Perhepedissä nukkujat! :)

Meidän kuopus täytti juuri 2v ja ovat tähän asti nukkuneet molemmat kuopus ja keskimmäinen (3v8kk) perhepetissä. Me siirsimme vain molemmat kerrossänkyynsä jokunen viikko sitten kun tuntui, että aika olisi otollinen. Sujui täysin kivuttomasti, molemmat menevät nyt illalla sänkyihinsä ja itse luen sohvalla jonkun aikaa kun lapset nukahtavat. Ei tullut oikeastaan mitään protestia, yöllä jos heräävät, saavat tulla mielellään meidän huoneeseen. Siellä on sivuvaunu sekä vielä patja lattialla eli kaikille on tilaa.

Tytsy täyttää nyt elokuussa kolme vuotta ja nukkuu vieressä. Omaa sänkyä hänellä ei edes ole, koska se käyttämättömänä vei pienestä makuuhuoneesta turhaa leikkitilaa.



Ajateltiin että otettaisiin typykkä tässä lähiaikoina mukaan sänkyostoksille ja tehtäisiin siitä omasta sängystä sellainen " isojen tyttöjen" oma juttu joka olisi tytölle kiva asia ja ylpeyden aihekin.



Sänky sijoitetaan samaan huoneeseen kuin missä me vanhemmat nukumme, ja varmaan siinä nukkuminen kaikista (lapsen) odotuksista huolimatta tulee olemaan pieni haaste, kun tekisi ehkä mieli kuitenkin kömpiä äidin kainaloon nukahtamisvaiheessa. No, siinä sitten koetellaan kannustaa tyttöä kuitenkin nukkumaan omassa sängyssä ja onnistuneen yön jälkeen tietysti paljon kehuja. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö esim. pahojen unien jälkeen saisi vanhempien viereen kömpiä. :)



Ajattelin siis että siitä omasta sängystä tulisi sellainen ylpeyden ja ilon aihe lapselle ja onnistunut nukkuminen siinä ihan itse tukisi myös lapsen itsetuntoa. Saa nähdä miten meidän käy :)

Ainoa ongelma on se, että mielellään nukkuisi siinä KUNHAN äiti tai isi nukkuu myös vieressä =) Eli uusi sänky on käyttämättä ja poika nukkuu edelleen meidän kanssa. Ei varsinaisesti haittaa... kai se meidän sängystä ennen armeijaa lähtee omaan sänkyyn =)

Juuri noin mekin lanseerasimme oman sängyn: jotain tosi hienoa johon te nyt pääsette. Kuopuskin oli innoissaan ison tytön sängystä, mutta keskimmäinen erityisesti kun pääsi yläsänkyyn (siihen asti oli vain silloin tällöin nukkunut isosiskonsa vieressä parvisängyssä).



Luulen, että ainakin meidän tapauksessa lapsia helpotti se, että sovittiin, että herätessä saa tulla viereen.

Meillä on poika 2v. pikkuhiljaa siirtynyt äidin ja isin välistä omaan, sänkymme vieressä olevaan jatkettavaan sänkyyn. Siitä syystä että toinen lapsi on tulossa parin viikon kuluttua ja oma olo on niin " iso" , ettei poika enää oikein mahdu meidän väliin (vaikka sänkymme onkin norm. leveämpi). Siirtoa helpotti se, että poika sai koota isin kanssa sängyn eli olla mukana " miesten hommissa" ja sitä poju jaksaa muistella vieläkin vaikka sänky koottiin jo noin kuukausi sitten. Melkein joka ilta / yö / aamu poju tulee kyllä meidän sänkyyn josta sitten siirretään takaisin omaan sänkyynsä.



K rv 37+jotain ja poika -05

nukkuu perhepedissä enkä ole ajatellut siirtoa omaan sänkyyn ennenkuin alkaa itse asiasta jutella. Kuvittelisin että siinä 4 vuoden korvilla jo ainakin haluaisi oman sängyn. Tai ainakin silloin alan itse vihjailla lapselle asiasta. Eli lapsi saa siirtyä omaan sänkyyn omaan tahtiinsa.

Juuri vähän aikaa sitten hoksasi lastenkirjasta että siinähän lapsi nukkkuu YKSIN ja oli ihan ihmeissään asiasta. Nyt ajatus yksin nukkuvista lapsista selvästi mietityttää häntä.

ekalla lapsella, eka lapsi oli perhepedissä n 10pv ikäisestä siihen, kun seuraava syntyi (oli reilu 2v) ja sen jälkeen nukkui vieressä omassa sängyssä ja sieltä kiipesi lähes joka yö meidän sänkyyn nukkumaan. Kakkonen ei pienenä välittänyt nukkua vieressä, on alkanut haluta meidän sänkyyn nukkumaan vasta reilun vuoden ikäisenä. Nyt on reilu 2v ja uusi vauva on tulossa tässä viikon sisällä. Olemme tätä kakkoslasta kantaneet välissä omaan sänkyyn nukkumaan, välissä nukkui pitkiäkin aikoja omassa sängyssä, mutta sitten taas viikkoja täysin meidän sängyssä.



Itse olen ottanut tavaksi nukuttaa lapset meidän sängyssä, josta heidät kannetaan omaan sänkyyn nukkumaan. Isoin on nyt 4.5v ja haluaa välissä nukahtaa omaan sänkyyn, välissä minun viereen. Yleensä nukkuu omassa sängyssä koko yön, välissä tulee viereen nukkumaan. Ja nuorempi eilen illalla pyysi, että kun on nukahtanut minun viereen, niin sitten omaan sänkyyn. Siellä on pysynyt koko yön.



Vauva tulee nukkumaan joko vieressä tai pinnasängyssä vieressä, kummassa vain kokee olonsa turvallisemmaksi. Kahdella muulla on edelleen oikeus tulla meidän sänkyyn nukahtamaan tai herätessä jatkamaan unia, mutta pyrin siihen kuitenkin, että jos eivät ole sairaita, niin sitten kannetaan omaan sänkyyn takaisin, alkaa tulla sängyssä välissä ahdasta, kun lapset haluavat olla minun vieressä nukkumassa. Isä ei yöllä välttämättä kelpaa.