** Loppuvuodesta 2009 syntyneet **
Päivät alkavat olla jo aika harmaita ja vuoden 2009 loppuolella syntyneet hätyyttelevät yhtä vuotta elleivät ole sitä jo täyttäneet. Vauvasta on tullut taapero.
Itselläni on lokakuinen poika, YK, ja olen kirjoitellut ketjuun
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/9/viestiketju/1219578/_lokakuussa_…
ja sitä ennen
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/9/viestiketju/1079727/lokakuussa_2…
Tähän taapero-ketjuun voisivat kirjoitella ne, joiden nuppuset ovat syntyneet loppuvuodesta 2009. Tässä vaiheessa yksi kk ei ole enää niin merkittävä ja aika ja tarpeetkin vertaishöpötykseen vähenevät, niin ajattelin että joukkoa voisi laajentaa. Alkaako loppuvuosi sitten henäkuusta vai syyskuusta vai jostakin muusta, saa itsekukin itse päättää. Kaikki halukkaat siis mukaan!
Kommentit (40)
Elikkäs meillä tuo viides lapsemme täyttää 18.11 sen 1 vuotta.Aika on mennyt kyllä tosi nopeasti.
Meillä on 1v neuvola vasta 16.11 jolloin on myös eka hammastarkastuskin.
Tässä kovasti jännätään että jos ja kun tulee pojalle työtarjouksia niin mihin hän mahtaa päästä.
Mutta nyt täytyy ruveta valmistautumaan ulos lähtöön....
Eli meillä 24.11.2009 syntyi esikoispoika Julius ja olen vauvapuolella kirjoitellut tuossa marrasmurujen ketjussa.
toivottavasti saadaan täällä keskutelua aikaiseksi, kun vauvapuolella oli kovin hiljaista jo.
Minkä ikäisenä teijän pikkuiset on lähtenyt kävelee jos jo kävelevät? meillä vasta reenaillaan ja on muutama heiveröinen askel otettu =)
YKhan on kai joidenkin määritelmien mukaan meidän iltatähti. Kotona YKta hellittelevät ja lellittelevät 10v isoveli ja 13v isosisko. Aika mukavaa ja helppoa kyllä tällainen vauvaelämä – ollut tähän asti. Eilen sanoin, että YK on rasittava, mihin sisko tokaisi: ”Vau1 nyt äidistäkin sä oot rasittava.”
Siskonsa tavoin YK lähti kävelemään niukin naukin 9 kk täytettyään eli nyt kun kävelijän uraa on takana jo reilu 3 kuukautta, niin eihän sitä pidättele enää mikään - paitsi kumisaappaat. Oli se kyllä aika hassu, kun alle 70 cm kaksihampainen kaljupää vaappui pitkin poikin. Ei YK nytkään ole ylimääräisillä senteillä pilattu, 1v neuvolassa pituutta oli 73 cm. Tukka tosin on alkanut kasvaa, mutta vaatii vielä hieman hyvää tahtoa havaita se.
Puhepuoli YK:lla onkin sitten jäänyt kaiken muun alle. Kun koko ajan pitää viilettää paikasta toiseen kolttostelemassa, niin eihän sitä ehdi jutella. Ääntä, joskus valoakin nopeammin YK kiertää ympyrää keittiönlaatikot, kaukosäätimet, tietsikkanurkka, kilpikonnan terraario. Hitaampaa kyllä heikottaa. En ole ehtinyt toipua edellisestä tempauksesta, kun seuraava jo kutsuu.
Päivisin YK on päiväkodissa, jossa kyllä viihtyy ja ilmeisesti ottaa päivähoitoa koko rahan edestä.
Meillä 1-vuotisneuvolassa pituutta 75,5cm ja painoa 10,5kg. Ekat hampaat on ilmaantuneet meillä vasta nyt kuukauden sisään, joten syöminen on jännää hommaa - karkeita soseita opetellaan vasta nyt syömään.
Liikkumisen kanssa kovasti noustaan pystyyn tukea vasten ja pari varovaista askelta uskalletaan ottaa. Neiti on yleisesti ottaen hyvin rauhallinen ja osaa varoa...es. menee heti kyykkyyn, jos seisominen alkaa tuntua epävarmalta.
Jos joku osaisi kertoa neuvoja/kommentteja tähän seuraavaan, niin olisin kovin kiitollinen; Ainoa harmitus, mikä meidän taaperolla on, on ummetus. Kesästä asti ollaan tästä vaivasta kärsitty. Ruokavaliolla ollaan yritetty korjata tilannetta; on syöty pehmittäviä ruokia (päärynä, aprikoosi,luumu) ja vältetty kovettavia (peruna, banaani). Näillä ei ole ollut mitään vaikutusta asiaan. Jätettiin vähäksi aikaa D-tipat pois, mutta ei vaikutusta. Viimeinen kuukausi on annettu 15ml Duphalac:ia päivässä, ei mitään vaikutusta tälläkään. Soitin lääkärille, joka neuvoi vielä yhden viikon kokeilemaan niin, että vaihdetaan Duphalac Levolaciin ja jos ei auta, niin sitten mennään lääkärillä käymään. Neiti siis kasvaa hyvin (pituus ja paino vallan hyvin kohdallaan), syö hyvällä ruokahalulla ja juo riittävästi sekä vettä ruoan kanssa, että myös maitoannoksia pitkin päivää aterioiden ja välipalojen lomassa. Mitään sairasteluita ei ole ollut. Sydäntäsärkevää on yrittää lohduttaa pientä surkeana itkevää tyttöä, jolla kakkaaminen sattuu ='( Onko muita, joilla olisi ollut samaa ongelmaa ?
Jospa minäkin liityn. Esikoinen syntyi 16.11.09 päivä ennein laskettua aikaa..tosin se käynnistettiin kun ei poitsu meinannut tulla. Synttäreitä pidetään kohta puolin. Aikaa on mennyt nopeasti ja tässä näin poika alkaa jo juosta. Hampaita tuli jo 5kk ikäisenä, ja 7kk oli 8hammasta. Nyt yrittää jo kovasti kävellä. Odotetaan 1v neuvolaa, mutta 8kk oli 71cm ja paino 9,2kg.
Mekin siirryimme nyt tänne Taaperoihin!
Meillä synttäreitä vietettiin reilu kk sitten, eli vuosi tuli täyteen. Ja juuri pari päivää sitten oli herran ensimmäinen hammaslääkäri! Kaikki 8 hammasta olivat ihan hyvin suussa ja kuulemma uusia kulmiin on tulossa ihan minä päivänä hyvänsä! Poika onkin "syljeskellyt" todella paljon ja välillä näyttää että suussa olisi jotain vaikka taitaa vaan niitä tulevia hampaita aristaa.
Meillä kävellään hurjaa vauhtia! ALussa kävely oli tosi varovaista, mutta noin kk harjoiteltuaan alkaa sujua jo hyvin. Toki vielä pyllähtelee mutta vain harvoin. Sohvalle kiivetään hienosti ja noin kk sitten oppi alas tulemisen myös. Ei olla vielä(kään) siirrytty tavalliseen maitoon, mutta NAN3:sta olen antanut ja joskus vielä NAN2:sta, kun sitä on jäänyt kaappiin :)
Ollaanko teillä jo pottailtu? Meillä kävi niin että muutamat pissat on tehty pottaan, vähän niinkuin puolivahingossa. Kylpyvettä laskiessa laitoin pojan istumaan potalle ja kas kummaa sinne ilmestyikin pissat :) Taisi äiti olla enemmän iloissaan kuin poika. Mutta en ole vielä viitsinyt alkaa toden teolla opetella, tuntuu että koko kapistus on vielä ihan yhdentekevä pojalle :) Jotkuthan kai jo tässä iässä käyvät suvereenisti potalla, mutta taidan olla aivan liian laiska itse sitä tässä vaiheessa opettamaan.
Olen huomannut että tässä viime aikoina kuvioihin on ilmestynyt vierastaminen. Ensialkuun esim. mammakahvilassa viihdytään vain äitin helmoissa... mutta onneksi ujous jossain vaiheessa hellittää :)
En tiedä kuuluuko tämä asia tänne, mutta olemme ajatelleet että nyt voisi toinen lapsonen tulla...eli yriys on päällä ;)
Olen ajatellut kans opettaa pojalle pottaillun, kun meinaa aina tulla pissa vaipanvaihdossa. Mutta mites teillä on sujunut ruoka? Oletteko antaneen jo ihan tavallista sapuskaa 1v. Annan kyllä itse maistella lautaseltani..ajattelin oisko hyvä sitten siirtyä siihen vai onko liian aikaista? Tavallista maitoa ollaan kyllä vähitellen annettu. Mullakin iskee vauvakuume...mutta poika on kyllä vielä pieni että tahdon keskittyä vielä häneen. yritystä on ollut pari kertaa mutta ei ole tärpännyt. Että et ole hönö ihan yksin ketä haaveilee toisesta:)
Meillä ei ole varsinaisesti pottailtu, mutta pidän pottaa esillä ja välillä houkutan YK:ta sille istumaankin, mutta vain kerran on tullut pieni ja kerran isompi osuma. Yhden kerran kakat menivät viereen... Jos YK ei potalla viihdy, niin en jaksa pakottaa sillä istumaan. Ajattelin luoda mielikuvaa potasta jotenkin kivana juttuna - tai ainakin yrittää.
Isosiskoa (joka muuten oli 1v täsmälleen Janellen tyttären kokoinen) yritin sinnikkäästi opettaa, mutta eihän tuo potalla malttanut istua. Olin jo ihan epätoivoinen, ettei se koskaan opi, mutta sitten yks' kaks' - ihan oikeasti - tyttö oppi yhdessä yössä sekä päivä- että yökuivaksi. Ainoa ongelma oli, ettei se oikein osannut kakkia pottaan, muttei enää suostunut käyttämään vaippaakaan. Ikää tuolloin oli 1v 9kk.
Kaiken rehellisyyden nimessä kakkosen kanssa homma ei sujunut ihan noin suoraviivaisesti. Oppi potalle noin 2v ja vahinkoja sattui sen jälkeenkin aika usein. Ja yövaippaa tarvitsimme ties kuinka kauan.
Janelle: teidän ummetusvaiva kuulostaa ikävältä. Minusta vaikuttaa että kaikki kotikonstit ovat jo käytössä. Onko uusi lääke yhtään helpottanut? Muistan että oma kovavatsainen pikkusiskoni istui lämpimällä vedellä täytetyllä potalla ja mussutti rusinoita. Olin kateellinen, koska minä en saanut rusinoita ;) Sisko oli tuolloin kyllä vanhempi.
YK:lla on ollut aivan päinvastainen ongelma eli vatsa on ollut suunnattoman löröllä, mutta viimeviikkoina, kun vaihdoin kaurapuuron riisipuuroon niin ihan normaali. Tästä rohkaistuneena olen antanut tavallista rasvatonta maitoakin, mutta enimmäkseen YK litkii NAN3:sta. Voi olla, että kun kaapissa olevat loppuvat, niin siirrymme kokonaan tavalliseen maitoon. Tuntuu, ettei siitä tule vatsavaivoja.
YK on vielä syönyt omia pöperöitään. Meidän pitäisi tehdä jonkinsortin ruokaremontti, että YK voisi syödä samaa pöperöä muun perheen kanssa. Syömme siis aivan liikaa puolivalmisteita. Ryhtiliike vain pystyyn. Päiväkodissa YK syö Palmiaruokaa, joka enimmäkseen ei oikein kolahda, mutta on joskus uponnut hyvinkin. Isompien pajojen kanssa on vielä ongelmia.
YK:ta riivaa pahansorttinen vaippaihottuma edelleenkin. Saimme siihen muutama viikko sitten rasvaa, joka lopulta auttoi, mutta kun siirryimme muihin rasvoihin, niin ihottuma helahti jälleen punaiseen loistoon. Aloitin uuden lääkerasvakuurin ja hitaasti ihottuma alkoi parantua. Pitänee taas lopettaa ja katsoa, mitä siitä seuraa. Toivottavasti ihottuma pysyy loitolla.
kävin päivällä kirjoittmassa piiiiitkän stoorin ja tietenkään tää ei antanut sitä lähettää..kokeillaan nyt.
Eli meillä on pottailtu jonkinverran jo 6 kk. vanhasta asti. tyyliin että jos äiti menee pissalle niin poikakin tulee. Ja hyvällä mallilla mennään: pissaa tulee melkein joka kerta ja vaippoja menee huomattavasti vähemmän mikä on kiva, koska olin pienimmän vauvaiän kestoilija, mutta kun tuntui haittaavan pojan menoa noi paksut vaipat niin siirryttiin kertakäyttöisiin. stressiä en touhusta ota, mutta meillä se on pojalle semmoinen rauhottumispaikka, koska on niin kova menemään että hetkeäkään ei paikallaan olisi niin potalla on vähän pakko olla vaan ja rauhoittua =)
mekin kokeiltiin jo tavallista maitoa ja koska oireita ei tullut taidetaan mekin siihen siirtyä. paitsi joulukuun thaimaan reissulle meinaan ottaa kyllä nan3:Sta mukaan.
Ruokaa poika syö kanssa aikas monipuolisesti jo.Syö päivittäin samaa ruokaa kun me, jos minä jaksan valmistaa. jos en tee ruokaa poika saa kaupan purkkeja.
mun piti jotain kysyäkin teiltä mutta en enään muista mitä. höh..
Ainiin kuinka teillä pienet on "itsenäisiä", siis leikkii itseksensä ja touhuaa? meillä mun tarvii meinaan kokoajan olla vieressä istumassa (mun ei tarvi kun olla samassa huoneessa) mutta yksin ei hetkeäkään, roikkuu vaan puntissa. Imurointi on ainut asia mikä saan rauhassa tehdä=)
Ei kai mulla muuta. 1v. synttäreitä ja neuvolaa odotellessa 24.11 molemmat =)
kotiäiti liittyy mukaan höpinään :) Meillä selvittiin juuri pahasta vaippaihottumasta n. viikon Sibicort-voidekuurilla ja Bevita&sinkkivoiteiden avulla. Kahta jälkimmäistä käytetään nyt sitten jatkossakin säännöllisesti. Ei ollu mukava hoitaa lasta jolla sattui istuminen ja pyllyn pesu niin vietävästi että huusi kauhusta jo etukäteen..
Tyttö teki jonkun aikaa jo reilun puolen vuoden iässä aamuisin tavarat pottaan, ei tietenkään ite sitä niin tiedostanu, mutta jossain vaiheessa rytmi muuttui ja pottailu jäi. Nyt sitten kun on taas yritetty totuttaa niin pissat tulee usein lattialle ja sen jälkeen jos potalle laittaa niin ei sinne mitään enää tule vaikka vielä hätä oiskin. Mutta paineita en pottailusta ota, kun kestoja käytetään. Eiköhän kuitenkin ens kesänä aika kuiville päästä. Sitten on helpompi vähentää imuja niin tyty itekkin huomaa märän vaipan.
Onko täällä muuten kestoilijoita minkä verran? Riinalle vinkki kestoilun jatkamiseen: Hanki taskuvaippoja, joihin bambu-ja hamppuimuja ohuiden, nopeammin imevien kerroksien lisäksi niin ei tarvitse huolia vaippojen liiasta paksuudesta. Eikä varmaan enää niin haittaisi menoakaan isommat vaipat..?
Hampaita on siunaantunut tytölle jo 12 ja hyvin on syöty karkeatakin ruokaa jo aika pitkään. Sekä purkista että ite tehtyä. Ois parantamisen varaa ruokavalioon meilläkin, että vois aina syödä samaa.. Se on vaan niin helppo antaa purkista aamupäivällä ja ite syödä sit päikkärien aikaan jotain pikaista.
Lopetin imetyksen kertaheitolla vähän ennen 11kk ikää ja siirryttiin Tuttelin kautta tavalliseen maitoon aika pian sen jälkeen, ongelmitta onneksi.
Tyttö leikkii aika paljon itsekseen, toki välillä täytyy kommentoida&kiinnittää huomiota tekemisiin tai muuten saattaa ruveta tekemään tuhmuuksia huomionhakuisena. Pyykinlaitossa on aina apuna ja sitä tulee aika paljon tehtyä, joten siinäkin aika kuluu.
Onko muut käyneet tai aikoneet käydä 1-vuotiskuvauksessa valokuvaajalla? Meillä ois tarkoitus, mutta ei olla vielä saatu aikaan eikä rahaakaan niin ylimääräiseen olisi.. Ne on kuitenkin niin arvokkaita muistoina tulevaisuudessa. Sopivaa kuvaajaakaan en tiedä Jyvässeudulta, kun haluttais ehkä vähän jotain erilaista kun vaan istuu/seisoo jossain studiossa.. Jos jollain vinkkiä niin otan vastaan :)
Nyt äkkiä nukkumaan..taas tulee kukuttua.. :P
Eli otsikossa se tulikin.
Ansku syntyi keskosena lokakuun puolessa välillä. La olisi ollut marraskuun lopussa. 1v. synttärit on siis jo vietetty.
Ansku ei vielä kävele, mutta ottaa jo askelia hienosti. Sanoja on jo kymmenkunta ja tyttö on aina iloinen ja kiltti. Nyt on oppinut kiipeilemään, sohvalle pääsee ihan hujauksessa. Onneksi ei ole pudonnut vielä mistään, mutta sydän kurkussa olen tyttö hakenut pois kun pelottaa niin paljon.
Kestovaippailua harrastetaan meilläkin. Vaippana Bumgenius ja sisällä oman imun lisäksi 2 bamboo doupleria. Hyvin toimii päivällä, mutta yöksi on pakko laittaa kertis, kun tyttö tuntuu pissaavan litratolkulla silloin.
Kotiäitinä olen, ja aion vielä pysyäkin. Ansku on meidän perheen nelonen ja 3v. isoveli on kanssamme kotona. Kaksi vanhempaa lasta on jo koululaisia.
1v. kuvauksesta: ei olla käyty. Itse ollaan otettu joka lapsesta kuva ja ihan hienoja kuvia on saatu.
Päiväunista: millailla unilla teillä mennään? Meillä Ansku nukkuu yhdet, noin 1,5h pitkät unet. Illalla menee nukkumaan 19-19.30 ja nukkuu aamuun seitsemään.
Aotearoa ja Ansku
tytön sanoja ja olihan niitä aika reippaasti :) Äiti ja isi ei vielä tule, mutta mm. kakka ja korva tulee hienolla kurkkuäänellä :D
Meillä on kestovaippoina FuzziBunz, Bumgenius, BabyBeehinds ja joitakin muita yksittäisiä. Kertikset on yöllä meilläkin..tuo BabyBeehindsin hamppuvaippa ois varmaan paras lisäimujen ja kunnon villahousujen kanssa yöllä, mutta en ole ees lähteny koittamaan kun välillä tulee kertiksestäkin ohi.. Megapissaaja siis :P
Tuota oon kanssa ajatellut, että voihan ne kuvat ottaa ite ja teettää sitten isompia kehystettäviä kuvia. Voi olla että siihen päädytäänkin niin hoituu helpommin ja halvemmalla.
Me siirryttiin yksiin päikkäreihin alkukesästä, kun huomattiin että iltaunet pitkittää yöunille nukahtamista. Puolen päivän jälkeen nukkuu semmoset 1,5-2h ulkona vaunuissa. Sisälle nukuttamiseen ei olla vielä keksitty tarpeeksi hyvää syytä kun ulkona nukkuu niin hyvin. Kahdeksan aikaan laitetaan 11-12h yöunille.
Meillä pukkas 13. hampaan ja sitä tehtiin viime yö..nukahtaminen tuotti hankaluuksia ja ennen kolmea yöllä alko olemaan levoton. Otin nukutusyritysten jälkeen viereen nukkumaan, mutta kuuden jälkeen luovutin ja noustiin ylös kun itki vähän väliä ja sit selviskin että peukkua oli syöny kauan kun oli ihan ryppynen :D Helpotti kyllä tuskaa ja väsymystäkin kun sai tietää syyn valvomiselle. Jaksettiin lähteä muskariinkin ja sen jälkeen nukku sitte reilusti 3 tuntia. Toivottavasti ens yönä nukuttais taas paremmin että jaksaa vauvauintiin aamulla :)
Minkäslaisia "harrastuksia" muilla 1-vuotiailla? :) Me on käyty myös Vauvakinossa joka kerta tytön syntymästä saakka. Alkaa vaan olemaan jo aika hulinaa ja sit väsähtää nopeesti. Toisaalta se on ollutkin enemmän semmonen mukava kokemus, eikä ne elokuvat ole ollu niin tärkeitä seurata. Ja portaita on kiva kiivetä ylös ja alas :)
Meillä oli tässä päivänä muutamana ylimääräinen yhtiökokous, kun viime talvi teki aikamoisen loven yhtiön lompsaan. Otimme YK:n mukaan sillä mielellä, että poistun paikalta, kun ukon meno yltyy liian villiksi. YK yllättikin. Se istui koko kaksituntisen hiljaa ja rauhallisesti isänsä sylissä. Eräs täti kiitteli:”Ihanan rauhallinen poika teillä.” Pling vain, sädekehä ilmaantui pikkukerubin pään päälle. Tämä poikkeuksellinen näytelmän hintana YK tosin popsi noin kymmenkunta maissinaksua. YK ei ole niitä turhan monta kertaa elämänsä aikana saanut, joten otti sitten ilon irti.
Päiväunista:
YK nukkuu yhdet päiväunet 1-3h ja sitten yöunet noin klo 20-8. Tosin tänään oli sellainen kolmen tunnin päivä, joten YK puuhailee edelleen tuossa selkäni takana. Meilläkin luovuttiin toisista unista noin kuukausi sitten, kun yöunille meno alkoi olla melkoista rumbaa.
Vaipoista:
Meillä käytetään ihan epäegologisesti kertakäyttövaippoja (paitsi niitä äitiyspakkauksen vaippoja käytin satunnaisesti). Esikoisen kohdalla intoa pursuten aloitin kestoilun 13 v sitten, mutta se loppui lyhyeen. Vaipat eivät pitäneet, joten pyykkiä tuli ihan kohtuuttomasti, muutenkin huonouninen tyttö heräsi aina kun sattui pissimään vaippaan ja kaiken kruunasi se kun peppu helähti aivan räikeän punaiseksi. Herkkäihoinen vauva ei kertakaikkiaan kestänyt märkyyttä. Tämä kaikki traumatisoi minut niin pahasti, etten ole rohjennut kokeilla uudestaan, vaikka tiedän, että vaipat ovat kehittyneet huimasti ja meidän pojat eivät ole ollenkaan yhtä herkkäihoisia kuin esikoinen oli/on.
Muusta elämästä:
Meillä on taas influenssa. Tai ainakin luulen niin. Aika tarkkaan vuosi sitten, kun YK oli ihan vastasyntynyt, meidän iskä sairastui siihen possutautiin ja oli sen vuoksi neljä viikkoa sairaslomalla. Opin todella näppärästi nostelemaan tavaroita varpailla maasta, sylivauva YK vietti aikansa sylissäni. Nyt ei ole iskä kipeänä vaan isoveli, ollut jo viisi päivää kuumeessa. Toivottavasti se ei tartu meihin muihin. Influenssarokotettakaan en ole vielä ehtinyt hakea YK:lle. Taitaa melkein olla jo myöhäistä, mutta ajattelin käydä tiistaina piikityttämässä pojan.
YK ei edelleenkään puhu - paitsi englantia. Portaita kiivetessään se hoki koko ajan a(p)pö, a(p)pö... Juuri synnyttyään YK taas puhui ranskaa. Virvoittelusta äidin sylkkyyn päästyään YK itkeskeli kurjaa oloaan, mutta kysyi kohteliaana poikana ”evuu?”, en te? Saisi kyllä opetella puhumaan suomeakin.
1v kuvasta:
Meillä on kyllä otatettu kaikista viralliset valokuvaamon kuvat. YK:lla sattui valokuvaus päiväkodissa päivä synttäreiden jälkeen ja ajattelin katsoa sen tuloksen ennen kuin vien pojan kuvaan. Jos päiväkotikuva on hyvä, niin vien sitten vasta 1.5v-kuvaan.
sit tänne tultais, eli täällä ollaan 22-vuotias äiti ja 02.12.2009 syntynyt pojanveikari joka odottaa sisarustaan syntyväksi huhtikuun puolivälissä 2011. Ensi viikolla uuden tulokkaan rakenneultra, saa nähdä tuleeko sisko vai veli! =)
Täällä noustaan kovasti pystyyn tukia pitkin ja kävellään tukia pitkin ja kävelykärryn kanssa mutta ihan itsenäisesti ei poika vielä uskalla lähteä kölpötteleen =)
Potalle tulee aamukakka ja aamupissa puuron jälkeen mutta muulloin ei sitten pottaan osu kuin pissa. Miten paljon teidän taaperot on puhuneet tässä vaiheessa? Meillä poika osaa sanoa vasta selvästi "äiti", mutta ei vielä taida ymmärtää mitä se tarkoittaa koska kaikki on sille äitejä =)
Toivottavasti tästä tulis aktiivinen ketju että olis sitten ees päiville tekemistä! Kun oon nyt hoitovapaalla ja sit jäänkin uudestaan äitiyslomalle!
Meillä on 1-vuotisneuvola 01.11. voin sit ilmoitella mittoja, ja ensimmäinen hammaslääkärikin on vasta 17.12. mutta 10kk neuvolassa mitat olivat: 12290g ja 75.9cm eli aika iso poika meillä on! =)
Onnellista joulun odotusta kaikille!
pikkuhiljaa selvitä räkätaudista :) Tytöllä nokka vuotanu yli viikon, mutta nyt on parempaan päin. Oltiin pari päivää ihan sisällä viime viikolla ja nukutin oikeastaan ekaa kertaa päikkäreille sisätiloissa. Ihan hyvinhän se meni sit kun oli niiskuneiti jo niin väsynytkin. On vaan tuo nuha valvottanu öisin sen verran että on otettu usein viereen nukkumaan. Ja nukuttu sit aamulla vähän pidempään :) Eilen jäi päikkärit jopa välistä kun herättiin vasta 10:30 ja kun ei kahden maissa suostunu päikyille niin laitettiin sit vähän aiemmin yöunille. Ihmeen hyvin jaksoi kyllä iltaan saakka.
Viime perjantaina oltiin taas yö mummolassa ja kyllä on niin vaarin tyttö meillä :) Kun asuisivat vielä lähempänä (nyt tunnin ajomatka) niin vois jättää jo hyvin hoitoon. Vaarille on ensimmäinen lapsenlapsi, mutta mummolle ties monesko niin mummo (eli anoppini) ei ole niin innokas ottamaan hoitoon mitä vaari saattais ollakkin. Muita hoitopaikkoja ei juuri ole.. Yhden ystävän kanssa tyttö tulee hyvin toimeen, mutta sillä on myös pieni lapsi niin ei onnistu sinnekkään niin hyvin viedä.
Mites muilla on hoitoon jättämiset, oman/puolison kanssa yhteinen aika onnistuneet? Eniten sitä kaipais ihan vain että sais olla kaksin hetken kotosalla huolimatta tytöstä tai kotitöistä..ei edes tarvis lähteä ulos syömään tai muuta. Kylpyläreissu tosin ois ihana :) Mutta josko sitä vielä pääsis.
Ite pääsin sentään lauantaina vähän ulos kun oli ns. työpaikan pikkujoulut. Keräännyttiin firman entisten ja nykyisten työntekijöiden kesken viettämään iltaa ja oli oikein mukavaa. Täytyis varmaan joululahjoja alkaa etsiä..ja loput jouluvalot ja verhot laittaa :) Innolla joulua odotellaan..
Mä olin täällä jo hiuksia repimässä päästäni kun kukaan ei kirjotellut ketjuun (taidan olla vähän yksinäinen tai jotain). Meillä alkoi yhtäkkiä hurja kehitys pojalla! Yhtenä päivänä, siis viime lauantaina oli hoidossa mummulla (anopilla) koska mies oli töissä ja itse olin sairaalassa isääni katsomassa ja kun poika iltasella tuli kotiin niin osasi taputtaa, seistä vähän pidempään ilman tukea ja oli kuulemma muutaman askeleenkin ottanut ilman tukea! No, seuraavana aamuna heräsin siihen sitten kun mies tuli karjuun "nyt se käveli". Sain sitten todistaa itsekin herättyäni kuinka poika käveli itsekseen n. metrin verran ja kyllä oltiin polleeta poikaa! Harjoittelikin sitten koko sunnuntain ahkerasti taputusta ja ilman tukea olemista, mutta mutta, takapakkiakin sitten tuli koska poika on nyt ollut kuumeessa sunnuntai-illasta saakka. Huomenna aamulla varaan lääkärin ellei kuume ole laskenut/ilmestynyt punaisia pilkkuja, kun on kuulemma vauvarokkoa liikkeellä. Eilisestä asti poika on myös ojentanut tavaroita käteen ja sen jälkeen ylpeänä taputtanut itselleen! =)
Meillä onneksi isovanhemmat mun puolelta asuu lähes suoraan toisella puolella tietä joten hoitopaikka onnistuu yleensä hyvin. Yökylässä ei ole nyt montaa kertaa ollut, mutta koska molemmat isovanhemmat on kotona niin päivähoidot onnistuu hyvin. Meillä menee poika jo seitsemältä nukkumaankin joten iltaisin on aikaa olla yhdessä ja touhuilla. Nyt voisi taas ennen joulua ehkä mennä yökylään mummulle ja papalle että saataisin ihan rauhassa olla kahdestaan!
Mitäs muille kuuluu?
Pitkästä aikaan. Poika on ollut flunssainen, ja itelläkin tuntuu vähähitellen alkavan.
Täälläkin tuntuu siltä että aina kun olen pari tuntia poissa niin poika oppii jotain uutta!
Osaa jo itse kävellä pari metriä korkeintaan. Hassua on se että hän juoksee aina, ihan kuin olisi hirmu kiire kävellä hih.
Mä olen ajatellut mennä töihin ainakin vähäksi aikaan. Mietityttää vaan hirveästi miten pikkuinen pärjäisi päiväkodissa kun ei osaa kävellä eikä puhua kuin pari sanaa. Olen neuvoton. Töihin haluaisin mennä kovasti, ja tekisihän se plussaa meidän taloudelle. Mites muut ovat pärjänneet, kellä on pikkuinen päivähoidossa?
Meillä kans on vähän samantyyppinen juttu, paitsi se että molemmat mummot asuvat lähellä. Äitini tosin käy töissä mutta miehen äidillä on kipuja joten tooooodella harvoin voidaan viedä. Joskus kun oikeasti kaipaa kahdenkeskeistä aikaa viedään veljelle, heillä on yksi lapsi kanssa. Ollaan oltu veljen vaimon kanssa paljon yhteydessä, joten ehkä sekin vähän auttaa. Tehdään joskus että meidän pikkuinen on siellä yötä on ollut korkeintaan 1yö. Ja vaihdellaan kans sillain että hekin tuovat joskus. Mites sinun kaveri olisko sillein kivempi jos tekisitte kans samoin? Ehkä se ei kaikille toimi, mutta meillä rullasi hyvin tosin tasan kaksi kertaa ollaan vaan viety yöksi, mutta parikin tuntia tekee ihmeitä.
Aotearoa sanoi tuossa jokin aika sitten, että heillä lapsi pissaa varmaan litratolkulla öisin. Minustakin tuntuu siltä ja punnitsin ihan huvikseni YK:n yövaipan aamulla. Sisältöä oli yli puoli litraa! Tämä vaippa ei ollut vielä vuotanut, niin kuin usein käy.
Näistä yöpuuhista vielä. Hämmästyin yksi aamu, kun vilkaisin pinnasänkyyn. YK nukkui sängyssään pelkästään vaippasillaan. Ihmettelin jo, olenko todella voinut unohtaa yöpuvun, mutta jollakin kummallisella tavalla YK oli onnistunut pujottelemaan itsensä ulos unihaalaristaan.
Meidän pottailu on ottanut rajun takapakin. Se siitä hehkuttamistani positiivisista pottakokemuksista. Enää YK ei suostu istumaan sille. Pingottaa itsensä vain jousipyssyksi. Vaikka pottailu olisi kyllä paikallaan, koska joka ikinen aamu YK pissii kylppärin lattialle, kun se vapautetaan punkelosta yövaipastaan - siitä 600 grammaisesta. Kynsienleikkuukaan ei enää oikein suju, vaikka tähän asti se on ollut tosi helppoa. Kädet vain vatkaavat viuh, viuh. Hampaidenpesukin meni hankalaksi, mutta nokare hammastahnaa on saanut sen taas sujumaan.
Reilu viikko sitten YK sai influenssarokotuksen. Kuumetta ei tullut, mutta sitäkin isompi patti. Mittailin rokotetutkimusviivaimella patin halkaisijaksi yli 6 cm, lähemmäksi sormen mittainen se siis oli. Ilmeisesti myös vähän kipeä, kun YK oli noihin aikoihin niin kärttyinen. Ja isoveikka ilmeisesti oli ihan oikeasti influenssassa. Käytin sitä pari kertaa lääkärillä, kun poika ei vain tuntunut kuntoutuvan ja jälkimmäinen lääkäri oli sitä mieltä, että influenssaahan tuo todennäköisesti oli. Korvatulehdus jälkitautina. Muilla ei kuitenkaan ole ollut oireita.
YK on ollut päiväkodissa nyt noin 2 kk ja tuntuu siellä enimmäkseen viihtyvän. YK ei siis puhu, mutta kävelee sitäkin vikkelämmin. Silloin kun YK aloitti, oli hoidossa pieni tyttö, joka vasta harjoitteli askeleitaan. Nyt häneltäkin kävely sujuu mallikkaasti. Meillä isommat lapset ovat olleet perhepäivähoitajalla ja jännitin tätä päiväkotia aikalailla, mutta hyvin siellä on mennyt. Tuollainen iso laitos tuntui jotenkin hurjalta melkein vauvalle. Pikkuiset näyttävät kuitenkin saavan paljon syliä ja sekä isompien lasten että hoitajien huomiota. YK kuopuksena sekä pienenä sinttinä hurmailee mielellään kaikkia.
Pienestä sintistä tulikin mieleeni, että YK on tainnut vihdoinkin ruveta kasvamaan. Jos en väärin mitannut, niin YK:lla oli 13 kk kunniakkaassa iässä jo pituutta 75 cm eli sitä olisi tullut 2 cm lisää yhdessä kuukaudessa. Täytynee tehdä tarkistusmittaus. Toisaalta meidän isommatkin tekivät käyrillä tasohyppäyksen 1 ja 1.5 vuoden välillä. Pituutta tuli molemmille lisää 10 cm. Ehkä siis YKllekin. Voi olla että kasvu ei ole ihan harhaa, koska tuntuu, että vaatteet ovat alkaneet käydä pieniksi. Iät ja ajat käytetyt 68:t taittelin pois jo jokin aika sitten ja nyt perässä alkavat 70:set olla pieniä. 74:ssa sentään enimmäkseen on vielä tilaa, mutteivät ne enää mitään telttoja ole ja 80:set ovat nekin käytössä joitakin housuja lukuun ottamatta. Isosisko katsoikin katkerana YK pursuavaa vaatekaappia ja esitteli omaa tyhjäänsä. Sekin on tässä vuoden- puolitoista kasvuspurtannut oikein kunnolla. Mennyt nyt minusta ohi.
Päivähoidon lisäksi YK ei ole ollut kovin paljon hoidossa. Muutaman kerran siskoni on sitä paimentanut ja anoppi pikkuisen. Viime viikolla jäi ranskan tunti väliin, kun en saanut hoitajaa ja isukkimme reissasi ulkomailla työasioissa koko viime viikon.
Lumesta YK ei tykkää. Jäykkä talvihaalari on ihan plääh, pihin äidin hankkimat liian isot talvikengät pöh ja sitten vielä liikkumista haittaava lumi. YK siis heittäytyy mielenosoituksellisesti maahan pitkälleen ja vikisee. Mutta kuvitelkaapa itse kahlaavanne yli polven ylettyvässä lumessa haalarissa, joka on yhtä leveä kuin pitkäkin ja kengissännekin olisi ylimääräistä yksi tai kaksi numeroa. Ymmärrän poloa.
P.S. Lukaisin tekstini. Tästä jutustahan saa sen käsityksen, että ole koko ajan mittailemassa jotakin.... toivottavasti en nyt sentään.
YK kävi esittelemässä hammaslääkärille kaikkia seitsemää hammastaan. Ukkeli marssi huoneeseen, katseli aikansa ympärilleen ja meni sitten halimaan hammaslääkäriä jalasta. Hammaslääkäri oli hieman hämillään ja sanoi lopulta: "Ei minulle usein näin käy, mutta ihan kivaa tämä on."
Nämä vuosikkaat ovat kyllä aika hurmaavia!