Neuvolalääkärillä käynti esikoisen kanssa - vinkkejä kaivataan pikaisesti!
No niin. Tulihan tämä tilanne sitten meillekin eteen. Eli mulla huomenna äitiysneuvola, jossa joka kolo ronkitaan ja oikein kunnolla. Se tutkimuspetikin sijaitsee luonnollisesti aivan keskellä huonetta ilman mitään särmejä, että jokainen ovestakin sisään astuva näkkeekin sitten varmasti kaiken. Ja huomenna sitten tuo tytär 3v. on paikalla.. hänelle on luonnollista kuukautisveren näkeminen, siteiden vaihdot.. mutta mun mielestä tuo nyt on jo vähän liikaa! Säikähtää varmasti pikkuinen. Ja kun on tuo istukka edessäkin, niin se saattaa aiheuttaa ongelmia. Ainakin aiheutti viime käynnillä. Joten ilmapiirikin saattaapi olla säikähtänyt ja hektinen + neuvolakäynti venyä (viimeksi parikin tuntia, kun ultrattiin ja ultrattiin varoiksi).
Mutta kun en nyt vaan saa ketään viihdyttämään/vahtimaan lasta (kotiin tai tuonne)ja luonnollisesti neuvolassakaan eivät resurssit tuohon piisaa. Miten te muut joilla on jo ennestään lapsia olette näistä tilanteista selvinneet (ja ennen kaikkea ne lapset). Neuvola on tilapäiisissä tiloissa toisen ollessa remontissa. Autotkin kulkevat suoraan vieressä (+ambulanssit) koska tila on katutasossa, ovet kevyet ja koko ajan auki. Tietysti siellä pieni leikkinurkka on mutta, en tosiaankaan jo turvallisuussyistäkään (lue edellinen lause) näin pikkuista jättäisi yksikseen eikä varmasti suostukaan jäämään, koska on hänelle uusi paikka. Olisko vinkkejä?
- Tiina -
Kommentit (4)
Meidän 2v tyttö on jäänyt leikkimään toiseen huoneeseen terveydenhoitajan kanssa sillä välin, kun olen ollut lääkärin tutkittavana. tosin olen kysynyt etukäteen terkalta, että onko kiireaikataulu ja että onnistuuko ko. järjestely.
Spiral 37 tasan
Sori, luin liian pikaisesti! Meillä tyttö on ollut kaverini luona tai vuorotyötä tekevän kummin vahdittavana mun ultrien ajan...niissä kun on tullut laukattua. Kerran, kun hoitajan järjestyminen oli tiukilla, niin ajattelin ottaa rattaat ja kasan kirjoja ja muuta viihdytettä mukaan. Eli suomeksi sanottuna tyttö olisi saanut kököttää rattaissa siellä tutkimushuoneessa...ettei kirmaisi ympäri huonetta yms...mutta sainkin sitten hoitajan.
Hän ei suostunut jäämään ulkopuolelle leikkimään kuten olin toivonut vaan halusi mukaan. Annoin hänelle kirjoja tutkimuksen ajaksi ja selitin, että lääkäri tutkii äidin eikä äitiin satu ollenkaan. Sitten kerroin vielä, että kohta kuulet " pikkuveljen" sydämen jumputuksen. Hän istui oikein kiltisti lattialla ja lueskeli. Tottakai häntä kiinnosti, mitä tapahtuu mutta onneksi ei tullut viereen kattelemaan.
Loppujen lopuksi kävikin sitten niin, että yksi isovanhemmista pääsi meille kotiin pitämään seuraa esikoiselle ja sain olla rauhassa " kopeloitavana" . Ja kaikki olikin sitten hyvin niin siellä masussa kuin kotonakin : ). Esikoinen oli iloinen ja hehkutti oikein kun " saa jäädä yksin kotiin" (meille tulee harvemmin häntä kukaan hoitamaan - sen sijaan joskus kyllä isovanhemmillaan on hoidossa) ja sitten vietettyään tuon kanssa pari tuntia kirmasikin jo kaulaan kotiin tullessani, kertoi olleen kivaa, mutta kielsi lähtemästä nyt heti minnekään ilman häntä ; ).
Mutta kiitos hyvät ihmiset! Ja tuo tilanne saattaakin kyllä vielä olla edessä.
- Tiina -