "iikalle" :)



Teittihe 29+1

Hei, sellaista mun piti teiltä kanssa sisarilta vielä kysyä, että oletteko ottaneet syntymättömän lapsen vakuutusta? Tässä hoksasin, että valtaosa vakuutuksista on otettava 3 kk ennen la ja meillä se on mennyt jo ohi... Jostain kuitenkin kuulin, että osa vakuutusyhtiöistä myöntää sitä vielä 2 kk ennenkin. Onko teillä tietoa tai kokemusta ylipäänsä vakuutuksista?

Täällä taas pitkästä aikaa. Ensin nämä sivut toimi niin huonosti, etten jaksanu täällä oikein edes käydä lukemassa saati sitten kirjoittelemassa. Ja laiskuuskin iski... Jospa nyt kuitenkin edes muutama rivi. :)



Ensinnäkin Norpanpoikaselle onnittelut pikkupojan syntymän johdosta! Ei sitä itselläkään ole enää pitkä aika laskettuun aikaan... Synnytys itsessään ei niinkään jännitä (tai sitten en ole suonut sille kunnolla ajatustakaan..), mutta välillä käy mielessä, että miten ihmeessä sitä osaa hoitaa ja olla niin pienen ihmisen kanssa! Vaikka minäkin olen hoitanut lapsia paljonkin ja ollu ihan pientenkin vauvojen kanssa tekemisissä, niin silti meinaa välillä iskeä paniikki. Omaa lasta kun ei ole koskaan ollu eikä siis kokemusta siitä, että on sidottu niin pieneen ihmiseen ympärivuorokautisesti. Mies mulla tuntuu ottavan asian rennosti eikä turhia stressaa. Kokemusta on silläkin onneksi lapsista jo ennestään, joten ei ihan liian ruusunpunaisesti taida ajatella vauva-ajasta. :)



Saikku oli ollu lakkiaisissa. Me käytiin kans yksissä ylioppilasjuhlissa ja matkaa oli reilut 200km. Ette usko, kuinka kipeä selkä oli sen istumisen jäljiltä! Autossa ei meinannu millään löytää hyvää asentoa. Selkää särki alhaalta ja ylhäältä ja jalat oli ihan ku tukit. Ja kun kotiin päästiin, niin mahaa nipisteli. Että semmoinen reissu meillä.



Fiiu, meillä olisi kans saunan pesua ja vaatehuoneen siivousta tiedossa... Joko saitte teillä nuo hommat tehtyä? :) Ikkunat meillä on nyt onneksi jo puhtaat. Ja puhdistamista niissä totta vieköön olikin!



Tämä rouva viettelee nyt äitiyslomaa heti kesäloman perään. :) Kyllä tää on mainiota varsinkin, kun ulkona paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta ja on vielä lämmintäki! Tosin välillä hikoillessa tuntuu, ettei tarvis kauheen lämmintä kesää tulla... :D Kampaajallakin kävin tänään leikkauttamassa hiuksia ja fiilis on mitä parhain! :) Kauppareissulla ostin suomalaisia mansikoita, vaikka aika hintavia ne vielä olikin. Kyllä kesä on ihanaa aikaa! :)



Minkäs kokoisia masuja teillä muuten on? Meillä tämä tenava kasvaa omalla käyrällään, yläkäyrällä. Sf-mitta viikkoihin nähden enemmän kuin keskimäärin näillä viikoilla. Välillä on pelko hiipiny mieleen, että kuinkahan iso vauva meille on tulossa... Oma painokin tahtoo nousta ihan omille luvuilleen. :( Mutta toisaalta, ei tätä raskautta enää kauan oo jäljellä ja ku ruokavalio on pysyny suht samana ku ennenki, niin kai se paino on sitten suurimmaksi osaksi mahaan tullu ja rintoihin. :)



Äitiyspakkausta ja päätöstä lapsilisästä odottelen edelleen. Soittelin jo Kelalle asiasta ja ne sano sieltä, ettei siellä näy mitään, että olisin edes hakenu niitä! Noh, selitys asialle löyty sitten, kun soittelin työpaikan sairauskassaan, mikä näitä asioita meillä töissä hoitaa. Sieltä oli unohdettu faksata tarvittavat paperit Kelaan... Nyt asian pitäis olla hoidossa, mutta vieläkään ei oo pakkausta näkyny. Tulis jo, niin pääsisin pesemään vauvanvaatteita ja laittelemaan niitä meidän uuteen lipastoon, mikä ostettiin ihan vauvanvaatteita varten. :D Sänkykin saatiin ostettua, joten nyt on kaikki isommat hankinnat tehty. :)



Mutta nyt siirryn taka-alalle ja alan odottelemaan miestä töistä. Täytyy varmaan lähteä ulos nauttimaan tuosta ihanasta ilmasta. :)



Poutasade rv 32+1 (Miten viikot voikin kulua näin nopeasti!)

Vakuutuksista: Me ei otettu vakuutusta, ku itseasiassa myöskin mä heräsin siihen vähän myöhässä.. Täytyy sitten kattoa, ku vauva on syntyny, et minkälainen otetaan. Ja sekin taitaa olla niin, et vauvan tarttee olla 1kk:n ikäinen ennen kuin sen saa.. Vai muistanko väärin?!?



Kirjautumisongelmia on siis edelleen.. :( Harmi, ettei ne saa niitä kuntoon. Mä oon kyllä nyt päässy kirjautumaan joka kerta, eikä mitään kummallisuuksiakaan ole tapahtunut.. Nuo hymiöt, värit ja fontit vaan ei taida vieläkään toimia.. Esittelypinoakaan en ole viitsinyt päivitellä.



Poutasade: Mulla on kans paljonkin kokemusta lapsista ja myöskin aivan pienistä vauvoista, mut kyllä se oman vauvan hoitaminen vaan jänskättää. Mitenkä sitä sitten pärjää.. Vieraat vauvat on voinu tökätä jollekin muulle, ku siltä on tuntunut, mut oma vauva on kiinni 24/7 ja varsin riippuvainen juuri äidistä.. Mutta jotenkin luotan kuitenkin siihen, että kaikki sujuu ja hoituu. Onhan sitä muutkin paljon kokemattomammatkin (kirjoitetaanko noin?) lapsensa hoitaneet..



Mun sf-mitta huitas viime kerralla yläkäyrille (oisko ollu 35cm reilu viikko sitten), mut aikaisemmin kyllä pysytelly aika keskivaiheilla. Kaikki on kuitenkin aina kauhistelleet mun mahan suurta kokoa.. Välillä alkaa oikein ärsyttään, ku joka kerta, ku nähdään ni maha on kauhistelun aiheena.. Oma paino mulla on noussu nyt 8kg eli ei mun mielestä mitenkään ihan hirveesti. Alussa vähän reippaammin, mut nyt kahdella viime kerralla on tippunu.. Johtuu kyllä varmasti tästä ruokavaliosta, jota oon joutunu sokereiden takia pitämään aikaslailla kurissa..



Omaan napaan kuuluu sellaista, että nivuset ja häpyluu on ihan sikakipeet.. Eilen illalla väänsin itkua, ku ei pystyny kävelemään ja sängyssä makaaminenkin teki kipeetä.. Näinkin tossa viime viikolla täällä keskustelun, jossa puhuttiin revenneestä liitoksesta.. Täytyy kaivella se pino tuolta ja tutkailla mitä se tarkoittaa. Voisin olla varma, et tää vois olla jotain sellaista. Kipu on nimittäin just sellaista, et jotain ois revenny ja ihan kun puukolla tokkis tonne alapäähän, kun kävelee..

Mahassa möyritään hirmuisesti. Välillä tekee oikein kipeää, kun vauva kääntää kylkeään. Kovin kovia potkuja en oo vähään aikaan huomannu. Ehkä siellä ei oo enää tilaa niin kovasti potkia. Mut nuo pepun heilautukset kyllä tuntuu senkin edestä.

Sokerit ei meinaa pysyä kohallaan ja siksipä tiistaina äitipolilla lääkäri nosti iltainsuliinin annostusta. Nyt on siitä asti ollu arvot kohallaan.. Ja toivottavasti pysyy. Vauvan painoarvio oli 3,4kg eli ois kahdessa viikossa kasvanu 700g. Tuntuu aika suurelta kasvulta.. Mut jotenkin mä en osaa luottaa tuohon arvioon, koska oon kuullu niitä juttuja, et painoarvio on ollu yli neljän kilon ja vauva onkin ollu kolmekiloinen.. Meen kuitenkin ens viikon perjantaina taas kontrolliin äitipolille ja pääsen taas ultraan. Ja sitten vielä kuulema ainakin rv38 ois sellainen loppuraskauden arviointi.. Joten äitipoli tulee kyllä hyvin tutuksi ennen synnytystä.

Nyt taidan ottaa jonkun kirjan mukaani ja mennä takapihalla istuskelemaan ja nauttimaan auringosta..



-Saikku rv36+1- (hui! viikot tosiaan alkaa loppumaan käsiin..)

(Kokeilen taas hymiöitä..) B-)

Kiva kuulla myös teittihenistä ja poutasateesta!

Teittihen, kyselit nuista vakuutuksista. Me otettiin Tapiolasta vakuutus, kun kaikki tutut niin ovat suositelleet. Muistin olla ajoissa asialla, ihme kyllä, joten on syntymästä asti voimassa. Ellei olisi maksanut varausmaksua, niin sitten vauvan ollessa kahden kuukauden ikäinen, olisi voinut hakea uudestaan. Silloin olisivat tarkistaneet vauvan terveystiedot ensin.



Poutasateella oli ollut ihana päivä! Kotimaisia mansikoita on tehnyt jo kanssa mieli, mutta en ole vielä malttanut ostaa. Ja ei, sauna on edelleen pesemättä ja vaatehuone siivoamatta :) Mä en ole vieläkään saanut Kelasta päätöstä äitiysrahasta, vähän kanssa mietityttää, että paljonko sitten maksetaan ja koska. Soittelin sinne, ja sanoivat, ettei sen takia ole vielä käsitelty, kun työnantaja ei ole vielä lähettänyt kaikkia lippulappusia. Saan palkan ekoilta kuukausilta, mutta kun se on osa-aikaisuuden vuoksi pienempi kuin äitysraha, niin Kelaltakin kuitenkin jotain pitäisi tulla. Sanoi, että viimeistään oliko se 10 päivää ennen laskettua aikaa maksetaan ekan kerran jotain.



Saikku, oon kans sitä mieltä että tästä lähtien kun joku on raskaana, niin en kommentoi ko. henkilön ulkomuodosta mitään muuta kuin ehkä että oletpa hehkeä tai onpas sulla nätti masu. Ihmiset ei ajattele yhtään, kun repostelevat toisen kroppaa, onpas iso maha tai onpas pieni. On sellainen kun on..

Harmi, että oot joutunut noin nuita liitoskipuja kestämään. Toivottavasti sokrut nyt pysyy aisoissa lisäinsuliinilla.



Tänään olin neuvolassa ja kaikki ok. Painoa +350g/vko, RR 110/74, Hb 127, Sf 32. Oli lääkärikin ja kohdunsuu hänen mukaansa kiinteä ja kiinni. Laittoi synnytystapa-arvioon, kun lantio vaikutti hänen mielestään hiukan ahtaalta, mutta taisipa katsoa vaan pituuttani, 158cm. En osaa luottaa ko. lääkärin arvioon oikein mistään, kun mm. kysyi minulta, että missä asennossa vauva on, eikä tunnustellut itse millään lailla eikä arvioinut painoa.... Toki on kiva päästä gynekologin arvioon ja ultraan, olin etukäteen sitä hieman toivonutkin. Mun mielestä vauva ei tunnu hirveän isolta eikä vatsakaan mikään mieletön ole. Mutta haluaisin kyllä Niin kokea alatiesynnytyksen!! Mutta en nyt alkaa vielä murehtimaan, äitipolikäynnin jälkeen vasta tietää!



Toinen dilemma: Viikonloppuna tiedossa mökkireissu tyttöporukalla toisella puolella Suomea... Haluaisin Niin mennä, mutta pitkä matka arveluttaa. Mies on ulkomailla työreissussa, joten ihan sama sen puoleen missä oon. Puolet matkasta ois junalla, puolet autolla. Junassa saisi tietysti liikkua ja mökillä vain olla kollottaa. Vielä niin ihanaa säätäkin luvattu! Lauantaiksi on konserttiliput, mutta en tiedä josko sen jätän väliin ja jään mökille, biletys jälkeenpäin ei kuulosta yhtään hyvältä tässä olomuodossa. Tietty se konsertti ois kiva nähdä mutta autottomana sieltä pääse sitten mökille muuta kuin taksilla yksin ja maksaa hunajaa... Mitä te tekisitte?! Huomenna ois lähtö..

Apua :) toivoo fiiu 35+0

Mene ihmeessä, jos oma olo siltä tuntuu, että jaksat matkustaa.. Mä kävin sillon vajaa kuukausi sitten reissussa ja istuin junassa ja linja-autossa kumpaankin suuntaan sellaiset 5 tuntia. Tulomatkalla oli kyllä 100 viimeistä kilometriä hieman hankalat, ku henkilöautossa ei meinannu löytyä oikeaa asentoa, mut matka muuten oli kyllä tosi mukava ja oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa kavereita.. Jos siis vain itsestäsi siltä tuntuu, että jaksaisit matkustaa, niin suosittelen kyllä. Vauvan kanssa sitten matkustaminen onkin varmaan hieman hankalampaa, eikä varmaan niin helposti edes tule lähdettyäkään.. Ja jos mieskään ei ole kotona, niin jossain vaiheessa viikonloppua varmasti mietit, että ois sittenkin pitäny lähteä, jos kotiin jäät.. Mökillä voi tosiaan ottaa rennosti ja passuuttaa kavereita. :D Varmasti innoissaan sua passaavat. Ja konserttiin lähdön katot sitten sen mukaan, mikä on olo ja jaksaminen silloin..



Tulipas sepustusta.. Mutta suosittelen kyllä. Mä oon sen verran yllytyshullu ainakin ite, et en kyllä noin mukavan kuuloista tyttöjen mökkiviikonloppua väliin jättäisi..



Nyt nukkumaan.. -Saikku-

...Tai en mie kai niin uusi ole, ainakin Fiiu ja Saikku ovat tuttuja kuumeilukamuja tuolta vauvakuumepuolen Enskattarista:) En ole oikein vielä kotiutunut tuonne kuukausipinoon, kun porukkaa on tooosi paljoon- ja te vanhat kuumeilukamut tunnutte niin turvallisilta ja mukavilta. Plussanneet lapsettomat puolella olisi myös tuttuja hiukan aikaisemmilla viikoilla, mutta meillä kuin ei yritystä ollut niin kauaa, että sitä voisi laskea itsensä l-puolelle kuuluvaksi, ja siellä kirjoittelevista voi tuntua hassulta, jos ei ole samanlaista taustaa. Vaikka tosin olenkin elänyt mukana sekä Enskojen l-puolen kokemuksissa että ystävien lapsettomuustaipaleilla...Mutta Näin ollen päädyin sitten katsastelemaan tänne puolelle , josko muitakin uusia saisi samalla houkuteltua mukaan, ttei pino ihan katoa, kun Te lähdette Herra Haikaraa vastaan kuka minnekin synnärille:)



Teillä kaikilla on masunkasvatusta jo iso matka takana, täällä sitä vasta ihmetellään kaikkea uutta ja ihmeellistä ja odotellaan malttamattomana, että massukka rupeaisi kunnolla näkymään:) Taustaa hiukan: Olemme avopari pääkaupunkiseudulta, mie vm 82, miehus 77. Hoitoalalla työskentelen. Yk 3 toi sitten toivotun tuloksen raskaustestiin- nyt mennään rv 11+5, huomenna np-ultra.



Olimme kovasti yllättyneitä, että tärppi kävi jo näin pian, koska nuoruudessa sairastettu vakava sairaus olisi voinut jättää omat jälkensä kehoon. Näin ollen olen ollut hiukan huolissani pikkuisemme hyvinvoinnista ja stressiin taipuvaisena ihmisenä olen ehtinyt käydä kaksi kertaa ultrassa. Viimeinen kerta oli sinänsä aiheellinen, kun oireet loppuivat kuin seinään turhan aikaisilla viikoilla. Miehus oli vielä samaan aikaan työmatkalla ja kehitin itselleni paniikin, ja marssin yksityiselle ultraan todetakseni, että Tonttuvauvamme liikkui kohdussa vetreästi ja vilkutteli tyytyväisenä äidilleen:) Huomenna onkin vuorossa pelätty np-ultra. Keskiviikkona poksuukin viikot- ja sitten voi ehkä ikään kuin huokaista helpotuksesta. Siinä hiukan omaa napaa ja taustaa. Kuulostan varmaan megahassulta ykkösen odottajalta kaikkine paniikkeineni:) Nyt olen kovasti yrittänyt opetella nauttimaan tästä odotusajasta ja uskomaan siihen, että kaikki on hyvin!



Sellaista olisin vielä kysynyt, onko Teistä kukaan matkustanut raskauden aikana ulkomaille? Meillä jussin jälkeen tiedossa matka Azoreille:) Plussanneet lapsettomat puolen Naksulta sainkin jo hyviä vinkkejä matkalle koskien ruokailuja ja vaatetusta, mutta jos kokemuksia masuasukin kanssa matkustamisesta löytyy, niin mieluusti lukisin ja vaihtaisin ajatuksia:)



Fiiulle vielä loppuun vilkutukset ja kyselyt, että pääsitkö tyttökavereiden kanssa matkaan? Miten matka meni? Ihanat ilmat ainakin olivat:) Saikku hyvin psyykkasikin Siua lähtemään relailemaan luonnon helmaan:)



Ihanaisia kesäpäiviä kaikille:)



toivotellen,



pariisitar ja tonttu (la 24.12.08)

rv 11+5

Ihanaa, että saadaan uusia odottajia mukaan. Ja suuren suuret onnittelut Pariisittarelle plussasta!!! Alkaa sullakin olemaan jo niin hyvät viikot, että suurin osa keskenmenon riskeistä on tainnut jo talttua.. Kuitenkin kovasti vielä tarrasukkia ja vauvaliimaa lähetän odotukseen. Se on tosiaan totta, että me täällä aletaan olla jo aikaslailla isoilla viikoilla ja jos pian ei saada uusia enskaodottajia mukaan, niin pino kyllä kuihtuu.. Houkuttele vaan pian ja paljon sieltä kuumeilupuolelta enskoja tännekin. Ja myös tuolta joulukuun pinosta, jos siellä ois muitakin ensimmäistään odottavia. Mäkään en ole muuten kovin hyvin tuonne heinäkuisiin kotiutunut.. Jotenkin täällä on paljon "turvallisempaa" ja tutumpaa, kun vielä kaikki ollaan samassa jamassa ensimmäistämme odottelemassa.. Joten panoikoida täällä kyllä saa. Jokainen omalla vuorollaan, omien viikkojen mukaan.



Mä kyllä muistan myös sut, Pariisitar, kuumeiluenskoista.. Mutta minkäs takia nyt sitten oli menossa vasta yk3?!? Olitko silloin vielä OOO (odotuksen odotuksen odottaja) vai miten sun tilanne olikaan?



Mä en valitettavasti osaa sanoa mitään tohon matkustusasiaan. En ole maha-asukin kanssa matkustellut ulkomailla.. Mutta olen kyllä lueskellut muutamiakin pinoa, joita täällä on ollut ja niissä ainakin on painotettu vaan tota ruokavaliojuttua.. Eli ei raakaa, eikä tuoretta. Hyvin kypsennetyt pihvit ja kalat on turvallisia, mutta tuoreita salaatteja ym. suositellaan välttämään. Samoin tietysti kraanavettä ja jääpaloja ei suositella käyttämään.. Noissa varmaan pätee sellainen maalaisjärki aika pitkälle. Liian hysteeriseksi ei varmastikaan kuitenkaan kannata heittäytyä, koska silloin pilaa varmasti koko loman, eikä pysty nauttimaan ja rentoutumaan. Jospa jollakin muulla ois kuitenkin enemmän kokemusta ja pystyis kertomaan sulle lisää..



Täällä ei masussa paljon muutoksia ole ollut havaittavissa.. Supistuksia tulee silloin tällöin, mutta kun en oikeastaan tiiä onko ne ihan oikeita vai vielä harkkareita.. Eivät ole kyllä kovin kipeitä, mutta eivät aivan tunnottomiakaan. Alaselkää myös jäytää välillä ja menkkajuilimiset senkun jatkuu.. Eli varmasti alkaa jo jotain tuolla tapahtumaan tulevaa synnytystä silmällä pitäen. Torstaina on neuvola ja perjantaina äitipolille taas kerran sokerikontrolliin. Tekeekö terkkarit muuten teillä muilla sisätutkimuksia ollenkaan? Mulla on siis tehty vain kaks kertaa tähän mennessä, ekalla ja tokalla lääkärikäynnillä. Ja nyt kun mulla ei sitten ees oo sitä viimeistä lääkärineuvolaa, koska käyn tuolla äitipolilla, ni voinko pyytää terkkaria katsastamaan kohdunsuun tilanteen torstaina?! Siellä äitipolillakaan ei oo sisätutkimusta kertaakaan tehty.. Ainoastaan vaan ultrailtu ja seurattu vauvan kokoa. Mua siis kiinnostais tietää noiden suppareidenkin takia, että onko kohdunsuulla tapahtunut jo jotain, että onko synnytys jo odotettavissa lähiaikoina, vai onko paikat vielä kiinni ja kiinteenä..



Nyt taidan kallistua sohvalle makoilemaan.. Ulkona tulee vettä, kun suoraan sieltä, eikä oikein hotsita tehdä mitään..



-Saikku rv36+5-

Kiitos Saikku kivasta viestistäsi! Kuulostaa hiukan siltä, että siellä voi alkaa jo piakoin jotain tapahtumaankin, hih. Josko ennen Jussia lähtisittekin jo Herra Haikaraa vastaan.. Huisia! Siis omaa kokemustahan ei ole, mutta sh-koulusta jotain...Infoapa ihmeessä, mitä terkkari sanoo torstaina, kysyt nyt ainakin häneltä, miten tulisi menetellä. Relaile siis nyt myös vain hyvällä omallatunnolla:)



Niinhän se tosiaan oli, että olin aika kauan OOO, tuolla kuumeilupuolella:) Siitä selittyy siis yk 3- ja tärppi:) Hih. Ja laitoin jo kuumeilupuolelle heti viestiä, että hyvä olisi nyt kavuta pian plussajunaan ja ajella suoraan tänne o-puolen Enskoihin, etten ihan yksin tänne jää panikoimaan, kun Te muut hoivailette jo pikku-ihmeitänne:)



Kiitos myös ruokapohdinnastasi matkaa ajatellen; mietittiin ylipään kauan, että uskalletaanko lähteä. Matka oli jo varattu tammikuussa- ja toisaalta onhan tämä vika matkamme kaksin:) Olenkin siis käynyt tiivistä s-postien vaihtoa matkatoimiston kanssa esim. maidon laadusta kohteessa. On varmasti aika haastavaa tuo ruokailu, kun ei saa tuoretta syödä, paitsi hedelmiä, jotka voi kuoria. Olen ymmärtänyt, että etelä-euroopassa kaikki kasvaa avomaalla ja sitä kautta riski toksoplasmoosiin (äsh, kirjoitettiinks se noin?) kasvaa...Liha/kala kuulemma on aika hyvin kypsennettyä ravintoloissa. Onneksi.



Mukavaa maanantaipäivää Kaikille:) Kiva, jos huolitte mukaanne tällaisen tien alussa olevan taivaltajan. Ihana saada kuulla eri vaiheissa odotusta olevien ajatuksia:)



pariisitar&tonttu

rv 11+5

Minä olen ollut "taustalla" täällä jo monen monta kuukautta. Nyt olisi kiva päästä kirjottelemaankin. Lokakuisissa on hirveä määrä porukkaa joten mukavaa olisi tänne liittyä teidän jonon jatkoksi , kun ensimmäistä odotellaan !!



Pariisitar, Mä muistan sut kuumeilupuolelta,en tiedä muistatko minun nimimerkkiäni :)



Asumme pienellä paikkakunnalla , mieheni -86 ja minä -85 vuonna syntyneitä.

LA olisi 14.10



Tämä oli tällänen pieni esittäytyminen, kunhan pääsen kirjoitusvauhtiin ;)



Sadeorkidea + Napsu

rv 21 ja risat !

löysin tänne foorumeille ihan äskettäin ja ajattelin esittäytyä :) aika vähissä samassa tilanteessa olevat lähipiirissä eikä oikein oo sellasta juttukaveria tarjolla. -82 ollaan molemmat mieheni kanssa, mutta kaukana tuntuu olevan vauvasuunnitelmat kavereilla.



ensimmäistä siis odotan ja syyskuun lopulla pitäisi syntyä. tytöltä näytti lääkärin mukaan ultrassa. meillä oli niskaturvotusta, joten päästiin ihan lääkärin tekemään ultraan ja ollaan käyty jo kolmesti. neljättäkin kertaa tarjottiin, mutta ei nyt mennä, kun kaikki näytti menevän hienosti eikä merkkejä kromosomivioista enää näkynyt. me ei siis haluttu lapsivesitutkimukseen, toivottu se on kuitenkin joka tapauksessa :)



ehkä tässä tutustumme lisää seuraavien kuukausien aikana



korka 24+2

Mä käyn täällä vakoilemassa, miten tuttujen odotus sujuu. Pitkällä alatte olemaan ja kohta ootellaan haikaran vierailua.



Meillä menee täällä pikkumiehen kans ihan hyvin. Nukutaan, syödään, kakataan ja välillä vähän huudetaan. Aika kiltti poika on. Ja niiiiiiin sulonen:)



Onnea loppumetreille ja onneks on pinoon tullu uusiakin, ettei kuihdu koko pino.

Norpanpoikanen ja poika 12 päivää (meneepä aika nopeesti)




!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=32324904-3651-11dd-8384-…!

SadeOrkidea ja Korka, tervetuloa mukaan!! Aivan mahtavaa, että viimein saatiin oikein ryntäys tänne enskoihin. Täällä siis tilanne se, että suurin osa meistä on aivan pian hakemassa jo nyyttiä omaan kainaloon ja pinon jatkuminen oli hieman vaakalaudalla. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että keskustelut voivat taas jatkua.. Meillä ois tuo esittelypinokin, mut olen odotellut, että nuo värit ja fontit alkaisivat täällä uusilla sivuilla toimia, jotta voisin sitä päivitellä, mut eipä nuo näytä edelleenkään toimivan, joten annetaan ehkä sitten niiden esittelyiden vielä olla.. :(



Se on totta niin kuin tuossa aikaisemminkin sanoin, että täällä minä ainakin olen tuntenut oloni kotoisammaksi, kuin tuolla kuukausipinossa, jossa monet odottelee jo toista, kolmatta, neljättä jne. Täällä voi olla rauhassa ja helposti "tyhmä" ja panikoiva esikoista odottava ja apua ja mielipiteitä löytyy kuitenkin varmasti..



Menkkakivut juilii täällä vaan edelleen.. Laitoin tuohon ihan oman aloituksenkin asiasta ja ajattelin kysellä muiden mielipiteitä ja kokemuksia asiasta. Mutta niin kuin yleensäkin, tämäkin asia tuntuu menevän jokaisella hieman erilailla. Toinen on lähtenyt päivän sisällä synnyttämään ja toisella kivut on kestäneet viikkoja.. Ota siitä nyt sitten selvää. Torstaina kuitenkin viimeistään saan varmaan asiaan varmistusta, kun meen käymään neuvolassa. En taida kuitenkaan viitsiä sinne sitä ennen soitella..



-Saikku-

Oltiin Norpanpoikasen kans näköjään samaan aikaan linjoilla..



Aivan ihana kuva teidän söpöläisestä. Kyllä mäkin jo niin haluisin vauvelin viereeni.. Mukavaa, kun käyt meitä vakoilemassa. Tulehan toistekin..



Piti muuten sunnuntain Keskisuomalaisesta ihan kyttäillä, että ketä oli 28.5. saanut pojan.. :) En mä utelias oo tai mitään.. :) Mut oli teitä kuitenkin kolme siellä.. Edellisellä päivällä oli muutes pariskunta samasta valmennuksesta meidän kanssa. Siitäkin jo huomaa, että ei kai meilläkään enää pitkälti ole..

Ensinnäkin tervetuloa pariisitar, SadeOrkidea ja korka! Mahtavaa saada uusia enskoja mukaan, kun vanhat yksi toisensa jälkeen hakevat nyyttejänsä kotiin. :) Jotenkin myös minä tunnen oloni kotoisammaksi täällä enskapinossa kuin tuolla heinähatuissa. Ehkä se johtuu just siitä, että täällä me kaikki ollaan samassa tilanteessa, kun ensimmäistä odotellaan ja kaikki on vielä uutta ja ihmeellistä. :)



Pariisitar: Oletko ihan alun perin Etelä-Suomesta kotoisin? Sun kirjoitustyyli (mie jne.) kuulostaa niin tämän alueen puheelta, että oli pakko kysyä. :) Saatetaanhan toki muuallakin puhua samalla tavalla. :)



Fiiu: Mulle on tullu päätös äitiys- ja vanhempainrahasta sekä äitiyspakkauksesta (tänään!), mutta ei lapsilisästä. Nyt elelen kuin tulisilla hiilillä, että milloin pääsen sen pakkauksen postista hakemaan. ;) Olitkos muuten siellä mökillä tyttöporukan kanssa? :)



Saikulle jaksamista kipuilujen kanssa! Ehkäpä siellä tosiaan jotain jo tapahtuu tulevaa synnytystä ajatellen. :) Meillä ei ainakaan terkka oo tehny sisätutkimuksia, vaan aina ne on lääkäri tehny. Mutta voithan kysyä, jos sellainen olis mahdollista. :)



Norpanpoikanen oli laittanu pikkumiehestä ihanan kuvan! Tuli jo niin elävästi mieleen pienen vauvan tuoksu ja pehmeys... :)



Sitten vähän omaa napaa. Kävin tänään neuvolassa ja siellä oli sijainen, kun oma terkka on kesälomalla. Mukava sijainen olikin! Paino oli taas noussu vähän liikaa ainakin omasta mielestä, vaikkei terkka siitä mitään sanonutkaan. En mä jaksa tuosta painosta niin stressata, kun verenpaine, pissa ym. on kunnossa. Jospa synnytys ja imetys veisi sitten ainakin osan kertyneistä kiloista mennessään. :) Verenpaine oli 114/70 ja pissa puhdas. Hemoglobiinikin oli noussut takaisin lähelle omaa tasoa, vaikkei se missään vaiheessa ole huono ollutkaan. Nyt se oli 142. :D Terkka kyseli jo, että olenkos rautaa syönyt. Noh, ei onneksi ole tarvinnu. :) Sf-mitta oli 30 eli ei olis masu siis kasvanu kuin sentin edellisestä kerrasta. Tosin en ihan luota tuohon, kun ei ollu oma terkka mittaamassa. Mittausarvot kun taitaa riippua aika lailla mittaajasta. Vauvan sydänäänetkin kuului oikein pontevasti vaihdellen välillä 140-178. Terkka ei päässyt ihan selvyyteen, että missä asennossa tuolla masussa majaillaan. Ehkä oikein päin, mutta voi kuulemma olla myös poikittain. Onneksi täällä pääsee ensisynnyttäjät synnytystapa-arvioon, missä tsekataan tuo vauvan asento, arvioidaan koko ja mietitään synnytystapaa.



Mulla on varsinkin tässä viime päivinä nipistellyt ja kiristellyt mahaa. Terkka meinasi, että ne on supisteluja. Sitten tuntuu sellaista ikävää paineen tunnetta varsinkin tuolla ihan alhaalla. Missähän vaiheessa sitä kiinnittymistä tapahtuu, ei kai vielä näillä viikoilla? Ja jottei tässä vielä kaikki, niin vasemmalla puolen yläselässä ja etupuolella rinnan alla tuntuu sellaista puristavaa kipua ja epämiellyttävää oloa. Ihanaa tämä raskaana olo... :p



Mulla on mies työreissulla ulkomailla ja olo on jotenki orpo, kun ei ole omaa rakasta kotona paijaamassa, silittelemässä masua ja puhumassa asukille ja äidille hempeitä. :) Onneksi tulee takaisin jo keskiviikkona! Onkos muut huomannu itsessään lisääntynyttä herkkyyttä/itkuisuutta? Minä itkin viimeksi eilen illalla niin, että nukkumaan mennessä piti hengittää suun kautta, kun nenä oli niin tukossa ja silmät oli kuin särjellä! :D Vai onkos särjellä punaiset silmät? Mun kalatietämys rajoittuu kaupan kalatiskiin eikä aina sinnekään. ;) Mutta siis tänään oli tosi vaikea katsoa, kun lentokone nousi ilmaan ja jouduin jäämään pariksi päiväksi yksin, hui! :D Syytän näistä tunnereaktioista hormoneja. ;)



Nyt lopetan. Sitä paitsi mun piti kirjoittaa vain ihan lyhyesti. En näköjään koskaan onnistu siinä. :) Pidetäänpäs tätä pinoa pystyssä!



Poutasade rv 32+6

Norpanpoikanen: Olipa aivan ihanan näköinen pikku-ukko !!



Saikku: Juu, juuri tuon "tyhmyyden" takia mä tänne halusin tullakin :D Kerran avasin suuni väärällä palstalla niin sain sellasen haukkuryöpyn ettei mitään rajaa...ei paljon huvita tonne enää kirjotella >:( En minä ainakaan tiedä automaattisesti kaikkia asioita, eikä terkassakaan kerrota kaikkea ! Eikös se niin mee ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan ;) ?



Poutasade: Olen todellakin huomannut herkistyväni enemmän... koskettavat telkkuohjelmatkin saattaa alkaa itkettää ! Viimeksi piti vaihtaa luonto-ohjelma pois kun linnunpoika meinas jäädä alligaattorin kynsiin :D Mies nauro ihan hulluna vieressa ku sanoin etten pysty katsomaan !



Omaanapaa: Meillä olikin viikko sitten aika ikävä tapaus. Vietettiin su-iltaa rauhassa kotona ja yhtäkkiä mun alkoi kovistaa vatsaa tosi paljon. Kipu tuli sellaisina kouristuksina, niin pahasti etten pystynyt kunnolla hengittämään saati puhumaan. Mies ei kauaa katsellut vaan lähdettiin samantein äitipolille. Siellä selvis et oli ollut tosi voimakkaita supistuksia ja paikat oli jo vähän auennut. Mut ei sitäkään saatu tietää että kuinka paljon ! Ottivat mut yöks sinne tarkkailuun , ei laskenut kotiin enää. Aamulla sisätutkimuksen ja ultran jälkeen kaikki ok. Kylläpä säikäytti ! Itkua tihrustettiin kumpikin koko yö, kun ei tiedetty tilanteesta mitään. Lääkäri sit kehoitti vähän löysäämään töitä ( yrittäjä kun olen). Mut se siitä,nyt kaikki ok !



Mitäs juhannus suunnitelmia teillä on ? Se on herranenaika jo ensviikolla !!

sadeorkidea: kuinka ikävää! voin vain kuvitella, kuinka pahalta on tuntunut.... sen lisäksi, että pelkää, joutuu olemaan vielä epätietoisuudessa! meillä oli 11+ viikolla veristä vuotoa yhtenä päivänä ja mä hysterisoin jo siitä sillon. oltiin syömässä miehen kanssa keskustassa, kun huomasin asian, ja onneksi oli se mies mukana! en tiedä miten olisin kotiin yksin selvinnyt. miehellä olis ollut menoja vielä, mutta ei se voinut muakaan jättää. ja kun soitin terveysneuvontaan, että mitä teen, niin käskettiin vain odotella ja katella miten tilanne kehittyy. ja tuo sun tilanne kuitenkin oli paljon vakavampi! mutta tosiaan, lepäähän nyt. ja hyvä että kaikki kuitenkin meni hyvin.



mä oon juhannuksen töissä... opiskelija olen, mutta kesätöissä lastenkodissa ja lähdetään sitten koko juhannukseksi leirille niiden nuorten kanssa. vapaaehtoiseksi kylläkin itseni ilmoitin, kun siitä saa sitte pitemmät vapaat. ja eiköhän se grillailu ja uiminen ole ihan mukavaakin :)



pitemmät vapaat alkavat huomenna ja suuntamme miehen kanssa riikaan. maanantaina tullaan vasta takas ja oon ihan innoissani. katselemaan, kävelemään, olemaan yhdessä ja syömään hyvin. ihanaa.



vatsanasukki voi hyvin. liikuskelee, mutta rauhallista sorttia tuntuu olevan. jos sitä ei huvita liikkua, niin tönimisetkään ei auta. välillä taas potkii lujasti. silittelyyn ja lauleskeluun se tuntuu reagoivan enemmän kuitenkin.



korka 24+3

Heippa!



Olen joulukuisten pinossa kirjotellut harvakseltaan ja tuntenut saman ahdistuksen kuin moni muukin ensikko; "liikaa" porukkaa enkä tuntenut oloani ´kotoisaksi´. Ja ollaan Pariisittaren kanssa samaan aikaan plussattu kuumeilupuolelta, jossa ehdin kirjoittelemaan noin puolisen vuotta. Kuumeilua oli tosin taustalla jo useampi vuosi.

Vähän meistä; Ollan aviopari Pohjanmaalta. Minä 29 ja mies saman verran. Ensimmäisen murumme laskettuaika on 24.12. eli suurinta mahdollista joululahjaa odotellaan. Kansankynttilänä nautin parhaillaan kesälomasta ja saan kasvatella masuani rauhassa.



Tänään olimme ultrassa ja siellä pikkupikkuruisemme pyöri kuin väkkärä ja potki ja huitoi niin, että lääkäri-täti sai tosissaan tehdä töitä, että sai mittoja ja kuvia otettua. Kovasti ujo oli, näytti meille selkää jatkuvasti. Mies naureskeli, että tulee pieni äitiinsä kun on itsepäinen, kun yritimme maanitella häntä kääntymään ja näyttämään profiilin. Olin niin otettu, että kyynelehdin(mme) vielä matkalla sairaalasta ulos.

Viikonloppuna kerroimme sisaruksillemme ja vanhemmille. Asumme täällä Pohjanmaalla ja he Etelä-Suomessa ja tajusimme, ettemme näe vanhempiamme seuraavaan kuukauteen matkojen ja kesäsuunnitelmien takia. Oli ihana kertoa vanhemmillemme kasvokkain ja nähdä heidän onnensa tulevasta lapsenlapsesta. :)



Me olemme menossa juhannuksena kavereiden mökille, jossa olemme viettäneet jo 6aiempaakin juhannusta. Meno on yleensä ollut melko kosteaa, mutta onneksi niitä rauhallisia soppeja löytyy useampia, jos haluaa karata hurjista juhannus hulinoista. Onneks kaverit tietää raskaudesta, joten ymmärrystä (toivottavasti) löytyy mun väsymykselle, juomattomuudelle ja pienelle känkkäröinnille, jos sitä sattuis esiintymään (tällä temperamentilla; varmasti).



Hauskaa, että pinossa on eri vaiheissa raskautta olevia tulevia tulevia äitejä, joten tälläinen noviisikin voi kysellä tyhmiä rohkeasti. :)

Mukavaa (vaikkakin sateista) viikon jatkoa kaikille!



Stiin@ + PikkuPikkuruinen 11+6